Hypoteesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Planeettojen liikkeitä eksentrisillä ja episyklisillä kiertoradoilla Andreas Cellariuksen hypoteesin mukaisesti.

Hypoteesi (muinaiskreikaksi ὑπόθεσις 'olettamus; neuvo; puheenaihe') on ehdotettu selitys ilmiölle.[1] Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti.[2] Tieteilijät yleensä perustavat hypoteesinsa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin, joita ei voida selittää olemassa olevilla tieteellisillä teorioilla tyydyttävästi. Vaikka sanoja "hypoteesi" ja "teoria" käytetään usein synonyymeinä,[3] tieteellinen hypoteesi ei ole sama asia kuin tieteellinen teoria. Työhypoteesi on alustavasti hyväksytty hypoteesi, joka on ehdotettu tutkimusta varten.[4]

Termillä hypoteesi on eri merkitys muodollisessa logiikassa, jossa sitä käytetään proposition edeltäjänä. Propositiossa "Jos P, sitten Q", P kuvaa hypoteesia (tai edeltäjää) ja Q:ta voi kutsua seuraukseksi. P on olettamus (mahdollisesti kontrafaktuaalisessa) Mitä jos -kysymyksessä.

Adjektiivi hypoteettinen – tarkoittaen joko "hypoteesin luonteen omaava" tai, että "sen olemassaolon oletetaan olevan hypoteesin välitön seuraus" – voi viitata mihin tahansa edellä mainittuihin "hypoteesi" -termin merkityksiin.

Tieteellinen hypoteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä hypoteesi (tai "valistunut arvaus")[5][6] koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön. Jotkut tieteilijät kuitenkin torjuvat käsitteen "valistunut arvaus" virheellisenä.[7] Kokeilijat voivat testata ja hylätä useita hypoteeseja ennen kuin ongelma ratkeaa.

Schick and Vaughnin mukaan[8] hypoteesin koetteluun tarvitaan:

  • Koeteltavuutta (vrt. falsifiointiin)
  • Säästeliäisyyttä (ks. Occamin partaveitsi)
  • Laajuutta – hypoteesin näennäistä soveltuvuutta saman ilmiön eri tapauksiin
  • Hedelmällisyyttä – ajatusta, että samaa hypoteesia voisi käyttää selittämään muitakin ilmiöitä tulevaisuudessa
  • Konservatismia – hypoteesin sopivuutta olemassa oleviin tieto-järjestelmiin

Työhypoteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhypoteesi on hypoteesi, joka on alustavasti hyväksytty tulevan tutkimuksen perustaksi[9] toivossa, että voitaisiin saavuttaa puolustettavissa oleva teoria (vaikka hypoteesi lopulta epäonnistuisi).[10] Kaikkien muiden hypoteesien tavoin, työhypoteesi on odotuksista koostuva väite, joka voi olla sidottuna empiirisen tutkimuksen eksploratiiviseen tarkoitukseen. Työhypoteeseja usein käytetään käsitteellisinä kehyksinä laadullisessa tutkimuksessa.[11][12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, h-alkuiset sanat Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 7.7.2007.
  3. Virtanen, Sofia: "Se on pelkkä teoria": näitä tieteellisiä käsitteitä käytetään kaikkein useimmin väärin Tekniikka ja Talous. 3.4.2013. Viitattu 3.4.2013.
  4. Hilborn, Ray & Mangel, Marc: The ecological detective: confronting models with data, s. 24. Princeton University Press, 1997. ISBN 978-0-691-03497-3.
  5. "When it is not clear under which law of nature an effect or class of effect belongs, we try to fill this gap by means of a guess. Such guesses have been given the name conjectures or hypotheses.", Hans Christian Ørsted(1811) "First Introduction to General Physics" ¶18. Selected Scientific Works of Hans Christian Ørsted, ISBN 0-691-04334-5 s.297
  6. "In general we look for a new law by the following process. First we guess it. ...", —Richard Feynman (1965) The Character of Physical Law s.156
  7. "Just a Theory": 7 Misused Science Words
  8. Schick, Theodore & Vaughn, Lewis: How to think about weird things: Critical thinking for a New Age. Boston: Mayfield Pub. Co, 2002.
  9. Oxford Dictionary of Sports Science & Medicine. Eprint (englanniksi)
  10. Katso "hypothesis", Century Dictionary Supplement, v. 1, 1909, New York: The Century Company. Reprinted, v. 11, p. 616 (via Internet Archive) of the Century Dictionary and Cyclopedia, 1911. Lainaus: "hypothesis [...]—Working hypothesis, a hypothesis suggested or supported in some measure by features of observed facts, from which consequences may be deduced which can be tested by experiment and special observations, and which it is proposed to subject to an extended course of such investigation, with the hope that, even should the hypothesis thus be overthrown, such research may lead to a tenable theory." (englanniksi)
  11. Patricia M. Shields, Hassan Tajalli: Journal of Public Affairs Education, 2006, 12. vsk, nro 3, s. 313–334. (englanniksi)
  12. Patricia M. Shields: ”Pragmatism As a Philosophy of Science: A Tool For Public Administration”, Research in Public Administration, s. 195–225 [211]. vol. 4. Jay D. White, 1998. ISBN 1-55938-888-9. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hypothesis

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.