Hypoteesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Planeettojen liikkeitä eksentrisillä ja episyklisillä kiertoradoilla Andreas Cellarius -hypoteesin mukaisesti.

Hypoteesi (muinaiskreikaksi ὑπόθεσις 'olettamus; neuvo; puheenaihe') on ehdotettu selitys ilmiölle.[1] Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti.[2] Tieteilijät yleensä perustavat hypoteesinsa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin, joita ei voida selittää olemassa olevilla tieteellisillä teorioilla tyydyttävästi. Vaikka sanoja "hypoteesi" ja "teoria" käytetään usein synonyymeinä,[3] tieteellinen hypoteesi ei ole sama asia kuin tieteellinen teoria. Työhypoteesi on alustavasti hyväksytty hypoteesi, joka on ehdotettu tutkimusta varten.[4]

Termillä hypoteesi on eri merkitys muodollisessa logiikassa, jossa sitä käytetään proposition edeltäjänä. Propositiossa "Jos P, sitten Q", P kuvaa hypoteesia (tai edeltäjää) ja Q:ta voi kutsua seuraukseksi. P on olettamus (mahdollisesti kontrafaktuaalisessa) Mitä jos -kysymyksessä.

Adjektiivi hypoteettinen – tarkoittaen joko "hypoteesin luonteen omaava" tai, että "sen olemassaolon oletetaan olevan hypoteesin välitön seuraus" – voi viitata mihin tahansa edellä mainittuihin "hypoteesi" -termin merkityksiin.

Tieteellinen hypoteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä hypoteesi (tai "valistunut arvaus")[5][6] koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön. Jotkut tieteilijät kuitenkin torjuvat käsitteen "valistunut arvaus" virheellisenä.[7] Kokeilijat voivat testata ja hylätä useita hypoteeseja ennen kuin ongelma ratkeaa.

Schick and Vaughnin mukaan[8] hypoteesin koetteluun tarvitaan:

  • Koeteltavuutta (vrt. falsifiointiin)
  • Säästeliäisyyttä (ks. Occamin partaveitsi)
  • Laajuutta – hypoteesin näennäistä soveltuvuutta saman ilmiön eri tapauksiin
  • Hedelmällisyyttä – ajatusta, että samaa hypoteesia voisi käyttää selittämään muitakin ilmiöitä tulevaisuudessa
  • Konservatismia – hypoteesin sopivuutta olemassa oleviin tieto-järjestelmiin

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, h-alkuiset sanat Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 7.7.2007.
  3. Virtanen, Sofia: "Se on pelkkä teoria": näitä tieteellisiä käsitteitä käytetään kaikkein useimmin väärin Tekniikka ja Talous. 3.4.2013. Viitattu 3.4.2013.
  4. Hilborn, Ray & Mangel, Marc: The ecological detective: confronting models with data, s. 24. Princeton University Press, 1997. ISBN 978-0-691-03497-3.
  5. "When it is not clear under which law of nature an effect or class of effect belongs, we try to fill this gap by means of a guess. Such guesses have been given the name conjectures or hypotheses.", Hans Christian Ørsted(1811) "First Introduction to General Physics" ¶18. Selected Scientific Works of Hans Christian Ørsted, ISBN 0-691-04334-5 s.297
  6. "In general we look for a new law by the following process. First we guess it. ...", —Richard Feynman (1965) The Character of Physical Law s.156
  7. "Just a Theory": 7 Misused Science Words
  8. Schick, Theodore & Vaughn, Lewis: How to think about weird things: Critical thinking for a New Age. Boston: Mayfield Pub. Co, 2002.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hypothesis

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.