Tieteellinen skeptismi

Tieteellinen skeptismi on tietoteoreettinen kanta, jossa kyseenalaistetaan väitteiden totuudenmukaisuus, kunnes ne voidaan testata käyttäen tieteellistä metodia. Käytännössä tieteelliset skeptikot keskittyvät kumoamaan julkisesti teorioita, jotka ovat heidän mielestään näennäistieteellisiä, sekä opettamaan kriittistä ajattelua ja tekemään tieteellistä tutkimusta paranormaaleista ilmiöistä.

Tärkeä osa tieteellista skeptismiä on argumentointivirheiden ja virhepäätelmien tunnistaminen. Sekä ymmärtää ihmisen havainnoinin ja tiedonkäsittelyn (muistin) rajoitteet ja ongelmat.

Joitain yleisiä loogisia- ja argumentointivirheitä:

Pääartikkeli: Argumentointivirhe

• Argumentum ad auctoritatem Auktoriteettiin vetoaminen, eli esimerkiksi virheellisen väitteen mukaan henkilö on oikeassa koska on ammatiltaan lääkäri. Lääkärikin voi kuitekin erehtyä ammatissaankin, ja siksi pelkästään lääkärin arvoon vetoaminen on looginen virhe.
• Cum hoc ergo propter hoc Eli korrelaatio ei tarkoita syy seuraus suhdetta. Eli esimerkiksi virheellinen väittämä; jäätelö aiheuttaa hukkumiskuolemia, koska jäätelönmyynti korreloi hukkumisten kanssa. Hukkumiskuolemat kuitenkin selittää paremmin kesä, jolloin jäätelön syömisen lisäksi myös uidaan enemmän.
• Post hoc ergo propter hoc Suomeksi Tämän jälkeen, siispä tämän vuoksi. Eli esimerkiksi virheellinen väittämä; tiedän että pitsa oli myrkytetty koska tulin huonovointiseksi heti sen syötyäni. Väittämä on virheellinen koska se perustuu vain aikajärjestykseen, eikä poissulje muita huonovointisuuden mahdollisia syitä. Näin ollen kyseessä ei ole tieto, vaan mahdollisesti oikeaan osunut arvaus.
• Vahvistusilluusio Eli esimerkiksi olan yli sylkäisy mustan kissan ylitettyä tie tai puun koputtaminen kolmasti epätoivotun tapahtuman mainittaessa. Virheellinen havainnointi vahvistaa käsitystä tapahtuman epäonnea aiheuttavasta vaikutuksesta. Epäonni tai onni yhdistetään tapahtumaan useammin silloin kun taika on "toiminut". Muulloin asia helposti unohtuu.

Skeptikot ovat jatkaneet argumentointivirheiden nimeämistä mm. virhepäätelmä peruukeista. Eli nimenmukainen virheellinen väite, "Huomaan aina kun jollain on peruukki.". Väite on virheellinen sillä havainnoitsija tietää peruukeiksi vain ne peruukit jotka hän tunnistaa peruukeiksi. Hyvät peruukit saattavat jäädä huomaamatta.

Esimerkkejä ihmisen havainnoinnin ja tiedonkäsittelyn ongelmista:

Pääartikkeli: Kognitiivinen vääristymä

• Pareidolia (esimerkiksi on väitetty että kasvot Marsissa ovat pareidolia ilmiön aikaansaama tulkinta)
• Lukuisat optiset harhat
• Valemuistisyndrooma

Tieteellinen skeptismi on eri asia kuin filosofinen skeptismi, joka kyseenalaistaa tiedon saavuttamisen mahdollisuuden.

Skeptismin kritiikki

Pääartikkeli: Pseudoskeptismi

Skeptikkojärjestö CSICOPin perustajajäsen ja siitä myöhemmin eronnut sosiologian professori Marcello Truzzi piti tieteellisten skeptikkojen periaatteita liian kieltävinä, ja kutsui tätä pseudoskeptismiksi. Hän itse käytti tästä erotuksena termiä zeteetikko. Marcello Truzzi ei ikinä täsmentänyt kritiikkiään koskemaan mitään tiettyä tapahtumaa tai tutkimusta.

Katso myös

Tieteellinen skeptismi:

• Skepsis ry
• Skeptismi
• Pseudoskeptismi
• Huuhaa
• Russellin teekannu

Tiede:

• Esitiede
• Näennäistiede
• Tiede
• Tieteenfilosofia
• Tieteellinen menetelmä

Kirjallisuutta

• Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 38. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
• Selin, Risto, Marketta Ollikainen & Ilpo V. Salmi (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 63. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
• Shermer, Michael: Why people believe weird things: Pseudoscience, superstition and other confusions of our time. Revised and expanded edition. Foreword by Stephen Jay Gould. New York: Henry Holt, 2002. ISBN 0-8050-7089-3. (englanniksi)
• Niiniluoto, Ilkka: Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13060-9.
• Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
• Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Filosofian kirjasto 11. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.

Aiheesta muualla

• The Skeptics Guide to the Universe. Tieteellistä skeptismiä podcast-muodossa. (englanniksi)

Artikkeleita

• Robert Brotherus: Elämänasenteena epäilys.
• Paul Kurtz: Miksi olen skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen?
• Jussi K. Niemelä: Kramer – skeptikko, ateisti ja taiteilija. Skeptikko 4/2007.

Järjestöjä

• Skepsis ry – Suomalaisten skeptikkojen yhdistys.
• Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal – CSICOP on skeptikoiden järjestö, joka tutkii paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä ja näennäistiedettä. (englanniksi)
• The Skeptic Society – Yhdysvaltalainen järjestö, jonka tavoitteena on edistää tiedettä ja kriittistä ajattelua sekä erikoisten väitteiden ja kumouksellisten ajatusten tutkimista. (englanniksi)
• James Randi Educational Foundation – James Randin perustama järjestö, joka tarjoaa yli miljoonan dollarin palkkion henkilölle, joka todistaa paranormaalin ilmiön olemassaolon. (englanniksi)