Vapaa-ajattelu
Wikipedia
| Osa artikkelisarjaa Ateismi |
|
Käsitteet Historia Kritiikit Yhteiskunta |
Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen[1]. Usein vapaa-ajattelulla tarkoitetaan ateismia[1].
Vapaa-ajattelijain liiton edesmenneen puheenjohtajan Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.[2]
Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963):
»Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.[3]»
Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.[4][5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Kari Saari: Vapaa-ajattelijan käsikirja, s. 4. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993.
- ↑ Lainaus teoksessa Kari Saari: Vapaa-ajattelijan käsikirja, s. 4. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993.
- ↑ Kari Saari: Vapaa-ajattelijan käsikirja, s. 4. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993.
- ↑ William Kingdon Clifford: The Ethics of Belief 1877. (englanniksi)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kari Saari: Vapaa-ajattelijan käsikirja. (2. painos 2000). Helsinki: Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993. ISBN 951-98702-1-0.
