Rationalismi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee järkiajattelua ja sitä kannattanutta liikettä. Etenkin 1600-luvulla vallinneesta tietoteoreettisesta rationalismista on oma artikkelinsa

Rationalismi on järkiajattelua ja järjen kannattamista korostava ajattelutapa ja filosofinen liike. 1900-luvun puolessavälissä voimistui järjestäytyneen rationalismin perinne, johon vaikuttivat erityisesti vapaa-ajattelijat ja jotkut tunnetut intellektuellit. Rationalismi alettiin yhdistää humanismiin ja ateismiin.

Tässä merkityksessä rationalismilla on vain vähän yhteistä René Descartesin, Baruch Spinozan ja Gottfried Leibnizin mannermaisen rationalismin perinteiden kanssa. 1600- ja 1700-luvun brittiläisen empirismin ja 1900-luvun alkupuolen loogiset empirismin edustajat vastustivat mannermaista rationalistista tieto-oppia voimakkaasti. Nykyaikaisen rationalismin tunnusmerkiksi on noussut empiirinen tutkimus.

Tieto-opillisella rationalismilla on joitakin yhtäläisyyksiä humanismin ja ateistisiin aatteisiin ja tarkoitusperiin siinä, että se pyrkii luomaan uskonnollisten ja yliluonnollisten selitysten ulkopuolisen käsitteellisen kehyksen. Rationalismi kuitenkin eroaa kummastakin siinä, että:

  • Humanismi keskittyy nimensä mukaisesti inhimilliseen arvokkuuteen ja ihmisen arvoon. Vaikka rationalismi on humanismin keskeinen tekijä, humanismissa on samalla myös vahva eettinen puoli, jota rationalismi ei vaadi. Näin rationalismin kannattajan ei välttämättä tarvitse olla humanisti.
  • Ateismi, epäusko jumalien olemassaoloa kohtaan, voi perustua mihin tahansa tai olla vailla varsinaisia perusteluja, joten se ei vaadi rationalismia.

Rationalismi kieltää kaikki fideistiset eli pelkästään uskoon perustuvat selitykset. Nykypäivän rationalismi korreloi vahvasti ateismin kanssa. Suurin osa nykyaikaisista rationalisteista, joihin kuuluu sellaisia tiedemiehiä kuin Richard Dawkins ja aktivisteja kuten Sanal Edamaruku, ovat ateisteja. Poikkeuksina voi mainita mm. John Polkinghorne ja Alister McGrath, jotka tutkivat tieteen ja uskonnon rajamaastoa. Kumpikin on saanut sekä tieteellisen että teologisen koulutuksen.

Uskonnollisen keskustelun ulkopuolella rationalismia voidaan soveltaa yleisemmin muun muassa poliittisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Näissä tapauksissa rationalistiseen näkökulmaan kuuluvat määrittävinä tunneperäisen ajattelun, perinteiden ja muodikkaiden uskomusten hylkääminen.

[muokkaa] Rationalisteja

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut