Maailmankatsomus

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maailmankatsomus voidaan määritellä arvoja sisältäväksi yksilön tai yhteisön kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä[1]. Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin elämänkatsomus ja sitä lähellä on myös sana maailmankuva[1][2].

Maailmankatsomus voi olla joko yksilöllinen tai yhteisöllinen. Maailmankatsomuksen määritelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti sen mukaan, liitetäänkö maailmankatsomus yksilöön vai yhteisöön.[3] Yksilöllistä maailmankatsomusta vakaumuksellisempi ja henkilökohtaisempi suhde elämään on elämänkatsomus.[4]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maailmankatsomuksen määritelmiä

Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä maailmankuvan lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. Se voidaan tarkemmin määritellä esimerkiksi maailmaa ja sen rakennetta koskeviksi yksilön katsomuksiksi, joihin usein liittyy myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia,[5] tai kokonaisnäkemykseksi maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.[6] Elämänkatomustiedon oppikirjassa Dialogi katsotaan maailmankatsomuksen sisältävän tietoteorian, maailmankuvan ja arvoteorian,[7] ja uskonnon oppikirjassa Uskonto ja maailmankatsomus katsotaan siihen kuuluvan etiikan, maailmankuvan sekä käsityksen elämän tarkoituksesta.[8]

[muokkaa] Ilkka Niiniluoto

Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankatsomuksessa on kolme osaa. Siihen kuuluu maailmankuva, eli käsitys siitä, millainen maailma ja todellisuus kokonaisuudessaan on. Sen lisäksi maailmankatsomukseen kuuluvat arvot, eli käsitys siitä, miten asioiden tulisi olla, millainen maailma olisi hyvä. Tärkeä osa maailmankatsomusta on myös tieto-opillinen puoli: miten tietoa voidaan hankkia, millaiseen tietoon voisi luottaa. Esimerkiksi kristillinen ja naturalistinen maailmankatsomus eroavat tässä. Kristillisen katsomuksen mukaan jumalallisesta ilmestyksestä voi saada tietoa. Naturalistien mukaan tietoa saa vain inhimillisen tutkimuksen avulla. [9]

[muokkaa] Reijo Wilenius

Reijo Wilenius on puhunut teoksessaan Aatteiden maailma maailmankatsomuksen rinnalla aatejärjestelmästä. Hän määrittelee aatteen perusteltujen käsitysten järjestelmäksi, joka sisältää vastauksia ennen muuta tietoa ja todellisuutta koskeviin peruskysymyksiin. Tätä järjestelmää voidaan nimittää aatteeksi, aatejärjestelmäksi tai maailmankatsomukseksi.[10][11]

[muokkaa] Tarja Ehnqvist

Tarja Ehnqvist kirjoittaa, että maailmankatsomuksen kuvauksia löytyy useita erilaisia eri tieteiden alueilta. Samankin tieteen sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä. Esimerkiksi Kari E. Nurmi ei erottele selkeästi maailmankatsomus- ja maailmankuva -käsitteitä toisistaan. Ehnqvist käyttää tutkimuksessaan kasvatustieteen professori Sirkka Hirsjärven mallia, jossa maailmankatsomukseen katsotaan kuuluviksi maailmankuva, arvot, normit ja ihanteita.[12]

[muokkaa] Tieteellinen maailmankatsomus

Tieteelliseen maailmankatsomukseen sisältyvät tieteellisen maailmankuvan lisäksi tietoteoreettiset kannat ja mahdollisesti myös käsityksiä arvoista. Ilkka Niiniluoto katsoo, että tieteellisen maailmankatsomuksen tulee olla joka suhteessa tieteen ihanteita kunnioittava. Näin siihen kuuluviin filosofisiin kannanottoihinkin tulisi liittyä avoimuus, kriittisyys ja itseäänkorjaavuus. Tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan paras ja luotettavin menetelmä hankkia tietoa on tieteellinen metodi.[13]

Raimo Tuomela käyttää termiä tieteellinen maailmankäsitys. Hän katsoo siihen sisältyvän keskeisenä ajatuksen, että maailmaa kuvattaessa tulee olemassaolon kriteereiksi ottaa ilmiöitä parhaiten selittävät tieteelliset teoriat. Hän pitää totuuden käsitettä pohjimmiltaan tiedollisena tai episteemisenä eli ajattelee, että totuus on aina sidoksissa johonkin näkökulmaan ja taustatietoon.[14]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 ”maailmankatsomus yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus.” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ ”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.” Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 34. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  3. ↑ Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 35. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  4. ↑ Mukaillen Ihminen totuuden etsijänä s. 35, Liisa Vihmanen, Antti Kuusela, Ilkka Niiniluoto, Edita, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja
  5. ↑ Filosofian sanakirja, WSOY 1999
  6. ↑ Cogito – johdatus filosofiaan, WSOY 2005, lukion filosofian oppikirja
  7. ↑ Dialogi hyvästä elämästä s. 27-28, Titus Hjelm ja Sebastian Slotte 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja, käyttää Ilkka Niiniluodon määritelmää
  8. ↑ Uskonto ja maailmankatsomus, WSOY 1994, lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirja
  9. ↑ Maailma ja maailmankuva, osa 11: Maailmankuva ja maailmankatsomus
  10. ↑ Reijo Wilenius: Aatteiden maailma. , 1981.
  11. ↑ Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 35. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  12. ↑ Ehnqvist 2006, s. 14. Viittaus teokseen Nurmi 1995, s. 90.
  13. ↑ Niiniluoto, Ilkka: "Tiede, filosofia ja maailmankatsomus", s. 86-88. Otava, Helsinki 1984.
  14. ↑ Halonen, Ilpo: www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento09.htm

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  • Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, s. 86-88. Otava, Helsinki 1984.
  • Kamppinen, Matti (toim.): ET: Elämänkatsomustieto. Humaniora-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-427-8.
  • Nurmi, Kari E.: Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin. 7. uud. painos. Oppimateriaaleja 28. (10. painos 2002). Helsinki – Lahti: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1995. ISBN 951-45-5889-8.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankatsomus#Tieteellinen_maailmankatsomus
Henkilökohtaiset työkalut