Robert G. Ingersoll

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert G. Ingersoll
Robert G. Ingersoll - Brady-Handy.jpg
Syntynyt 11. elokuuta 1833
Dresden, New York
Kuollut 21. heinäkuuta 1899 (65 vuotta)
Kansallisuus yhdysvaltalainen
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Robert Green Ingersoll (11. elokuuta 183321. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja puhuja. Hänet tunnetaan parhaiten vapaa-ajattelun ja agnostisismin puolustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingersollin isä John Ingersoll oli orjuutta vastustava saarnaaja. Ingersoll syntyi Dresdenissä, New Yorkin osavaltiossa, mutta hänen perheensä muutti jatkuvasti paikasta toiseen isän radikaalien näkemysten vuoksi. Lopulta perhe asettui asumaan Peoriaan Illinoisiin. Ingersoll opiskeli siellä juristiksi.

Vähän ennen Yhdysvaltain sisällissotaa Ingersoll kokosi Illinoisin 11. ratsuväkirykmentin ja toimi sen johtajana. Rykmentti taisteli Shilohin taistelussa. Ingersoll joutui myöhemmin vangiksi mutta pääsi sitten vapaaksi luvattuaan, ettei osallistuisi enää sotatoimiin, mikä oli tavallista sodan alkuvaiheessa.

Sodan jälkeen Ingersoll toimi Illinoisin oikeuskanslerina vuosina 1867–1869. Hän kuului republikaaniseen puolueeseen, joka oli tuolloin edistyksellinen puolue. Vaikka Ingersoll ei saanut mitään poliittista virkaa, hän osallistui aktiivisesti politiikkaan. Ingersoll piti vuonna 1876 James G. Blainen presidenttiehdokkuuden puolesta puheen. Blainea ei valittu, mutta Ingersollin puhetta pidettiin poliittisen puheen loistosaavutuksena.

Ingersoll otti osaa useisiin kuuluisiin oikeudenkäynteihin asianajajana. Niistä huomattavimpia olivat Star Route -oikeudenkäynnit, laaja poliittinen skandaali, jossa hänen päämiehensä vapautettiin. Ingersoll puolusti myös New Jerseyssä erästä miestä jumalanpilkkaoikeudenkäynnissä. Vaikka Ingersoll ei onnistunut vapauttamaan syytettyä, hänen voimakkaan puolustuksensa nähdään saattaneen häpeään jumalanpilkkalait ja muutamat harvat myöhemmät kanteet.

Ingersoll oli suosituimpia puhujia aikana, jolloin puhetilaisuudet olivat julkisia huvitilaisuuksia. Ingersoll puhui kaikenlaisista aiheista, Shakespearesta sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen, mutta hänen suosituimmat aiheensa olivat agnostisismi ja perheen arvo. Ingersoll piti puheensa ulkomuistista, vaikka ne kestivät joskus yli kolme tuntia.

Ingersollin radikaalit näkemykset uskonnosta, orjuudesta, naisten äänioikeudesta ja muista silloin ajankohtaisista asioista estivät häntä saamasta korkeampaa poliittista asemaa kuin oikeuskanslerin viran. Illinoisin republikaanit yrittivät painostaa Ingersollia asettumaan kuvernööriehdokkaaksi ja pitämään jumalattomuutensa salassa kampanjan ajan. Ingersoll kieltäytyi, koska hän piti siveettömänä tiedon pimittämistä ihmisiltä.

Monissa Ingersollin puheissa puolustettiin vapaa-ajattelua ja humanismia ja saatettiin usein uskonnolliset uskomukset naurettavaan valoon. Tämän vuoksi lehdistö usein vainosi häntä, mutta hänen näkemyksensä tai lehtien kielteiset kirjoitukset eivät estäneet häntä nauttimasta kasvavaa kansansuosiota. Ingersollin ollessa suosionsa huipulla hänen tilaisuutensa pääsymaksu saattoi olla dollarin tai enemmänkin, mikä oli siihen aikaan varsin suuri summa. Ingersollin ihailijoihin kuuluivat muun muassa Mark Twain ja Walt Whitman.

Ingersoll kuoli sydänkohtaukseen 65-vuotiaana. Pian hänen kuolemansa jälkeen Clinton P. Farrell, Ingersollin lanko, keräsi Ingersollin pitämät puheet kirjasarjaksi. 12-osainen Dresden Editions -sarja piti yllä kiinnostusta Ingersollin ajatuksia kohtaan ja säilytti hänen puheensa tulevia sukupolvia varten. Suomeksi Ingersollin teoksia ovat julkaisseet lähinnä työväenliikettä lähellä olevat tahot 1900-luvun alussa. Merkittävä osa Ingersollin suomennetuista teoksista on julkaistu Yhdysvalloissa.

Amerikan humanistiyhdistyksen jäsenet ostivat 1980-luvulla Ingersollin syntymäkodin Dresdenissä ja kunnostivat sen museoksi.

Ingersollilla oli pitkään elämään jääneitä ilmauksia, joita hänen seuraajansa ovat käyttäneet irrallisina. Eräälle pitkähkölle on annettu nimeksi Ingersollin lupaus ja sitä on muun muassa myyty huoneentauluna. Eräs lyhyempi kuuluu: ”Tämä on minun uskontunnustukseni: Onnellisuus on ainoa hyvä, järki ainoa soihtu, oikeudenmukaisuus ainoa palvottava, ihmisyys ainoa uskonto, ja rakkaus ainoa pappi”.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingersollin kootut teokset.
  • Ajatuksen vapaus miehille, naisille ja lapsille (Osuuskunta Kehitys 1907)
  • Ihmisoikeudet (Vilho Leikas 1907)
  • Ingersollin luentoja (Raivaaja 1907)
  • Ingersollin vastauksia papeille (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Joulusaarna; Ihanne (Vilho Leikas 1905)
  • Jumalat ja perkeleet: Luento. (2. painos 1906 Tampere). Turku: M. V. Wuolukka, 1906.
  • Kiitospäivän saarna (Vilho Leikas 1905)
  • Maanviljelijöille (Vilho Leikas & C:o 1906)
  • Mihin suuntaan? (Työmiehen kustannusyhtiö 1906)
  • Miten ihmiskunta on parannettava (Wilho Leikas, 1907)
  • Mitä meidän pitää tekemän tullaksemme pelastetuiksi? (M. V. Wuolukka 1906)
  • Mitä on uskonto? (Osuuskunta Kehitys 1907)
  • Mooseksen erehdyksiä (Suom. sos. kustannusyhtiö 1907)
  • Oikeaoppinen kirkko (Vilho Leikas & C:o / Vapaa Sana 1909)
  • Oikeaoppisuus (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Perkele (Osuuskunta Kehitys / Suomal. sos. kustannusyhtiö 1907)
  • Persoonallisen Jumalan kielto (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Pääkallot. Fitchburg (Massachusetts): Raivaajan kirjapaino, 1907.
  • Syitä minkätähden (Vilho Leikas & C:o1906)
  • Taivas ja helvetti. Tampere: M. V. Wuolukka, 1906. (myös Vilho Leikas & C:o)
  • Tulevaisuus (Raivaajan kirjapaino 1907)
  • Valitut teokset. Tampere: M. V. Wuolukka, 1906.
  • Valitut teokset 1–3 (Vilho Leikas & Co 1906)
  • Vastakohtia raamatussa (Vilho Leikas & C:o / M. V. Wuolukka 1906)
  • Voltaire ja Humboldt (Vilho Leikas & C:o 1906)
  • Yksilöllisyys (Vilho Leikas 1905)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ingersoll, Robert G.: Some mistakes of Moses. (1879). Buffalo, New York: Prometheus Books, 1986. ISBN 0-87975-361-7. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Ingersoll, Robert G.: What's god got to do with It? Robert Ingersoll on free thought, honest talk and the separation of church and state. Edited by Tim Page. New York: Random House, 2005. ISBN 1-58642-096-8. (englanniksi)
  • Michaelis, David: American infidel: Robert G. Ingersoll. Madison, Wisconsin: Freedom From Religion Foundation, 1993. ISBN 1877733334. (englanniksi)
  • Skyttä, Heikki: ”An honest God is the noblest work of man”: Robert Ingersollin uskontokritiikki. Pro gradu -työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, yleinen historia, 1999. Verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: