Hautajaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avoin hauta odottamassa arkunlaskua.(Yhdysvaltalainen betonikaukalo, ei käytössä Euroopassa.)
Kuva Hugh Trenchardin hautajaisista.
Hautajaisseremonia Perussa.
Siunaustilaisuus haudalla.

Hautajaiset ovat ihmisen tai ihmisten kuoleman vuoksi vietettävä juhlameno, joka järjestetään hautauksen yhteydessä. Hautajaisissa vainajan ruumis valmistetaan lopullista sijoitusta varten. Erityisissä tilanteissa hautajaisia muistuttavaa rituaalia on käytetty epävirallisesti myös eläinten kuoleman muistoksi, Suomessa tunnetuimmat esimerkit ovat karhun- ja hirvipeijaiset jäänteenä kristinuskoa edeltäneestä uskonnostamme.

Eri kulttuureja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisia kulttuureita tutkittaessa hautajaisten viettäminen on eräs kulttuurin kehityksestä kertova merkkipaalu: kansa tai heimo joka välittää kuolleistaan, on kehittänyt uskomuksia siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Erilaisia uskomuksia

  • Kuolleella ei ole mitään olotilaa kuoleman jälkeen
  • Kuolleen sielu elää kuoleman jälkeen
  • Kuolleen sielu palaa elämään uudessa muodossa (syklisesti). Tähän voi liittyä karman käsite.

Egyptiläisessä kulttuurissa merkittävien henkilöitten ruumiit palsamoitiin, jotta ne kestäisivät ajan hammasta. Faaraoille kerättiin omaisuutta pyramideihin iäisyyttä varten. Hänelle annettiin rahaa käteen, jotta hän voisi maksaa iäisyysmatkansa matkan kuljettajalle.

Hautajaiset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautajaistilaisuutta ennen ruumis tuodaan arkussa siunauskappeliin. Sairaaloissa on omat ruumishuoneet ja kappelit. Suomessa seurakuntien omistamille hautausmaalle haudataan myös ne vainajat, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon. Kirkossa soitetaan yleensä vainajalle kuolinsoitto kirkonkelloilla. Hautajaisten käytännön järjestelyistä huolehtivat yleensä hautaustoimistot. Vuodenajasta, saattoväen määrästä ja paikallisista tiloista riippuen hautajaiset voivat edetä erilaisilla tavoilla. Yleensä kuitenkin:

  • vainaja asetetaan arkkuun, jonka kansi on luterilaisilla kiinni, ortodokseilla auki
  • pappi siunaa vainajan ja pitää lyhyen vapaamuotoisen muistopuheen
  • saattoväki rukoilee yhdessä vainajan puolesta
  • saattoväki vie tervehdyksensä arkulle joko siunauskappelissa tai vasta haudalla
  • arkku suljetaan ja kannetaan haudalle, paitsi polttohautauksessa se siirretään krematorion säilytystiloihin odottamaan tuhkausta.
  • hauta peitetään tilapäisellä kannella jonka päälle kukat asetellaan, haudalla voidaan veisata virsiä (paitsi ortodoksisissa hautajaisissa)
  • muistotilaisuus pidetään ravintolassa, seurakunnan järjestämissä tiloissa tai vainajan kotona, ja siellä on tavallisimmin kahvitarjoilu. Jos on pitkämatkaisia vieraita niin tarjotaan ruokaakin. Maaseudulla järjestetään usein ruokahautajaiset. Ruoka- tai kahvitarjoilu tapahtuu tavallisesti ns. seisovasta pöydästä
  • adressit luetaan ääneen muistotilaisuudessa

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vainajan siunaamisessa pappi ottaa hiekka-astiasta pitkävartisella kauhalla yhteensä kolme kertaa hiekkaa ja kaataa jokaisen kauhallisen arkun päälle.

Pukeutuminen hautajaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä pukeudutaan etiketin mukaan. Lähiomaiset ovat tavallisesti mustissa. Muut saattavat käyttää tummia vaatteita, myös harmaata ja tummansinistä asua. Lapsia ei pueta mustiin, mutta ei myöskään räikeän värisiin vaatteisiin. Naisten ei sovi mennä hautajaisiin paljain säärin tai olkapäin eikä sandaaleissa.[1]

Uskonnottomat hautajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uskonnoton tapakulttuuri

Saattohetkeen kuuluu perinteisesti musiikkia, saattopuhe ja kukkatervehdykset.[2] Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset piirteet kuten ristit, virret ja uskonnollinen puhe ovat poissa.[3]

Suomessa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä hautaustoimi tulee siirtää luterilaiselta kirkolta kunnille.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kouvolan Sanomat
  2. Saari, Susanna: Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin Kaleva. 24.2.2008. Viitattu 30.4.2010.
  3. Saarinen, Taina: Muistojuhla ilman uskonrituaaleja Kansan uutiset. 26.3.2009. Viitattu 16.12.2009.
  4. Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt 11.12.2008. Viitattu 7.12.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hautajaiset.