Suomen Vapaakirkko
|
|
|
|---|---|
| Suuntautuminen | Protestantismi |
| Teologia | Vapaakirkollisuus |
| Johtaja | Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen |
| Yhteistyötahoja | Suomen vapaakristillinen neuvosto Suomen ekumeeninen neuvosto |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Perustettu | 1923 |
| Seurakuntia | 99 (2005) |
| Jäseniä | 14 885 (2010) |
| Kotisivu | http://www.svk.fi/ |
Suomen Vapaakirkko on vuonna 1923 perustettu, itsenäinen kristillinen protestanttinen kirkkokunta, johon kuuluu 14 885 jäsentä (2010).[1] Vapaakirkko koostuu ruotsinkielisistä, suomenkielisistä ja venäjänkielisestä seurakunnista, joita on yhteensä noin sata. Vapaakirkon ainoa venäjänkielinen seurakunta on Helsingissä.[2]
Vapaakirkolla on palveluksessaan noin 150 työntekijää ja 40 lähetystyöntekijää, 12–15 lähetyskentällä. Vapaakirkko tekee merkittävää sosiaalityötä ja ylläpitää 10 hautausmaata.[3] Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajana toimii Hannu Vuorinen.[4]
Sisällysluettelo |
Vapaakirkon historia [muokkaa]
Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä vapaakirkollisissa herätysliikkeissä, joiden vaikutus alkoi tuntua Suomessa 1870-luvulla etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa luterilaista kirkkoa, mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen 1910-luvulla, ja vuonna 1923 suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.[5]
Organisaatio ja toiminta [muokkaa]
Vapaakirkon seurakunnat ovat itsenäisiä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tunnustukseen ja yhteiskuntajärjestykseen, jonka perustana on se, että Jumalan sana on ylin ohje.[6] Vapaakirkossa ei ole piispallista eli episkopaalista järjestelmää. Vapaakirkon seurakuntamalli on kongregationalistinen.
Vapaakirkko ei ole Suomen kirkkolain alainen toisin kuin evankelisluterilainen kirkko.[7] Vapaakirkolla ei ole myöskään verotusoikeutta eli oikeutta kerätä kirkollisveroa.
Vapaakirkon pastorit koulutetaan Suomen teologisessa opistossa Hankoniemellä Santalan kartanossa. [8] Kuten luterilaisella kirkolla, on myös Suomen Vapaakirkolla käytössään naispastoreita.
Vapaakirkko rahoittaa toimintansa seurakunnissa kerättävien vapaaehtoisten kolehtien sekä vapaaehtoisesti maksettujen kymmenyksien avulla. Jonkin verran tuloja kertyy Helsingissä olevan Hotelli Annan tuotoista sekä erilaisista lahjoituksista. Varat käytetään työntekijöiden palkkoihin ja kiinteistöjen ylläpitämiseen ja korjauksiin, sosiaaliseen työhön Suomessa ja lähetystyöhön.[9]
Suomen vapaakirkko on jäsen Suomen vapaakristillisessä neuvosto ry:ssä, Suomen ekumeeninen neuvosto ry:ssä, Suomen lähetysneuvosto ry:ssä ja Maailmanevankeliomisen Suomen Keskus ry:ssä.[10]
Merkittäviä eroja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ovat kasteen merkitys ja käsitys ehtoollisesta. Vapaakirkko edustaa reformoitua ehtoolliskäsitystä, jonka mukaan Jeesus ei ole ehtoollisessa mitenkään erityisellä tavalla läsnä poiketen luterilaisesta reaalipreesensopista. Vapaakirkko on aiemmin hyväksynyt jäsenikseen vain uskovien kasteella käyneet henkilöt, ja liikkeen piirissä on aina kastettu vain uskonsa tunnustavia (henkilökohtaisen uskonratkaisun tehneitä) eli varsin baptistinen kastekäsitys on vallalla. Nykyisin kuitenkin esimerkiksi vapaakirkkoisten vanhempien lapset ovat ulkojäsenenä Vapaakirkossa kunnes liittyvät varsinaisiksi jäseniksi tai eroavat siitä. Yksi suurimpia syitä vapaakirkollisuuden irtautumiselle luterilaisuudesta oli, ettei se hyväksynyt lapsikastetta raamatulliseksi kasteeksi.
Myös Vapaakirkossa on omintakeista kristittyjen samanarvoisuuden soveltaminen ns. yleiseksi pappeudeksi. Tämä tarkoittaa teologista käsitystä, että kaikilla seurakuntalaisilla on mahdollisuus toteuttaa kristillistä kutsumustaan kertomalla uskostaan uskosta osattomille, jakamalla ehtoollista ja kastamalla.
Suhde Raamattuun [muokkaa]
Vapaakirkon uskonnonvapauslain edellyttämässä tunnuksessa sanotaan: "Me olemme kristittyjä, jotka Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa tahdomme elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi."
Raamattu tunnustetaan Pyhän Hengen johdossa olleiden ihmisten kirjoittamaksi. Siinä Jumala ilmoittaa itsensä ja pelastussuunnitelman ihmisille. Raamatun ilmoitus on täydellinen ja lopullinen.[11]
Pelastus [muokkaa]
Pelastustapahtuma on alusta loppuun Jumalan työtä.[12]
Kaste [muokkaa]
Vapaakirkon yhteiskuntajärjestyksen mukaan kristillinen kaste suoritetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla. Kasteessa ihminen tunnustautuu Kristuksen seuraajaksi. Vain uskovia kastetaan.[13]
Luterilaisesta kirkosta poiketen Vapaakirkko ei käytä lapsikastetta. Vain uskovia kastetaan (veteen upottamalla), eikä kasteen katsota pelkkänä suorituksena pelastavan. Kastetta pidetään merkityksettömänä ihmiselle, jolla ei ole henkilökohtaista uskoa.[14] Kastekysymys ei kuitenkaan ollut luterilaisesta kirkosta irtaantumisen syy, sillä Vapaakirkossa kastettiin lapsia, joka käytäntö oli olemassa aina 1970- luvulle saakka.
Ehtoollinen [muokkaa]
Ehtoollista ei käsitetä armonvälikappaleeksi, vaan armon julistajaksi ja vahvistajaksi. Ehtoolliselle voivat osallistua kaikki jotka uskovat, myös muiden seurakuntien jäsenet.[15]
Seurakunta [muokkaa]
Seurakunnan tilaisuudet ja tapahtumat ovat kaikille avoimia[16]. Seurakunnan jäsenyys on puolestaan avoin kaikille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja tunnustavat uskonsa. Seurakunta on pyhä. Seurakunnan pyhyys on Kristuksen pyhyyttä ja täydellisyyttä. Jäsenet ovat epätäydellisiä ihmisiä. Seurakunta antaa hengellisen kodin uskoville ja on hengellisen elämän kasvupaikka, jossa seurakunnan jäsenet palvelevat toinen toisinaan Herralta saamillaan lahjoillaan. Vapaakirkko muodostuu itsenäisistä seurakunnista jotka hyväksyvät Vapaakirkon tunnustuksen yhteiskuntajärjestyksen ja uskonnonharjoitusmuodon.[17]
Eettiset kysymykset [muokkaa]
Vapaakirkko on vastustanut rekisteröityjä parisuhteita ja homoparien adoptio-oikeutta. Kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala on todennut, että homoseksuaalinen taipumus ei ole synti, mutta että samaa sukupuolta edustavien parien väliset seksuaaliset suhteet ovat väärin.[18]
Päivä Osakeyhtiö [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Päivä Osakeyhtiö
Vapaakirkon kirjallisuuden, musiikin ja lehtien kustannusyhtiönä toimii Päivä Osakeyhtiö. Päivä tunnetaan, yli kirkkokuntarajojen, laajasta valikoimasta. Tuotantoa ovat lastenkirjat, nuortenkirjat, opetus- ja hartauskirjat sekä lahjakirjat. Lisäksi kirjoja johtajakoulutukseen ja avioliittokurssille. Myös monissa seurakunnissa käytössä olevan Alfa-kurssin materiaalin painattaa Päivä. Materiaali on alun perin peräisin Englannista Holy Trinity Brompton -seurakunnasta. Muita tunnettuja Päivän tuotteita ovat Tapio Nousiaisen Leipää ja suolaa,Yksi ainoa elämä ja Kalevi Lehtisen Sinulle sekä Tuomas Jäntin Vastauksia elämän tärkeimpiin kysymyksiin[19] Lehdet; Perheiden ABC+, nuortenlehti HOPE, lastenlehdet Levels ja Miksiks. www.paiva.fi www.alfakurssi.fi
Vapaakirkon lehdet [muokkaa]
Vapaakirkon lehti on kerran viikossa ilmestyvä Suomen Viikkolehti. Päätoimittaja Hannu Lahtinen. [20]
Suomen Vapaakirkon lähetystyö [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Suomen Vapaakirkon lähetystyö
Historia [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Suomen Vapaakirkon historia
Tunnettuja jäseniä [muokkaa]
Kirkon tunnettuihin jäseniin lukeutuu Esko Almgren, joka toimi aikoinaan Kristillisen liiton (nyk. Kristillisdemokraatit) johdossa.[21] Jorma Mannero toimi kirkolle lähetystyöntekijänä.
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Toim. Eronen, Maarit; Yhdessä - Vapaakirkko tänään, Päivä, Hämeenlinna, 2005
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Väestörekisterikeskus
- ↑ Yhdessä – Vapaakirkko tänään, s. 11, 19
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 11
- ↑ [1]
- ↑ Vapaakirkollisuus Uskonnot Suomessa. Kirkon tutkimuskeskus, Uskonnot Suomessa -hanke. Viitattu 11.9.2009.
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 15
- ↑ Vuosikirja 2004, s. 29
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 38–39
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 12
- ↑ Suomen Vapaakirkko Uskonnot Suomessa. Kirkon tutkimuskeskus, Uskonnot Suomessa -hanke. Viitattu 11.9.2009.
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 72
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 73
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 79–80
- ↑ Kaste
- ↑ Yhdessä – Vapaakirkko tänään, s. 80–81
- ↑ Suomen Vapaakirkko – Yleisesittely svk.fi. Viitattu 1.9.2012.
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 81
- ↑ Homojen adoptio-oikeus johtaa traumoihin
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 44–46
- ↑ Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 47–51
- ↑ Sinnikäs Kotkan poika siipien kera
