Petäjävesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Petäjävesi
Petäjävesi.vaakuna.svg Petäjävesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.petajavesi.fi
Sijainti 62°15.5′N, 025°11′EKoordinaatit: 62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 495,41 km²
227:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 456,39 km²
– sisävesi 39,02 km²
Väkiluku 4 099
204:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 8,98 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,7 %
– 15–64-v. 60,0 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 21,25 %
49:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

10
4
3
2
1
1

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 099 ihmistä (30.9.2014),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 39,02 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,98 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjäveden vanha kirkko etelästä

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.

Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoista ja seppäkulttuurista. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja.

Perimätiedon mukaan ensimmäiset ihmiset jotka tulivat Petäjävedelle totesivat että "Onpa paljon petäjiä ja vettä, tämähän on oikeaa Petäjävettä..." Siitä kunta sai nimensä.lähde? Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi vuonna 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan. [6]

Petäjävedelle sijoitettiin viime sotien jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 700
1985
  
3 731
1990
  
3 789
1995
  
3 760
2000
  
3 780
2005
  
3 703
2010
  
4 022
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro

Asuinalueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto

Kouluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Ylämäen koulu, Peruskoulun yläaste, Lukio, Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja petäjäveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjävesi.