Unesco

Wikipedia
Ohjattu sivulta UNESCO
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Organisation des Nations unies pour l’éducation, la science et la culture
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization
Flag of UNESCO.svg
Perustettu 1945
Tyyppi YK:n erityisjärjestö
Toimiala opetus, kulttuuri, tiede, viestintä
Päämaja Ranskan lippu Pariisi, Ranska
Jäsenet 195 jäsenvaltiota[1]
pääsihteeri Irina Bokova (Bulgarian lippu Bulgaria)
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Sivusto www.UNESCO.org

Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (engl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhdistyneiden kansakuntien itsenäisistä erityisjärjestöistä, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojen välistä yhteistyötä. Se perustettiin 16. marraskuuta 1945, ja siihen kuuluu nykyään 195 jäsenmaata. Suomi liittyi järjestöön vuonna 1956. Järjestön pääjohtajana on toiminut vuodesta 2009 lähtien bulgarialainen Irina Bokova. Järjestön päämaja sijaitsee Pariisissa.

Päämäärät ja tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNESCO:n tunnuslause “Building peace in the minds of men and women”, “Rauhanrakentaminen miesten ja naisten mielissä” juontaa järjestön toisen maailmansodan jälkeisestä perussäännöstä, joka alkaa sanoin: “koska sodat syntyvät ihmismielissä, myös rauhan puolustus on rakennettava ihmismieliin”. [2] Perussääntönsä mukaisesti UNESCOn tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan rakentamiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja kulttuurienväliseen dialogiin edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän avulla.

Unescon viisi toimialaa ovat:

  1. koulutus
  2. luonnontieteet
  3. yhteiskunta- ja humanistiset tieteet
  4. kulttuuri
  5. viestintä ja informaatio.

UNESCO toimii globaalina koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän idealaboratoriona ja kansainvälisen yhteistyön katalysaattorina. Se laatii suosituksia ja normeja, sekä kansainvälisiä julistuksia ja sopimuksia, järjestää hallitustenvälisiä asiantuntijakokouksia ja korkean poliittisen tason seminaareja. Lisäksi järjestöllä on lukuisia kehitysyhteistyön ohjelmia, tutkimusohjelmia sekä laajaa julkaisu- ja tilastointitoimintaa eri puolilla maailmaa.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unescon toiminnan painopistealueet ovat kasvatus, luonnontieteet, humanistiset ja yhteiskuntatieteet, kulttuuri sekä viestintä. Toiminta koostuu erilaisista ohjelmista ja niiden suunnittelusta ja kehittämisestä, sekä kansainvälisten sopimusten ja suositusten laatimisesta. Toimintansa tueksi Unesco nimeää julkisuuden henkilöitä hyvän tahdon lähettiläiksi levittämään tietoa ohjelmistaan.

Koulutus kaikille -prosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus kaikille -prosessi (engl. Education for All, EFA) sai alkunsa vuonna 1990 Thaimaassa pidetyssä maailmankonferenssissa, jossa tavoitteeksi asetettiin kaikkien lasten saaminen peruskoulutuksen piiriin vuoteen 2000 mennessä ja aikuisten lukutaidottomuuden vähentäminen puolella. Senegalissa vuonna 2000 pidetyssä seurantakokouksessa, Maailman koulutusfoorumissa (World Education Forum, WEF), hyväksyttiin uusi toimintaohjelma.

Toimintaohjelmassa asetettiin kuusi tavoitetta vuodelle 2015:

  1. pääsy kaikille peruskoulutukseen
  2. sukupuolten välinen tasa-arvo
  3. varhaiskasvatuksen laajentaminen ja parantaminen
  4. koulutus- ja elämäntaito-ohjelmien järjestäminen nuorille
  5. aikuisten - etenkin naisten - lukutaidon lisääminen puolella
  6. koulutuksen laadun kehittäminen kaikilla tasoilla

Näistä kaksi tavoitetta - yleinen perusopetusmahdollisuus kaikille vuoteen 2015 mennessä sekä sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa vuoteen 2005 mennessä - kuuluvat myös YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteisiin. Koulutus kaikille -prosessi etenee samanaikaisesti kansainvälisenä, kehitysyhteistyön muodossa toteutuvana kumppanuusohjelmana ja kansallisina prosesseina. Jäsenmailla on päävastuu tavoitteiden toteutumisesta. [3]

Kouluverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanlaajuisen Unesco-kouluverkoston (engl. Associated Schools Project Network, ASP) tavoitteena on lisätä kansainvälistä kulttuurista ymmärtämystä ja osaamista kouluissa.

Maailmanperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unesco on vuodesta 1972 ylläpitänyt maailmanperintöluetteloa. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon hyväksymä kansainvälinen sopimus. Sen keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen.

Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Luonnonperintökohde voi kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta. Se voi edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin tyyssija.

Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä yhteensä 981 kohdetta, joista 759 kulttuurikohdetta, 193 luontokohdetta ja 29 yhdistettyä kohdetta 160 valtiossa (tilanne 7/2013). Suomessa maailmanperintökohteita on tällä hetkellä kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. [4]

  • Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991)
  • Vanha Rauma (1991)
  • Petäjäveden vanha kirkko (1994)
  • Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996)
  • Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999)
  • Struven ketju (2005)
  • Merenkurkun saaristo (2006)

Sananvapaus ja mediakehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unescolla on johtava globaali rooli sanan- ja lehdistönvapauden, mediakehityksen ja informaation edistämisessä. Sananvapaus, moniarvoinen ja riippumaton media sekä pääsy tietoon ovat edellytyksiä demokraattisen yhteiskunnan kehitykselle. Lisäksi Unescon viestintä- ja informaatio-ohjelman painopisteenä ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, Afrikkaa, vähiten kehittyneet maat, pienet saarivaltiot sekä nuoriso.

Suomen rahoituksella on tuettu mm. Bosnian, Serbian, Palestiinalaisalueiden sekä Afrikan maiden riippumattomien tiedotusvälineiden ja mediainstituuttien kehitystä, ohjelmasisältöjen tuotantoa, toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten koulutusta ja ammattitaidon kehittämisestä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota sanan- ja lehdistön vapauteen sekä toimittajien turvallisuuden lisäämiseen.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unesco on yksi YK:n itsenäisistä erityisjärjestöistä omine toiminta- ja päätöselimineen ja budjeteineen. Unescolla on 195 jäsenmaata ja 9 liitännäisjäsentä. Unesco on kansainvälinen valtioiden välinen järjestö, jonka korkein päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous, joka vastaa politiikan peruslinjauksista ja hyväksyy ohjelman ja budjetin. Päätösten toteuttamisesta vastaa 58 jäsenmaasta koostuva, kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hallintoneuvosto.

Käytännön toimeenpanosta vastaa neljän vuoden välein valittava pääjohtaja, järjestön päämajassa Pariisissa työskentelevä sihteeristö sekä eri puolilla maailmaa sijaitsevat 63 alueellista, yhteys- ja kansallista toimistoa. Lisäksi kansalliset Unesco-toimikunnat ovat keskeisessä asemassa järjestön toiminnassa. Nykyisenä pääjohtajana toimii Irina Bokova, Bulgarian entinen ulkoasiainministeri ja YK-lähettiläs, jonka yleiskokous valitsi syksyllä 2013 toiseksi kaudeksi (2014–2017). Bokova on ensimmäinen nainen Unescon pääjohtajan virassa. [5]

Unescon pääjohtaja valitaan nykyään neljävuotiselle kaudelle, kun aiemmin pääjohtajan kausi oli kuusivuotinen. Unescon pääjohtajia ovat olleet:[6]

pääjohtaja virkakausi maa
Julian Huxley 1946–1948 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Jaime Torres Bodet 1948–1952 Meksikon lippu Meksiko
John Wilkinson Taylor vt. 1952–1953 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Luther Evans 1953–1958 Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Vittorino Veronese 1958–1961 Italia
René Maheu vt. vuoteen 1961 1961–1974 Ranskan lippu Ranska
Amadou-Mahtar M'Bow 1974–1987) Senegalin lippu Senegal
Federico Mayor Zaragoza 1987–1999 Espanjan lippu Espanja
Kōichirō Matsuura 1999–2009 Japani
Irina Bokova 2009– Bulgarian lippu Bulgaria

Suomen toiminta ja tavoitteet Unescossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unesco on eräs yhteistyötaho Suomen kehityspolitiikan toteuttamisessa. Suomi korostaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin sekä sananvapauden ja avoimen ja riippumattoman viestinnän merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Suomi tukee kestävän kehityksen, rauhankulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun sekä tasa-arvon edistämiseen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä Unescon kaikkeen ohjelmatoimintaan.

Suomi liittyi Unescoon vuonna 1956 ja on jäsenyytensä aikana ollut järjestön useiden elinten ja komiteoiden jäsen. Vuonna 2013 Suomi valittiin Unescon maailmanperintökomitean jäseneksi. Suomen UNESCO-politiikan toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka kanssa ulkoasiainministeriö on tiiviissä yhteistyössä erityisesti horisontaalisissa, ulkopoliittisia ja YK-järjestelmään liittyviä näkökohtia sisältävissä kysymyksissä. [7]

Suomen Unesco-rahoituksen temaattisina painopisteinä on tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen, ammatillisen ja teknillisen koulutuksen kehittäminen sekä sananvapauden, mediakehityksen ja tietoon pääsyn edistäminen. Tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen edistävät tasa-arvoa, ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Ammatillisen ja teknillisen koulutuksen kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia työelämään ja yhteiskuntien kehittämiseen osallistumiselle ja ennalta ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Suomen rahoitus Unescon koulutussektorille kanavoidaan pääasiassa Education for All teknisen avun ohjelman kautta. Suomi tukee UNESCOa jäsenmaksuosuuden lisäksi erilaisilla vapaaehtoisilla tukimaksuilla. Suomen jäsenmaksuosuus vuodelle 2013 on noin 1,5 miljoonaa euroa. Maksu suoritetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista. Ulkoasiainministeriön Unesco rahoitus vuosille 2014-2015 on yhteensä 2,4 milj. euroa, josta Opetusta kaikille ohjelmalle 2 milj. euroa ja kansainvälisen viestinnän kehittämisohjelmalle 400 000 €. [8]

Vuonna 2008 Presidentti Martti Ahtisaari vastaanotti Unescon rauhanpalkinnon elämäntyöstään maailmanrauhan hyväksi. [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. List of the 195 Members (and the 8 Associate Members) of UNESCO UNESCO. Viitattu 18.12.2011.
  2. Unescon yleiskokous: Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö 16. marraskuuta 1945. Opetusministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  3. Opetus-ja kulttuuriministeriö: Koulutus kaikille -prosessi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  4. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Maailmanperintö Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  5. Suomen Pysyvä Edustusto OECD:ssä ja Unescossa, Pariisi: Tietoa Unescosta Ulkoasiainministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  6. Director-General's List Unesco.org. Viitattu 23.9.2009.
  7. Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja Unescossa: Suomen toiminta ja tavoitteet Unescossa Ulkoasiainministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  8. Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyön rahoituskohteet, 2.6.2014 Unesco Ulkoasiainministeriö. Viitattu 5.9.2014.
  9. Ulkoasiainministeriö: Ahtisaari vastaanotti Unescon rauhanpalkinnon Ulkoasiainministeriö. Viitattu 5.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]