Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoneuvosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoneuvosto (engl. United Nations Trusteeship Council) on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kuudesta pääelimestä. Huoltohallintoneuvosto perustettiin 26. maaliskuuta 1945 YK:n peruskirjan artiklan 87 mukaisesti hallinnoimaan Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalueita. Nämä olivat suurimmaksi osaksi alueita, jotka ennen I maailmansotaa olivat olleet Saksan siirtomaita ja jotka sodan jälkeen oli otettu Kansainliiton hallintaan mandaattialueina. Huoltohallintoalueita oli kaiken kaikkiaan yksitoista, joista kymmenen oli entisiä mandaattialueita. Yhdestoista oli Italian Somalimaa.

Huoltohallintoneuvoston tehtävänä oli valvoa huoltohallintoalueiden kehitystä sekä tarvittaessa ohjata sitä. Huoltohallintoalueita hallinnoivat maat luovuttivat vuosittain raportin alueen kehityksestä huoltohallintoneuvostolle, joka keskusteli siitä ja hyväksyi sen. Neuvosto valvoi erityisesti sitä, että kyseisiä alueita kehitettiin peruskirjan määräysten mukaisesti niin, että ne pystyisivät tulevaisuudessa saavuttamaan täyden itsenäisyyden - huoltohallintojärjestelmä oli alun alkaenkin ajateltu väliaikaiseksi. Neuvosto saattoi myös toimeenpanna erityisiä operaatioita huoltohallintoalueilla, ja huoltohallintoon liittyvät valitukset tuli ohjata neuvoston käsiteltäviksi.

YK:n peruskirjan mukaan huoltohallintoneuvostossa tuli olla edustettuina jokainen valtio, jolla oli hallittavanaan huoltohallintoalue, sekä yhtä monta muuta YK:n jäsenvaltiota. Neuvostossa olivat aina edustettuina YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto sekä Kiinan tasavalta, myöhemmin Kiinan kansantasavalta.[1] Näistä Yhdysvalloilla, Isolla-Britannialla ja Ranskalla oli myös hallittavinaan huoltohallintoalueita. Näiden lisäksi neuvostossa olviat aina edustettuina Italia, Belgia, Australia ja Uusi-Seelanti, joilla oli myös hallinnossa huoltohallintoalueita. YK:n yleiskokous valitsi lisäksi neuvostoon maita, joilla ei ollut huoltohallintoalueita. Huoltohallintoneuvosto toimi suoraan yleiskokouksen alaisuudessa.

Viimeinen huoltohallintoalueista, Yhdysvaltain Tyynenmeren saarten huoltohallintoalue, hajosi 1. lokakuuta 1994, kun siihen kuulunut Palau saavutti itsenäisyyden. Tämän jälkeen huoltohallintoneuvosto päätti lakkauttaa toistaiseksi toimintansa 1. marraskuuta 1994 lukien. Tämä tarkoittaa, että neuvosto ei enää pidä säännöllisiä kokouksia (se voidaan tosin kutsua ylimääräiseen kokoukseen puheenjohtajan päätöksellä tai jäsenten sitä vaatiessa) eikä yleiskokous enää valitse siihen vaihtuvia jäseniä. Neuvoston jäseninä ovat siis enää Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Kiinan kansantasavalta ja Venäjä. Huoltohallintoneuvosto on siis edelleenkin muodollisesti olemassa, sen lakkauttaminen vaatisi YK:n peruskirjan muuttamista yleiskokouksessa.

On myös esitetty uusien tehtävien antamista huoltohallintoneuvostolle, esimerkiksi eräiden maailman kriisipesäkkeiden hallinnoiminen, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YK:n peruskirja, artiklat 86 ja 23 Finlex. Viitattu 11.8.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]