Rauha
Wikipedia
Rauha-sanaa käytetään usein merkitsemään rauhanpäätöstä tai rauhansopimusta, eli sitä välipuhetta, jolla kaksi tai useampia valtioita julistavat keskenään käymänsä sodan lopetetuksi. Ennen lopullista rauhaa tehdään tavallisesti aselepo eli välirauha. Elleivät neuvottelut heti vie lopulliseen rauhansopimukseen, tehdään valmistava rauhansopimus. Kun liittokuntasodassa joku liittolaisista tekee rauhan aikaisemmin kuin muut, on tällainen rauha erillisrauha. Filosofisemmin ajateltuna rauha on sodan, väkivallan ja sorron poissaoloa. Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.
[muokkaa] Rauhan määritelmä
Johan Galtungin jakaa rauhankäsityksen negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Näistä negatiivinen rauha on sotatilan poissaoloa ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa. Täten esimerkiksi ihmisoikeuksia sortava diktatuuri voi täyttää negatiivisen rauhan määritelmän (ei laajamittaista väkivaltaa) mutta ei positiivisen rauhan määritelmää, sillä rakenteellisesti diktatuuri on väkivaltainen.
[muokkaa] Esimerkkejä historiasta
Ympärysvaltojen propaganda kutsui ensimmäistä maailmansotaa sodaksi, joka lopettaisi kaikki sodat. Vaikka liittoutuneet voittivatkin sodan, sitä seuraava Versailles'n rauha oli yksi syistä vieläkin verisempään toiseen maailmansotaan. Ennen liittoutuneiden voittoa bolševikit lupasivat venäläisille ”rauhaa, maata ja leipää”. Vaikka Vladimir Lenin lopetti katastrofaalisen taistelun keskusvaltoja vastaan, johti se sisällissotaan ja yli miljoonan ihmisen kuolemaan. Nämä epäonnistumiset havainnollistavat, miten vaikeaa sotaa on käyttää rauhan aikaansaamiseksi.
Demokraattisen rauhan teorian kannattajat ovat sitä mieltä, että on vahvaa empiiristä todistusaineistoa sen puolesta, että demokratiat eivät ikinä sodi keskenään, tai sotivat todella harvoin keskenään. Useat valtiot ovat muuttuneet demokraattisiksi teollisen vallankumouksen jälkeen, ja siten he sanovat maailmanrauhan tulevan mahdolliseksi, jos tällainen kehitys jatkuu. Kuitenkin kriitikoiden mukaan tämä voidaan selittää muillakin tekijöillä, kuten valtioiden riippuvuudesta globaaliin talouteen.
Vuoden 1945 jälkeen maailmassa on ollut vain 26 päivää ilman sotaa.
Vaikkaikin historia on täynnä konflikteja, jotkin kansat, alueet ja kansakunnat ovat saaneet nauttia rauhanajasta, joka on kestänyt sukupolvia. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
- Ruotsi (1814–nykyhetki). Ruotsilla on nykyisistä valtioista pisin jatkuvan rauhan historia. Sitten vuoden 1814, jolloin Ruotsi soti Norjaa vastaan, ei Ruotsin kuningaskunta ole ollut sodassa. Tosin Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsi lähetti Ahvenanmaalle sotilasretkikunnan nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Taisteluun sotilaat eivät joutuneet, sillä he pakenivat ennen saksalaisten tuloa.
- Sveitsi (1848–nykyhetki). Kovan linjan neutraalius on antanut Sveitsille mainetta kauan jatkuneen rauhan maana.
- Costa Rica (1949–nykyhetki). 44-päivän sisällissodan jälkeen vuonna 1949 Costa Rica lakkautti armeijansa. Siitä asti maan historia on ollut rauhallinen, varsinkin verrattuna sen naapureihin Keski-Amerikassa. Tästä Costa Rica on saanut lempinimensä ”Amerikkojen Sveitsi”.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kant, Immanuel (2000). Ikuiseen rauhaan: Valtio-oikeudellinen tutkielma. 4. painos. Suomentanut Jaakko Tuomikoski. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-23-2764-3 (Alkuteos: Zum Ewigen Frieden: Ein philosophischer Entwurf, 1795.)
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.
