Rauha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sotatilan vastakohtaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rauhanmerkki on kansainvälisesti käytetty rauhan symboli. Se on alun perin muotoutunut englantilaisen Campaign for Nuclear Disarmament -kansalaisliikkeen logosta.

Rauha on valtioiden tai muiden vastaavien välinen normaali sovinnon tila, eli sodan vastakohtana. [1] Sanaa käytetään usein merkitsemään rauhanpäätöstä tai rauhansopimusta, jolla kaksi tai useampi valtiota julistavat keskenään käymänsä sodan lopetetuksi. Ennen lopullista rauhaa tehdään tavallisesti aselepo eli välirauha. Elleivät neuvottelut heti vie lopulliseen rauhansopimukseen, tehdään valmistava rauhansopimus. Kun liittokuntasodassa joku liittolaisista tekee rauhan aikaisemmin kuin muut, sitä kutsutaan erillisrauhaksi. Filosofisemmin ajateltuna rauha on sodan, väkivallan ja sorron poissaoloa. Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian osa-alue, sodan etiikka.

Rauhan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Galtung jakaa rauhankäsityksensä negatiiviseen ja positiiviseen rauhaan. Näistä negatiivinen rauha on sotatilan poissaoloa ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien rakenteellisten syiden poissaoloa. Täten esimerkiksi ihmisoikeuksia sortava diktatuuri voi täyttää negatiivisen rauhan määritelmän (ei laajamittaista väkivaltaa) mutta ei positiivisen rauhan määritelmää, sillä rakenteellisesti diktatuuri on väkivaltainen.[2]

Esimerkkejä historiasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellonsoittaja Vedran Smailović Sarajevon kirjaston raunioissa Bosnian sodan aikana 1992.

Ympärysvaltojen propaganda kutsui ensimmäistä maailmansotaa sodaksi, joka lopettaisi kaikki sodat. Vaikka ympärysvallat voittivatkin sodan, sitä seuraava Versailles’n rauha oli yksi syistä vieläkin verisempään toiseen maailmansotaan. Ennen ympärysvaltojen voittoa bolševikit lupasivat venäläisille ”rauhaa, maata ja leipää”. Vaikka Vladimir Lenin lopetti katastrofaalisen taistelun keskusvaltoja vastaan, johti se sisällissotaan ja yli miljoonan ihmisen kuolemaan.

Demokraattisen rauhan teorian kannattajat ovat sitä mieltä, että on vahvaa empiiristä todistusaineistoa sen puolesta, että demokratiat eivät ikinä sodi keskenään, tai sotivat todella harvoin keskenään. Useat valtiot ovat muuttuneet demokraattisiksi teollisen vallankumouksen jälkeen, ja siten he sanovat maailmanrauhan tulevan mahdolliseksi, jos tällainen kehitys jatkuu. Kuitenkin kriitikoiden mukaan tämä voidaan selittää muillakin tekijöillä, kuten valtioiden riippuvuudesta globaaliin talouteen.

Vuoden 1945 jälkeen maailmassa on ollut vain 26 päivää ilman sotaa.lähde?

Vaikkakin historia on täynnä konflikteja, jotkin kansat, alueet ja kansakunnat ovat saaneet nauttia rauhanajasta, joka on kestänyt sukupolvia. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

  • Ruotsi (1814–). Ruotsilla on nykyisistä valtioista pisin jatkuvan rauhan historia. Sitten vuoden 1814, jolloin Ruotsi soti Norjaa vastaan, ei Ruotsin kuningaskunta ole ollut sodassa. Tosin Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Ruotsi lähetti Ahvenanmaalle sotilasretkikunnan nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Taisteluun sotilaat eivät joutuneet, sillä he vetäytyivät ennen saksalaisten tuloa.
  • Sveitsi (1848–). Kovan linjan neutraalius on antanut Sveitsille mainetta kauan jatkuneen rauhan maana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. NetMot sanakirja Viitattu 1.11.2013.
  2. Rauhaa!

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kant, Immanuel (2000). Ikuiseen rauhaan: Valtio-oikeudellinen tutkielma. 4. painos. Suomentanut Jaakko Tuomikoski. Hämeenlinna: Karisto. ISBN 951-23-2764-3 (Alkuteos: Zum Ewigen Frieden: Ein philosophischer Entwurf, 1795.)