Keskustaajama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee keskustaajamaa yleisellä tasolla. Kaupunkien keskustaajamaa kutsutaan myös nimellä kaupunkialue.

Keskustaajama tarkoittaa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa taajamaa, jossa kunnan hallinto sijaitsee tai joka on talouden kannalta merkittävä. Yleensä keskustaajama on kunnan taajamista väkiluvultaan suurin ja samanniminen kuin itse kunta. Varsinkin suurkaupunkialueiden tapauksessa taajamat saattavat jatkua kuntarajojen yli useamman kunnan alueelle. Keskustaajama ei ole sama asia kuin liikekeskusta, mutta useimmissa keskustaajamissa on kuitenkin myös oma liikekeskusta.

Keskustaajamat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa keskustaajama (ruots. centraltätort)[1] on taajama, joka on merkittävä kunnan hallinnon tai talouden kannalta. Tilastokeskus määrittelee keskustaajamat joko keskustaajamiksi (kt) tai kirkonkyliksi (kk).[2]

Muutamissa tapauksissa kunnan keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta. Esimerkiksi Inarin kunnan keskustaajama ei ole Inarin kirkonkylä, vaan Ivalo. Enontekiöllä kuntakeskus sijaitsee kyllä kirkonkylässä, mutta kirkonkylä ei ole nimeltään Enontekiö, vaan Hetta. Suomessa esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien kanssa. Esimerkiksi Suomessa Jyväskylän kaupungin keskustaajama ja silloisen Jyväskylän maalaiskunnan keskustaajama Vaajakoski kasvoivat yhteen vuonna 1980.

Keskustaajamaa yleisempi nimitys kunnan hallintokeskukselle on kuntakeskus, sillä tällöin kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse olla taajama. Kuntakeskuksessa sijaitsee kunnantalo, terveyskeskus ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia kylä tai jokin muu paikka. Ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta pitäjät vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi kirkonkylä. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä.

Keskustaajamat Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kielen sana centralort vastaa suomen kielen sanaa keskustaajama.[3] Ruotsissa kuntien keskustaajamat ovat usein entisiä kaupunkeja, kauppaloita tai taajaväkisiä yhdyskuntia. Ruotsin 290 kunnasta 124:llä keskustaajama on entinen kaupunki, 72:lla entinen kauppala ja 42:lla entinen taajaväkinen yhdyskunta. Ruotsissa on 291 kunnan keskustaajamaa, sillä Vaggerydin kunnassa keskustaajamia on kaksi: Vaggeryd ja Skillingaryd.

Käsite centralort on otettu keskuspaikkateoriasta (ruots. centralortsteorin) ja oli tärkeässä osassa Ruotsin vuosina 1962–1977 toteutetussa kuntablokkeihin perustuneessa kuntauudistuksessa. Tuolloin Ruotsiin syntyi kuntarakenne, jossa lähes kaikkiin kuntiin kuuluu niin maaseutu- kuin kaupunkiasutusta. Ruotsissakin keskustaajamat ovat yleensä samannimisiä kuin koko kunta; vain 32 kunnassa keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta.

Keskustaajamaa voidaan pitää kunnan "pääkaupunkina", ja se on usein kunnan suurin taajama. Suurkaupunkialueilla useampi keskustaajama saattaa kuulua samaan taajamaan. Esimerkiksi Tukholman taajaman alueella sijaitsee 10 kunnan keskustaajama. Ruotsin pienin keskustaajama on Ydren kunnassa sijaitseva Österbymo.

Ruotsissa keskustaajamilla on oikeus tiettyihin peruspalveluihin. Nämä palvelut ovat valtionyhtiöiden palveluita, joiden tarkoituksena on edistää tiettyjä yhteiskunnallisia asioita ja jotka toimivat säännellyillä markkinoilla. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi Systembolaget ja Svenska Spel. Suomessa näiden vastineet ovat Alko ja Veikkaus.

Keskustaajamat Tanskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan kielessä keskustaajamaa vastaa sana kommunesæde. Myös Tanskassa keskustaajama voi olla eriniminen kuin itse kunta. Kööpenhaminan ympärille muodostunut Hovedstadsområdetin taajama ulottuu usean lähikunnan alueelle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Föreskrift om routning och säkerställande av nödtrafik (PDF) 5.5.2011. Viestintävirasto. Viitattu 2.3.2013.
  2. Määräys hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta (PDF) 5.5.2011. Viestintävirasto. Viitattu 2.3.2013.
  3. Kirjallinen kysymys 329/2011 vp Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat. Eduskunta. Viitattu 2.3.2013.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Centralort