Jyväskylän maalaiskunta

Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä landskommun
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Jyväskylä
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°17′20″N, 25°44′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Perustettu	1868
– emäpitäjä	Laukaa
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Jyväskylä Korpilahti Jyväskylän maalaiskunta
– syntynyt kunta	Jyväskylä
Pinta-ala	534,37 km2  (1.1.2008)
– maa	450,76 km2
– sisä	83,61 km2
Väkiluku	36 465   (31.12.2008)
– väestötiheys	80,9 as/km2 (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	21,5 %
– 15–64-v.	66,5 %
– yli 64-v.	12,1 %

Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi Jyväskylän kaupungin puolella

Jyväskylän maalaiskunta (ruots. Jyväskylä landskommun), virallisissa yhteyksissä lyhennettynä Jyväskylän mlk, oli Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

Kunta jakaantui vuoden 1965 alueliitoksen jälkeen Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Sen väkiluku kasvoi nopeasti, 2000-luvulla monena vuonna nopeammin kuin Jyväskylän kaupungin. Vuonna 2008 kaupunki kuitenkin kasvoi nopeammin.

Jyväskylän maalaiskunnan naapurikunnat olivat Jyväskylä, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Jyväskylä muodostivat 1.1.2009 lukien uuden kunnan, jonka nimeksi tuli Jyväskylä. Aikaisemmin Jyväskylän maalaiskunnasta oli liitetty useita alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat näistä liitoksista tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Pienempiä liitoksia tapahtui ainakin 1914, 1948, 1968 tai 1967, 1978 ja 1990. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä päätettiin 18.2.2008, ja tällöin perustettuun uuteen Jyväskylän kaupunkiin liittyi samalla myös Korpilahden kunta. Liitoksista enemmän artikkelin Jyväskylä osiossa Alueliitokset.

Ylintä päätöksentekovaltaa Jyväskylän maalaiskunnassa käytti Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto.

Nimi

Jyväskylän maalaiskunta oli viimeinen Suomen kunta, joka käytti nimessään maalaiskunta-sanaa. Tässä mielessä kunnan nimellä oli historiallistakin arvoa. Kuntia, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet nimessään sanaa maalaiskunta, on edelleen olemassa, kuten Keminmaa (ent. Kemin maalaiskunta) ja Vantaa (ent. Helsingin maalaiskunta). Enimmillään maalaiskunta-nimisiä kuntia on ollut yli 30.

Historia

Jyväskylän maalaiskunta oli osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin. Vuodesta 1997 kunta on kuulunut Länsi-Suomen lääniin.

Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat kaivata myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislainmuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän maalaiskunta perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja Jyväskylän maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880.

Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta Laukaan kunnasta liitettiin alueita maalaiskuntaan.

Maalaiskunnalla oli aina läheiset yhteydet Jyväskylän kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja maaseurakunnan kirkko sijaitsivat kaupungissa, Taulumäellä. Ennen vuotta 1965 maalaiskunta oli niin sanottu reikäleipäkunta, mutta alueliitosten johdosta se ei vuoden 1965 enää ympäröinyt kaupunkia kokonaan. Kuntaliitos Jyväskylään oli aiemminkin ollut ajoittain esillä. Maalaiskunta suhtautui asiaan jyrkän kielteisesti ennen vuotta 2007. Käänne maalaiskunnan valtuutettujen enemmistön mielipiteissä tapahtui kuitenkin äkkiä.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Jyväskylän maalaiskuntaan sijoitettiin siirtoväkeä enimmäkseen Sortavalan maalaiskunnasta.

Maantiede

Jyväskylän maalaiskunta sijaitsi Sisä-Suomen reunamuodostuman kohdalla, joten maasto on enimmäkseen epätasaista ja mäkistä, vaikkakaan ei erityisen korkeaa. Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen pohjoispää on kunnan alueella, samoin suuri osa Leppävedestä. Näiden kahden järven välillä olevan Vaajakosken putouskorkeus on 2,5 metriä.

Jyväskylän maalaiskunta oli, kun kaupunkeja ei otettu lukuun, väkiluvultaan Suomen suurin kunta, kunnes Nurmijärvi ja Tuusula ohittivat sen.

Entisen Jyväskylän maalaiskunnan Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muita asutuskeskuksia ovat Vaajakoski ja Palokka, jotka kuuluvat Jyväskylän keskustaajamaan. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät. Myös poikittaiset tieyhteydet Jyväskylästä itään päin (ja länteenkin) kulkivat kunnan läpi, samoin tärkeä Jyväskylä-Pieksämäki -poikkirata, joskaan Vaajakosken asema ei ole enää käytössä, joten henkilöjunaliikenne tapahtuu Jyväskylän rautatieaseman kautta.

Kylät

Jyväskylän maalaiskunnan kylät olivat Haapaniemi, Humalamäki, Ilmoniemi, Jylhänperä, Kaunisharju, Puuppola, Kuohu, Leppälahti, Metsoniemi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Perälä, Tikkakoski, Tikka-Mannila, Jyskä, Vaajakoski, Vesanka ja Väinölä.

Kunnan kolmesta suuresta taajamasta oli kunnan olemassaolon lopussa Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5 000. Loppu asutus oli jakaantunut haja-asutusalueille ja pikkutaajamiin kuten Vesankaan.

Saaret

Kunnan pinta-alasta suuri osa oli vesistöjä. Niissä olevia saaria ovat muun muassa:

Päijänteessä Haapasaari Holstin saaret Iso-Poro Iso Teerisaari Kalasaari Majasaari Pieni Haapasaari Pieni Lehtinen (yhteinen Jyväskylän kaupungin kanssa) Pieni Teerisaari Pieni Vuoritsalo Saukonsaari (yhteinen Jyväskylän kaupungin kanssa) Siikasaari Vuoritsalo Vähä-Poro

Leppävedessä Halkosaari Kaukkaansaari Kyykönsaari Lehtosaari Oksassaari Oravasaari Pieni Ketveneensaari Pyhäsaari Suolisaaret Vankiensaari Verkkosaari Vasaraisessa Kyyhkysensaari

Vesankajärvessä Iso-Sikosaari Kuoliosaari Pieni-Sikosaari Luonetjärvessä Lammassaari Pukkisaari Vaajavirrassa Lapinsaari Naissaari Varassaari

Ystävyyskunnat

• Borlänge – Ruotsi
  • Ystävyyskuntasuhde Ruotsin Borlängen kunnan kanssa alkoi toisen maailmansodan aikaan kummikuntatoimintana.

• Larvik – Norja
  • Norjan Larvikin kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminta alkoi 1950- tai 1960-luvulla.

• Tarton maalaiskunta – Viro
  • Tarton maalaiskunnasta (Tartu vald) tuli Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskunta Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991.

• Minturno – Italia
  • Italian Minturno oli maalaiskunnan yhteistyökunta.

Ystävyyskuntasuhdetta selviteltiin myös Slovakian Presovin ja Thaimaan Narathiwasin kanssa.

Kirjallisuutta

• Jyväskylän kunnan historia (Onni A. Repo 1937)
• Jyväskylän maalaiskunnan kirja (1977)
• Jyväskylän maalaiskunta (Jussi Jäppinen 1988).

Aiheesta muualla

• Jyväskylän seutu
• Jyväskylä

Keski-Suomen maakunnan kunnat

Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski

Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk

Jyväskylän maalaiskunta