Jyväsjärvi
Wikipedia
| Jyväsjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Jyväskylä |
| Pinta-ala | 3,3 km² |
| Pinnankorkeus | 78,3 m |
| Rantaviiva | 13,6 km |
| Suurin syvyys | 25 m |
| Keskisyvyys | 7 m |
| Laskujoki | Äijälänsalmi |
| Virtaus | 3,4 m³/s |
Jyväsjärvi on Jyväskylässä oleva järvi. Jyväskylän keskusta sijaitsee sen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa. Järven yli keskustasta Kuokkalaan johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta.
Jyväsjärven pinta-ala on 3,3 neliökilometriä ja järven pinnan korkeus merenpinnasta 78,3 m. Suurimman osan vesistään järvi saa Tourujoen kautta, jota pitkin järveen laskevat mm. Tuomiojärven, Palokkajärven ja Alvajärven vedet. Jyväsjärvi on yhteydessä Päijänteeseen kapean ja noin 700 m pitkän Äijälänsalmen kautta. 1800-luvulle asti Jyväsjärvi laski Pohjanjokea Päijänteeseen. Nyt tuota jokea ei enää ole. Saman pinnankorkeuden takia Jyväsjärveä pidetään joskus Päijänteen osana.
Jyväsjärveä on täytetty useita kertoja. Yhdellä kerroista järveä täytettiin Lutakon kohdalla niin, että järven ainoa nimetty saari, Vasikkasaari "katosi". Jyväsjärven ainoa jäljelläoleva saari on nimetön. Se sijaitsee lähellä Äijälänsalmen suuta.
Jyväsjärven rannalla sijaitsevat mm. Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järvi on Ylistöllä sijaitsevan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen keskeinen tutkimusjärvi: järven tilaa seurataan moderneilla mittalaitteilla ja järven historiasta ja nykykunnosta on tehty useita selvityksiä ja opinnäytetöitä.
Jyväsjärven rantaa kiertää Rantaraitti, kevyen liikenteen väylä, joka voitti Vuoden tie 2005 -arvonimen. Sitä on tarkoitus jatkaa niin, että se kiertää koko Jyväsjärven.
Keskustan tuntumassa olevan järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Sinne aurataan talvisin pitkä retkiluistelulurata.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Järven saastuminen ja puhdistuminen 1900-luvulla
Jyväskylän kaupunkiin rakennettiin viemäriverkosto 1900-luvun alussa. Tästä lähtien kaupungin jätevesi laskettiin puhdistamattomana Jyväsjärveen. Kaupungin kaatopaikka sijaitsi Mattilanniemessä järven rannalla. Viemäriverkoston lisäksi Tourujokea pitkin järveen valui teollisuuden jätevedet. Erityisesti Kankaan paperitehdas laski jätevetensä suoraan jokeen. Tämän seurauksena 1960-luvulla järvi oli erittäin saastunut. Jyväsjärven kalat kuolivat joukoittain.
Kuokkalaan valmistui vedenpuhdistamo vuonna 1974, jonne päätyivät kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 alkaen. Järven vesi on tämän jälkeen puhdistunut. Jyväsjärven kalat ovat olleet rajoituksetta syömäkelpoisia vuodesta 1997 alkaen ja järvessä voi jälleen uida.[1]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jyväskylän yliopiston Jyväsjärvi-sivut
- Jyväsjärven tilan kehitys 1840-2000 - Pilaantumisen ja elpymisen aikakaudet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Sami Louekari: Meidän saamaton Ateenamme Viitattu 11.3.2008.
