Jyväsjärvi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväsjärvi
Jyväskylä
Sijainti 62.24° N 25.77° E
Pinta-ala 3,3 km²
Pinnankorkeus 78,3 m
Rantaviiva 13,6 km
Suurin syvyys 25 m
Keskisyvyys 7 m
Laskujoki Äijälänsalmi
Virtaus 3,4 /s
Sijainti
Sijainti

Jyväsjärvi on Jyväskylässä oleva järvi. Jyväskylän keskusta sijaitsee sen pohjoispuolella. Järven eteläpuolella on Kuokkalan kaupunginosa. Järven yli keskustasta Kuokkalaan johtaa kaksi siltaa: Kuokkalan silta ja Ylistön silta. Jyväsjärvessä on yksi saari.

Jyväsjärven pinta-ala on 3,3 neliökilometriä ja järven pinnan korkeus merenpinnasta 78,3 m. Suurimman osan vesistään järvi saa Tourujoen kautta, jota pitkin järveen laskevat mm. Tuomiojärven, Palokkajärven ja Alvajärven vedet. Jyväsjärvi on yhteydessä Päijänteeseen kapean ja noin 700 m pitkän Äijälänsalmen kautta. Lähes saman pinnankorkeutensa takia Jyväsjärveä pidetään usein Päijänteen osana.

Jyväsjärven rannalla sijaitsevat mm. Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen ja Ylistön kampusalueet. Järvi on Ylistöllä sijaitsevan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen keskeinen tutkimusjärvi: järven tilaa seurataan moderneilla mittalaitteilla ja järven historiasta ja nykykunnosta on tehty useita selvityksiä ja opinnäytetöitä.

Jyväsjärven rantaa kiertää kevyenliikenteen väylä, joka voitti Vuoden tie 2005 -arvonimen.

Keskustan tuntumassa olevan järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Sinne aurataan talvisin pitkä retkiluistelulurata.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Järven saastuminen 1900-luvulla

Jyväskylän kaupunkiin rakennettiin viemäriverkosto 1900-luvun alussa. Tästä lähtien kaupungin jätevesi laskettiin puhdistamattomana Jyväsjärveen. Kaupungin kaatopaikka sijaitsi Mattilanniemessä järven rannalla. Viemäriverkoston lisäksi Tourujokea pitkin järveen valui teollisuuden jätevedet. Erityisesti Kankaan paperitehdas laski jätevetensä suoraan jokeen. Tämän seurauksena 1960-luvulla järvi oli erittäin saastunut ja mm. kalakanta tuhoutui.

Kuokkalaan valmistui vedenpuhdistamo vuonna 1974, jonne päätyivät kaikki kaupungin jätevedet vuodesta 1977 alkaen. Järven vesi on tämän jälkeen puhdistunut. Jyväsjärven kalat ovat olleet rajoituksetta syömäkelpoisia vuodesta 1997 alkaen ja järvessä voi jälleen uida. [1]

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Katso myös


[muokkaa] Lähteet

  1. Sami Louekari: Meidän saamaton Ateenamme Viitattu 11.3.2008.


Tämä meriä, järviä, jokia tai muita vesialueita käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä