Silta
Wikipedia
Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen tai esteiden yli sallien myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia. Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on vähintään 2 metriä. Tätä pienemmät luokitellaan rummuiksi.
Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Tiehallinto koordinoi yleisille teille suunniteltavia siltoja: katuverkon sillat ovat kuntien vastuulla. Suomen rautateillä on runsaat 2000 siltaa, joita hallinnoi Ratahallintokeskus. Raippaluodon silta on yli kilometrin mittaisena Suomen pisin silta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset vesistöjen ylittämiseen käytetyt rakenteet lienevät olleet luonnon itsensä tekemiä ja luonnosta matkittuja: kiviä, joita pitkin on päässyt astumaan tai hyppimään, ja puita, jotka ovat kaatuneet esimerkiksi joen yli. Näitä ajatuksia yhdistelemällä, ja ottamalla oppia talonrakennustekniikasta, ovat syntyneet ensimmäiset varsinaiset sillat. Jo ammoisina aikoina jokeen asetettuja astinkiviä on yhä vielä muun muassa Kreikan matalissa joissa, eikä liene ollut suuri harppaus yhdistää nämä jollakin katteella, kivilaatoilla tai puilla.
Ennen holvin käyttöönottoa kaikki suuremmat siltarakennelmat tehtiin puusta, ja puu on yhä käytössä oleva siltamateriaali. Varhaisista puusilloista paras kuvaus lienee Gaius Julius Caesarin Gallian sodassa (De bello Gallico), jossa kuvataan puusilta, jota pitkin legioonat ylittävät Reinin. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin rauta, rautabetoni ja vihdoin teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina. Köysiin ja sittemmin teräsvaijereihin perustuvat riippu- ja vinoköysisillat ovat myös hyvin vanha keksintö, joita suositaan etenkin vuoristo-olosuhteissa, ja milloin jännevälit ovat hyvin pitkät.
Nykyään suurin osa uusista silloista tehdään teräsbetonista, ja ne usein vielä jännitetään rakenteen sisässä kulkevilla teräspunoksilla.
[muokkaa] Suomessa
Suomessa siltoja samoin on tehty jo esihistoriallisella ajalla. Kiviset sillat liittyivät yleensä muinaisiin maanteihin, joista tunnetuin on Hämeen härkätie, puisia ylityspaikkoja ja pitkospuita tehtiin paikallisiinkin tarpeisiin. Vanhimpiin sillaksi arvioituihin rakenteisiin kuuluu vuoden 500 jaa. paikkeilla rakennettu 49 metriä pitkä kivilatomus "Jättiläisen tie" Vähässäkyrössä. Suomen vanhin yhä käytössä oleva silta on vuodelta 1777 ja se sijaitsee Espoonkartanossa.
[muokkaa] Avattavat sillat
Silta voidaan suunnitella avattavaksi. Avaamistapoja on monenlaisia: silta voidaan esimerkiksi nostaa pystyyn vipuvarren tavoin, jolloin toinen sillan päistä toimii kiintopisteenä. Tätä kutsutaan läppäsillaksi. Nostosillaksi kutsutaan siltaa, jonka päällysrakenne nostetaan paikoiltaan hissin tavoin ylöspäin. Kääntösilta on useimmiten keskeltä tuettu, tuen ympäri kääntyvä rakenne. Silta voidaan tehdä avattavaksi mikäli esimerkiksi joessa kulkee paljon isoja laivoja suhteellisen harvoin.
[muokkaa] Sillan osat
Sillan rakenteet voidaan karkeasti jakaa päällys- ja alusrakenteisiin. Päällysrakenteiden tehtävänä on siirtää kuormat silta-aukon yli alusrakenteille, joiden tehtävänä on siirtää kuormat eteenpäin kantavalle maaperälle. Päällysrakenteeseen kuuluvat kannatin- ja kansirakenne sekä varusteet ja laitteet. Alusrakenteisiin kuuluvat paalut, maatuet, välituet, kantamuurit holvi- ja kaarisilloissa, pylonit köysisilloissa ja peruslaatat kehäsilloissa.
[muokkaa] Siltatyyppejä
- Palkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena ovat pituussuuntaiset palkit (puuta, teräsbetonia, terästä) ja näiden päällä varsinainen pintarakenne. Palkit kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Kotelopalkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena on sillan koko profiili: silta on yleensä suorakulmaisen profiilin muotoinen teräsbetonirakenne. Kotelomaisuuden ansioista silta toimii rakennusteknisesti kuten palkki. Silta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Ristikkosilta tai ristikkopalkkisilta on silta, jossa kantavana rakenteena toimivat teräsprofiileista niitatut tai hitsatut ristikkorakenteet. Tavallisesti yksi ristikkorakenne muodostaa yhden jänteen, joka tuetaan päistään. Pitkiin siltoihin käytetään useita ristikoita, joiden välissä on tukipilarit. Monet rautatiesillat ovat ristikkosiltoja.
- Laattasillan kantava vaakarakenne on massivinen laatta, yleensä teräsbetonia. Laatta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
- Holvisilta muodostuu yhdestä tai useammasta peräkkäisestä kivilohkareista rakennetuista holvikaaresta.
- Riippusiltaa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu. Pylonilta toiselle voi kulkea kannatinvaijeri, johon varsinaiset kannen pystysuorat ripustusvaijerit on kiinnitetty.
- Vinoköysisillassa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu vinoilla teräsvaijereilla tai -tangoilla.
- Ansassilta on vanha puinen siltatyyppi, jossa kantta kannattavat joko tukiansaat alapuolelta tai riippuansaat yläpuolelta; myös yhdistelmiä esiintyy
- Putkisilta on joko aaltoteräslevystä tehty silta tai teollisuudessa käytettävä putkien kannatinrakenne
- Ponttonisilta on silta joka kelluu joko erillisten ponttonien päällä, tai on rakennettu veneiden päälle.
- Renkkusilta on puurakenteinen tiesilta.
- Maasilta eli viadukti on siltarakennelma, joka ei ylitä vesistöä, vaan johtaa laakson tms. esteen ylitse.
- Rullasillan kansi liikkuu pituussuunnassa kiskoilla pyörien varassa ja silta voidaan tarvittaessa siirtää syrjään ja vetää sitten taas paikalleen. Rullasiltoja on käytetty lähinnä kanavien ylittämiseen.
[muokkaa] Suomen pisimmät sillat
| Silta | Kokonaispituus | Sijainti | Valmistumisvuosi |
|---|---|---|---|
| Raippaluodon silta | 1045 m | Mustasaari | 1997 |
| Tähtiniemen silta | 924 | Heinola | 1993 |
| Kärkistensalmen silta | 788 | Korpilahti | 1997 |
| Puumalansalmen silta | 781 | Puumala | 1995 |
| Lapinlahden silta | 597 | Helsinki | 1965 |
| Joutsensilta | 560 | Oulu | 1996 |
| Mansikkakosken silta | 557 | Imatra | 1973 |
| Piijoen ratasilta | 543 | Helsinki | 1974 |
| Suvantokadun silta | 542 | Joensuu | 1974 |
| Tervolan silta | 494 | Tervola | 1975 |
| Junatien metrosilta | 481 | Helsinki | 1975 |
| Kirjavanjärven silta | 481 | Vihti | 1976 |
| Kuokkalan silta | 480 | Jyväskylä | 1989 |
| Kaitaisten silta | 477 | Taivassalo | 1982 |
| Tattarisuon silta | 470 | Helsinki | 1970 |
| Kommminselän silta | 461 | Varkaus | 1972 |
| Aavasaksan silta | 459 | Ylitornio-Ruotsi | 1965 |
| Pekkalan silta | 453 | Joensuu | 1983 |
[muokkaa] Aiheesta muualla
