Ylitornion kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Ruotsissa. Kunnasta Suomessa kertoo Ylitornio.

Koordinaatit: 66°23′N, 23°40′E

Ylitornion kunta
Vaakuna
Vaakuna
Övertornea Municipality in Norrbotten County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Matarenki (virall. ruots. Övertorneå[1] eli Ylitornio)
Kuntakoodi 2518
Pinta-ala
 – Maa 2 362,07 km²
Väkiluku 4 810
 – Tiheys 2,0 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[2] ja maapinta-alan 1.1.2012.[3]

Ylitornio (ruots. Övertorneå, meänkielellä Matarengi) on kunta Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin läänissä ja Norrbottenin maakunnassa. Kunta sijaitsee Tornionlaaksossa, Haaparannan pohjoispuolella. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 4 810 asukasta ja sen maa pinta-ala oli 2 362,07 km².[2][3]

Kunnan keskustaajama ja kirkonkylä, Matarenki (aikaisemmin Matarengi),[4] sijaitsee Tornionjoen länsirannalla vastapäätä Aavasaksaa. Sinne johtaa Suomen puolelta joen ylittävä silta. Yleisimmin paikalliset kuitenkin ovat omaksuneet kunnalle ruotsinkielisen nimityksen Övertorneå, joka nimi ruotsin kielessä tarkoittaa sekä kuntaa että sen keskustaajamaa.

Valtaosa kunnan asukkaista hallitsee meänkieltä tai suomea. Myös kylien ja luonnonpaikkojen nimet ovat suomenkielisiä tai suomenkielisten alkuperäisten nimien ruotsinnoksia. Ruotsin Ylitornio ja Suomen Ylitornio ja Pello olivat yksi ja sama pitäjä vuoteen 1809 saakka.

Vuonna 2007 kunnassa oli 22,43 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitornion pitäjä erotettiin Tornion pitäjästä vuonna 1482, jolloin sen nimenä oli Särkilax. Nykyisen nimen pitäjä sai vuonna 1620. Vuonna 1602 pitäjästä erotettiin Tornion lappalaisseurakunta (käsitti osia nykyisten Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisosista), vuonna 1617 Hietaniemen pitäjä, Kengiksen ruukinseurakunta 1655 ja vuonna 1725 Pajalan pitäjä.

Alkuperäinen Ylitornion pitäjä sijaitsi Tornionjoen molemmilla puolilla. Jäljelle jääneen Ylitornion pitäjän itäosan Ruotsi luovutti Venäjälle Haminan rauhassa vuonna 1809. Nykyisin tällä alueella sijaitsevat Suomen Ylitornion (aiemmin Alkkula) ja Pellon (aiemmin Turtola) kunnat. Pitäjän länsiosasta erotettiin vielä Korpilompolon pitäjä vuonna 1856. Loppuosasta pitäjää tuli Ylitornion maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Nykyiset rajansa Ylitornion kunta sai vuonna 1969, jolloin Hietaniemi liitettiin siihen takaisin.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitornion kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
10 076
1955
  
10 046
1960
  
9 471
1965
  
8 685
1970
  
7 356
1975
  
6 526
1980
  
6 293
1985
  
6 181
1990
  
6 093
1995
  
6 063
2000
  
5 602
2005
  
5 229
2010
  
4 812
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7]

Vuoden 2011 lopussa 28,2 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 24,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[8]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 948 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 19,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 012 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 16,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 160 306 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 17,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 54,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 27,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 7,8 8,2
  jalostus 16,4 18,1
  palvelut 72,4 70,8
  tuntematon 3,4 2,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 770 1 947
  työpaikkaomavaraisuus 90,9

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 52,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 275 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Matarenki (ruots. Övertorneå, aiemmin Matarengi)[4] 1 917
2 Juoksenki (ruots. Juoksengi) 350
3 Hietaniemi (ruots. Hedenäset) 270

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Muita paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkkula (ruots. Alkullen), Hepokangas, Koivukylä, Korva (tai Torakankorva), Lampisenpää, Luppio (ruots. Niemis), Maunu, Niskanpää, Orjasjärvi, Potila, Päkkilä (ruots. Bäckesta), Ruskola, Valkeakoski, Vyöni, Yli Kuittasjärvi

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Ylitornion kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[21]
Valittuja
edustajia[22]
  Maltillinen kokoomus 4,46 1
  Keskustapuolue 18,97 6
  Kansanpuolue liberaalit 1,31 0
  Kristillisdemokraatit 2,69 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 47,83 16
  Vasemmistopuolue 12,92 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0,40 0
  Ruotsidemokraatit 0,64 0
  Muut 10,78 3
  Yhteensä 31

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Övertorneå

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hietaniemi
  • Svanstein
  • Svansteins kbfd*
  • Övertorneå (Matarengi, Särkilax)
  • Övertorneå kbfd*

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matarengin puukirkko, jossa on 1600-luvulta peräisin olevat, Ruotsin vanhimmat käytössä oleva kirkkourut
  • Hietaniemen puukirkko
  • Elokuvateatteri Röda Kvarn.

Tunnettuja ylitorniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Övertorneå centralort Övertorneå kommun. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  4. a b Sven Heikkilä: Tornedalens historia IV: Mitt i Tornedalen. Övertorneå - Polcirkelland, 1999, s. 26
  5. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylitornion kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Övertorneå kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.