Ylitornio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.
Ylitornio
Övertorneå
Ylitornio.vaakuna.svg Ylitornio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.ylitornio.fi
Sijainti 66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Perustettu 1482
Kokonaispinta-ala 2 212,38 km²
38:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 2 028,55 km²
– sisävesi 183,83 km²
Väkiluku 4 469
195:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 2,20 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,6 %
– 15–64-v. 58,8 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 19,25 %
265:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • Kok.
 • SDP

15
7
3
1
1

Ylitornio (ruots. Övertorneå, pohjoissaameksi Badje-Duortnus) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 4 469 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,38 km2, josta 183,83 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,2 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä.

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 7 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitornion kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8,3 -7,3 -1,5 4,7 11,9 17,9 20,6 17,5 11,4 3,9 -2,8 -6,6 Ø 5,1
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -17,3 -16,7 -11,9 -5 1,5 7 10 7,7 3,1 -1,9 -9,2 -15,2 Ø -4
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -12,4 -11,6 -6,5 0 6,8 12,6 15,3 12,5 7,5 1 -5,8 -10,6 Ø 0,7
Sadanta (mm) 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Σ 560
Sadepäivät (d) 16 16 14 11 12 13 15 14 14 16 18 17 Σ 176
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8,3
-17,3
-7,3
-16,7
-1,5
-11,9
4,7
-5
11,9
1,5
17,9
7
20,6
10
17,5
7,7
11,4
3,1
3,9
-1,9
-2,8
-9,2
-6,6
-15,2
S
a
d
a
n
t
a
37
34
37
28
37
61
75
71
47
52
45
36


Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[6] ja kunta onkin hakenut kaupunkioikeuksia, mutta niitä ei ole kuitenkaan koskaan myönnettylähde?.

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on Meän Opisto, Ylitornion kristillinen opisto sekä Ammattiopisto Luovin toimipiste. Kirkonkylältä löytyvät ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella, Nuotiorannassa ja Raanujärvellä, joskin Nuotiorannan koulusta on jo annettu lakkautuspäätös.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 792
1985
  
6 648
1990
  
6 258
1995
  
6 029
2000
  
5 535
2005
  
5 184
2010
  
4 731
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla sijaitsee myös Suomen pohjoisin vankila. Se on aloittanut toimintansa 18.4.1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.[8] Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.[9]

Tunnettuja ylitorniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
  9. Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset - Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]