Ylitornio

Ylitornio Övertorneå
vaakuna	sijainti
www.ylitornio.fi
Sijainti	66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Perustettu	1482
Kokonaispinta-ala	2 212,38 km² 38:nneksi suurin 2013
– maa	2 028,55 km²
– sisävesi	183,83 km²
Väkiluku	4 544 194:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	2,24 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	12,2 %
– 15–64-v.	59,3 %
– yli 64-v.	28,6 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	99,0 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	0,6 %
Kunnallisvero	19,25 % 265:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Tapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • Vas.  • PS  • Kok.  • SDP	15 7 3 1 1

Ylitornio (ruots. Övertorneå, pohjoissaameksi Badje-Duortnus) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 4 544 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 212,38 km², josta 183,83 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,24 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä.

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Luonto

Noin 7 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto

Ylitornion kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8,3 -7,3 -1,5 4,7 11,9 17,9 20,6 17,5 11,4 3,9 -2,8 -6,6 Ø 5,1 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -17,3 -16,7 -11,9 -5 1,5 7 10 7,7 3,1 -1,9 -9,2 -15,2 Ø -4 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -12,4 -11,6 -6,5 0 6,8 12,6 15,3 12,5 7,5 1 -5,8 -10,6 Ø 0,7 Sadanta (mm) 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Σ 560 Sadepäivät (d) 16 16 14 11 12 13 15 14 14 16 18 17 Σ 176 L ä m p ö t i l a -8,3 -17,3 -7,3 -16,7 -1,5 -11,9 4,7 -5 11,9 1,5 17,9 7 20,6 10 17,5 7,7 11,4 3,1 3,9 -1,9 -2,8 -9,2 -6,6 -15,2 S a d a n t a 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Kulttuuri

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden^lähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

Palvelut

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut ja kunta onkin hakenut kaupunkioikeuksia, mutta niitä ei ole kuitenkaan koskaan myönnetty^lähde?.

Opiskelu

Ylitorniolla on Meän Opisto, Ylitornion kristillinen opisto sekä Ammattiopisto Luovin toimipiste. Kirkonkylältä löytyvät ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella, Nuotiorannassa ja Raanujärvellä, joskin Nuotiorannan koulusta on jo annettu lakkautuspäätös.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			6 792
1985			6 648
1990			6 258
1995			6 029
2000			5 535
2005			5 184
2010			4 731
Lähde: Tilastokeskus.

Kylät

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä.

Muuta

Ylitorniolla sijaitsee myös Suomen pohjoisin vankila. Se on aloittanut toimintansa 18.4.1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40. Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.

Tunnettuja ylitorniolaisia

• Hanne, laulaja
• Lauri Impiö, kansanedustaja, pappi ja rehtori
• Matti Jama, runoilija
• Olavi Jama, runoilija ja kriitikko
• Sami Jauhojärvi, hiihtäjä
• Annikki Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo), kirjailija
• Väinö Kataja, kirjailija
• Jarkko Kauvosaari, jääkiekkoilija
• Toni Koivisto, jääkiekkoilija
• Rosa Liksom, kirjailija
• Markus (Markku Tranberg), laulaja
• Teuvo Oinas, laulaja, Tangokuningas 1986
• Tapani Rantala, taidemaalari
• Yrjö Rautio, Kansan Uutisten ex-päätoimittaja
• Mikko Heikka, piispa

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylitornio Wikimedia Commonsissa
• Ylitornion kunnan kotisivut

Lapin maakunnan kunnat

Enontekiö - Inari - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kittilä - Kolari - Muonio - Pelkosenniemi - Pello - Posio - Ranua - Rovaniemi - Salla - Savukoski - Simo - Sodankylä - Tervola - Tornio - Utsjoki - Ylitornio

Entiset kunnat Alatornio - Karunki - Kemijärven mlk - Petsamo - Rovaniemen mlk