Ylitornio
Tätä sivua ei ole |
Övertorneå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ylitornio.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Torniolaakson seutukunta |
| Perustettu | 1809 |
| Kokonaispinta-ala | 2 212,69 km² 35:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 2 028,86 km² |
| – sisävesi | 183,83 km² |
| Väkiluku | 4 661 202:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 2,30 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 12,5 % |
| – 15–64-v. | 59,6 % |
| – yli 64-v. | 27,8 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,5 % |
| Kunnallisvero | 19,25 % 267:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Erkki Keski-Nisula |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • SDP • Kok. • muut |
16 7 2 1 1 |
Ylitornio (ruots. Övertorneå, pohjoissaameksi Badje-Duortnus) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 4 661 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,69 km2, josta 183,83 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,3 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.
Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonto
Ylitornio on kuuluisa kauniista maisemistaan. Noin 7 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on kautta aikojen tunnettu erinomaisena viljelysmaana. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat. Ylitorniolla on erittäin hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen.
[muokkaa] Kulttuuri
Ylitornio on aina ollut suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin kohtauspaikka. Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen rikkaan kokonaisuuden. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.
[muokkaa] Liikenne
Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.
Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.
[muokkaa] Palvelut
Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[7] ja kunta onkin hakenut kaupunkioikeuksia, mutta niitä ei ole kuitenkaan koskaan myönnettylähde?.
[muokkaa] Opiskelu
Ylitorniolla on kansalaisopisto, Ylitornion kristillinen opisto sekä Ammattiopisto Luovin toimipiste. Kirkonkylältä löytyvät ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella, Nuotiorannassa ja Raanujärvellä, joskin Nuotiorannan koulusta on jo annettu lakkautuspäätös.
[muokkaa] Kylät
Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä.
[muokkaa] Muuta
Ylitorniolla sijaitsee myös Suomen pohjoisin vankila. Se on aloittanut toimintansa 18.4.1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40, naispaikkoja 4.[8]
[muokkaa] Tunnettuja ylitorniolaisia
- Hanne, laulaja
- Lauri Impiö, kansanedustaja, pappi ja rehtori
- Matti Jama, runoilija
- Olavi Jama, runoilija ja kriitikko
- Sami Jauhojärvi, hiihtäjä
- Annikki Kariniemi (vuosina 1944–1962 Kariniemi-Willamo), kirjailija
- Väinö Kataja, kirjailija
- Jarkko Kauvosaari, jääkiekkoilija
- Toni Koivisto, jääkiekkoilija
- Rosa Liksom, kirjailija
- Markus (Markku Tranberg), laulaja
- Teuvo Oinas, laulaja, Tangokuningas 1986
- Tapani Rantala, taidemaalari
- Yrjö Rautio, Kansan Uutisten ex-päätoimittaja
- Mikko Heikka, piispa
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
- ↑ Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
- ↑ Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylitornio Wikimedia Commonsissa- Ylitornion kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
