Kittilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kittilä
Kittilä.vaakuna.svg Kittilä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kittila.fi
Sijainti 67°39′25″N, 024°54′30″EKoordinaatit: 67°39′25″N, 024°54′30″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Perustettu 1854
Kokonaispinta-ala 8 262,94 km²
4:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 8 094,33 km²
– sisävesi 168,61 km²
Väkiluku 6 423
153:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 0,79 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 65,9 %
– yli 64-v. 18,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,3 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Esa Mäkinen (vt.)[5]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • Kok.

12
7
5
3

Kittilä (inarinsaameksi Kittâl, pohjoissaameksi Gihttel) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 6 423 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 262,94 km2, josta 168,61 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,79 asukasta/km2.

Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä, ja siellä on 2 471 vapaa-ajan asuntoa.[7]. Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä. Kunnassa on myös Kittilän lentoasema, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Kittilän oppilaitokset ovat lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto ja sen Levi-instituutti. Paikallinen jääkiekko- sekä jalkapalloseura on Kittilän palloseura eli KiPS.

Kittilän kunta on ollut jo pitkään muuttovoittoinen ja taloudeltaan tasapainoinen kunta. Talviset matkailusesongit Levin hiihtokeskukseen ovat rikastuttaneet kuntaa merkittävästi.

Kittilän Suurikuusikossa sijaitsee kanadalaisen kaivosyhtiö Agnico-Eaglen Euroopan suurin kultakaivos rikastamoineen. Malmion suuruuden arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee välillä 2,5 - 4,7 g/tonni. Kaivoksessa riittää louhittavaa tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2044 asti. [8] Kittilässä on sijainnut myös Pahta­vuoman kupari­kaivos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvella kulkemista varten pohjoiset kansat olivat kehittäneet omaperäisen liikkumistavan: hiihtämisen. Tämän vuoksi vanhan ajan historioitsijat nimittivät lappalaisia skrithifinneiksi. Olaus Magnus vuodelta 1555 kirjoittaa: ”Lapin asukkaat liikkuivat ihmeteltävällä nopeudella käyttäen erilaisia puulautoja, jotka edestä on taivutettu jousen tavoin kaarelle. Kun ne on kiinnitetty jalkoihin, käyttävät he ohjaamiseen kädessä olevaa sauvaa ja kulkevat mielensä mukaan ylös, alas tai vinoon lumisilla vuorilla.”

Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Viennasta Tsirkkemin eli Sirkantin kaupungista. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymää.

Kittilän kunnan perustivat Olavi Rauhala, Vieno Suvanto ja Johan Lahti vuonna 1854.

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.

Kittilässä oli suuri kevättulva Ounasjoessa vuonna 2005. Vesi nousi niin korkealle, että Kittilän itäpuolella sijaitsevan Ounasjoen ylittävä silta jouduttiin sulkemaan. Tulva aiheutti suuria vahinkoja. Tulva saartoi myös monta taloa, joten osa Kittilän Rantatien asukkaista ei ilman venettä päässyt pois asunnoistaan muutamaan päivään. Nykyään Kittilässä on pienehköt tulvavallit kriittisimmillä tulvimispaikoilla. Vastaavanlainen suurtulva koettiin myös vuonna 2012.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän asukasluvun kehitys vuosina 1970-2011

Kunnan asukasluku laski lähes yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Vuonna 1970 asukkaita oli 7272, josta tiputtiin vuoteen 2002 mennessä lukemaan 5797. Käänne kehityksessä tapahtui 2003 ja sen jälkeen trendi on ollut nouseva.[9] Nykyinen kehitys on pääasiassa matkailun ja 2000-luvulla alkaneen kaivostoiminnan ansiota.

Myös väestön ikääntyminen on pysähtynyt. Kittiläläisten keski-ikä nousi 2000-luvun alkuun mennessä yli 40 vuoden 1980-luvun alun 34,5 vuodesta. Viimeiset vuodet keski-ikä on pysytellyt samoissa lukemissa ja oli vuonna 2011 42,3. Koko maassa väestön keski-ikä on 41,7 ja Lapissa 42,7 vuotta eli kittiläläisten keski-ikä sijoittuu noin arvojen puoliväliin.[10]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kittilän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 404
1985
  
6 213
1990
  
6 167
1995
  
6 205
2000
  
5 819
2005
  
5 840
2010
  
6 183
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Lämpötila ja sateet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän Pokassa on mitattu Suomen kovin pakkanen[12] –51,5 astetta 28. tammikuuta 1999. Lämpöennätys taas on +32,9°C, joka mitattiin sekä kesäkuussa 2006 että heinäkuussa 1988.

Kittilän kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -9,4 -8,6 -3,4 2,3 8,6 15,4 18,4 15,4 9,3 1,8 -4,8 -8,2 ka. 3,1
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -19,4 -18,6 -14,2 -8,1 -0,6 5,3 8,1 5,6 1,2 -4,3 -12,6 -18,1 ka. -6,3
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -14 -13 -8,3 -2,2 4,2 10,4 13,3 10,7 5,3 -1 -8,2 -12,7 ka. -1,3
Sadanta (mm) 33 30 31 27 40 60 80 69 54 51 39 33 Σ 547
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-9,4
-19,4
-8,6
-18,6
-3,4
-14,2
2,3
-8,1
8,6
-0,6
15,4
5,3
18,4
8,1
15,4
5,6
9,3
1,2
1,8
-4,3
-4,8
-12,6
-8,2
-18,1
S
a
d
a
n
t
a
33
30
31
27
40
60
80
69
54
51
39
33


Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Kittilä, Alakylä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Hossa, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilän kirkonkylä, Kiistala, Kirjanselkämaa, Kinisjärvi, Kotakumpu, Kuivasalmi, Köngäs, Lehmilehto, Lintula, Lompolo, Maunujärvi, Molkojärvi, Pitkäkumpu, Pokka, Pulju, Raattama, Rauhala, Rautuskylä, Sirkka, Sätkenä, Tepsa, Tepasto, Veittivuoma, Veitservasa, Vittakumpu.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilässä toimii evankelisluterilainen Kittilän seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakuntaan[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kittilän rauhanyhdistys[14] sekä uusheräys, jolla on Kittilässä oma paikallisosasto[15]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kittilän helluntaiseurakunta[16]. Lisäksi Kittilässä on Jehovan Todistajien seurakunta.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilässä järjestetään Kittilän markkinat heinäkuussa. Markkinoiden aikana järjestetään myös haukienkalastustapahtuma "Krokotiilirock", jossa osanottajat kilpailevat suurimasta haukisaaliista Kittilän Haudanperällä. Krokotiilirockin aikana käy Haudanperällä myös soittamassa muutamia musiikkiyhtyeitä ja järjestetään Kittilän Vesicrossikilpailut moottorikelkoille. Markkinoita edeltävänä viikonloppuna järjestetään perinteisesti musiikkitapahtuma Veres. Syksyisin Kittilässä juostaan Ruskamaraton, joka vuonna 2010 järjestettiin 27. kerran.

Vuodesta 2008 on Kittilässä alettu järjestää myös perinteinen jouluyö, yleensä joulukuun ensimmäisenä perjantaina. Kino Ylärissä esitetään usein jouluinen elokuva heti iltapäivästä, ja lapsille järjestetään kello kolmen ja kuuden välillä pieni satutuokio Kittilän Kunnankirjastossa. Jouluyössä mm. vierailee joulupukki, lauletaan yhteislauluja kirkossa ja esitetään näytelmiä. Perinteeseen kuuluu myös näyteikkunakilpailu, jossa ihmiset saavat äänestää mieleistään näyteikkunaa. Äänestäjien kesken jaetaan yllätyspalkinto torilla. Myös suurin osa kaupoista on avoinna kello 23 saakka. Jouluyö huipentuu Haudanperällä kello 23 järjestettävään ilotulitukseen.

Tunnettuja kittiläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levi on suosittu hiihtokeskus Kittilässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Yhteystiedot Kittilän kunta. Viitattu 24.11.2014.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  7. Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Kittilä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  8. Mines and Projects / Kittilä Agnico-Eagle. Viitattu 24.9.2012.
  9. Väkiluvun kehitys Lapin kunnissa ja seutukunnissa 1970 - 2008 Lapin Liitto. Viitattu 7.11.2012.
  10. Väestön keski-ikä Lapin seutukunnissa ja koko maassa 1980-2011 Lapin Liitto. Viitattu 7.11.2012.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Hämeen Sanomat, Suomen kaikkien aikojen alin lämpötila Hämeen Sanomat. Viitattu 26.2.2008.
  13. Kittilän seurakunta Kittilän seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  14. Kittilän Rauhanyhdistys Viitattu 24.6.2011.
  15. Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  16. Kittilän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  17. Einari Junttila
  18. Reijo Raekallio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]