Pitkäkumpu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gussage Downin pitkäkumpu Cranborne Chasen alueella Dorsetissa

Pitkäkumpu oli muinainen hautakumpu, jossa oli puisia tai kivisiä kammioita. Pitkäkummut liittyvät alkujaan kivikautiseen varhaisneoliittiseen maanviljelykulttuuriin.

Myöhemmin niitä tekivät 1. vuosituhannella eaa. keltit, baltit ja slaavit. Pitkäkummut mitä luultavimmin edelsivät varsinaisia megaliittihautoja ja niitä tehtiin megaliittiajallakin. Pitkät kummut muistuttivat ylhäältä katsoen kaavaltaan ajalle ominaisia pitkätaloja, joissa niiden rekentamisen aikoihin asuttiin. Pitkien kumpujen lähellä oli kaivantoja, mistä maa kaivettiin pitkää kumpua varten.

Ranskassa on kaivettu 100 metriä pitkää kumpua Poitou-Charentesin alueella Prissé-la-Charrièressa. Se on noin ajalta 400-4100 eaa. Alussa rakennettiin "rotunda", soikea paasihauta, jota ympäröi kiviladelma. Sitten siinä oli vallihaudan ympäröimä neliömäinen lyhyt kumpu, jota myöhemmin pidennettiin, ja vielä myöhemmin vielä enemmän. Tähän hyvin pitkään kumpuun liittyi sitten hautakammioita joiden suunta oli 90 asteen kulmassa alkuperäiseen hautaan nähden.Ranskan pitkiä kumpuja tutkimalla on arveltu, että näiden kumpujen piirteet (muoto, hautakammion paikka jne) ovat peräisin monelta eri lähdealueelta.

Trapetsin eli katkaistun tasakylkisen kolmion muotoisia pitkiä kumpuja on löydetty Puolasta. Tunnettu megaliittinen pitkäkumpu on esimerkiksi Wayland's Smithy Englannissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]