Pallastunturi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Pyhäkero” ohjaa tänne. Ounastunturin Pyhäkerosta on artikkeli Pyhäkero (Ounastunturi)
Kuva Pallastunturilta vaellusreittien lähtöpaikalta.

Pallastunturit ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa. Tunturiylänkö on 400–500 metriä merenpinnan yläpuolella, pyöreälakiset kerot eli tunturilaet kohoavat vielä 200–300 metriä korkeammalle. Pallastuntureiden korkein laki on 809 metriin kohoava Taivaskero, joka kohoaa yli 500 metriä ympäröivästä itäisestä maastostaan. Pallastunturin prominenssi on Suomen suurin, vähintään 514 metriä.

Pallas on vuonna 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläisin osa. 1. helmikuuta 2005 lähtien alue on ollut osa Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kuntiin sijoittuvaa 102 000 hehtaarin suuruista Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan Suomen Natura 2000 -verkostoon. Matkailijoita opastava Metsähallituksen luontokeskus on perustettu alueelle 1977. Lapin kuuluisimpiin luonnon- ja maisemanähtävyyksiin lukeutuvat Pallastunturit ovat osa kansallismaisemaa.

Pallastunturin huiput eli kerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerot vasemmalta: Laukukero, Taivaskero, Pyhäkero, Palkaskero ja Pallaskero. Kuvattu Sammaltunturin rinteeltä.
Nimi Korkeus (m)
Taivaskero 809,1[1]
Laukukero 785[2][3]
Pyhäkero 775[2][3]
Lehmäkero 745[3]
Palkaskero 705[2][3]
Orotuskero 685[3]
Pallaskero 646[4][3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pallaksen matkailukeskus on kuusen metsärajalla, kerot ovat puurajan yläpuolella. Tunturipaljakka on kuivaa variksenmarjakangasta, ylärinteillä on rakkakivikkoa. Tunturilakien välissä on rehevä Vatikuru, jossa esiintyy harvinaisia kasvi- ja sammallajeja sekä kapeana vyöhykkeenä tunturikoivua.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Matkailijayhdistys rakennutti Pallakselle Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen suunnitteleman funkishotellin 1938. Saksalaiset räjäyttivät hotellin vetäytyessään lokakuussa 1944. Uusi, Jouko Ylihannun suunnittelema Pallas-hotelli avattiin 1948. Rakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta, vaikka sitä onkin saneerattu huomattavasti. Pienehkön keittiössä tapahtuneen tulipalon jäljiltä hotelli oli suljettuna talvikaudella 2006.[5] Se oli avoinna taas kesän 2006 ajan.[6] Nykyisin Pallaksen hotelli on osa yksityistä yhdeksän hotellin Lapland Hotels -ketjua. Lapland Hotelsin toiveesta on valmisteilla lakimuutos, jonka jälkeen se voisi rakentaa kansallispuistoon aiempaa kuusi kertaa suuremman hotellin. Hanketta vastustamaan perustettiin kansalaisliike.[7]

Pallastunturit ovat suosittu matkailukohde ja Hetta–Pallas-vaellusreitin eteläinen lähtöpiste. Kansallispuistossa käy vuosittain noin 150 000 matkailijaa.

Pallaksen ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin Palkaskerolle 1953. Nykyiset kaksi hissiä ovat Laukukerolla. Monista muista tuntureiden laskettelukeskuksista poiketen Pallastuntureiden rinteitä ei ole raivattu koneellisesti, joten ne eivät kesäaikaan juurikaan erotu ympäröivästä tunturipaljakasta.

Paitsi matkailijoita, Pallaksella liikkuu myös poroja ja poromiehiä. Alue on tärkeä laidun- ja vasomisalue Näkkälän, Kyrön ja Muonion paliskunnille. Hotellia lähin poroaitaus sijaitsee Palkaskurussa. Metsäntutkimuslaitoksen Pallasjärven tutkimusalue sijaitsee Pallastuntureiden lähituntumassa. Alueella tehdään mm. ilman laatuun ja pikkunisäkkäisiin liittyviä tutkimuksia.

Pallaksen Taivaskeron huipulla sytytettiin olympiatuli 6. heinäkuuta 1952 klo 24.00. Tuli yhdistettiin Kreikassa 25. kesäkuuta sytytettyyn tuleen Torniossa. Keron laella on olympiatulen sytyttämisestä kertova muistolaatta.

Pallastunturin kartta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  2. a b c Lapland Hotel Pallas, Infokansion Pallastunturin kartta
  3. a b c d e f Hieman Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta Kero - kuru - kero - kuru - .... 14. maaliskuuta 2009 11:20. Sananjalka. Viitattu 30. huhtikuuta 2009.
  4. Mediataju Oy: MTV3.fi -arkiston artikkeli Pallas-Yllästunturin alueesta (Pallaskeron korkeus kohdassa ”Vedenjakaja”) Pallas-Ylläs on koettava. 17. tammikuuta 2007 16:39. MTV3.fi / Arkisto. Viitattu 30. huhtikuuta 2009.
  5. Pyry Lapintie: Tulipalo tuhosi Pallas-hotellin keittiön 17. helmikuuta 2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 7. heinäkuuta 2007.
  6. Pallas-hotelli avaa ovensa maanantaina 11. kesäkuuta 2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 7. heinäkuuta 2007.
  7. http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id89829.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 68°04′29.4″N, 024°03′13.8″E