Hirvensalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Hirvensalo” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Hirvensalon sijainti Turun kartalla.

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari. Saarella on noin 11 000 asukastalähde? ja sen pinta-ala on noin 12,8 km². Hirvensalo on osa Hirvensalon-Kakskerran suuraluetta. Sen suurimmat lähisaaret ovat pohjoispuolella sijaitseva Ruissalo sekä eteläpuolella olevat Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä ja mantereesta saaren erottaa idässä Pitkäsalmi.

Alkujaan Hirvensalo kuului Pikisaaren pohjoisosaa lukuun ottamatta Maarian kuntaan, kunnes se liitettiin vuonna 1944 Turkuun. [1]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalossa on 14 kaupunginosaa, joiden ruotsinkieliset nimet on mainittu suluissa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalosta on vanhastaan käytetty muun muassa nimityksiä Hirwisalo, Hirwesalo, Hyrwesa, Hirvelluoto ja Hirvenluoto. Saari on kuulunut kahden muun Turun rannikkosaaren Ruissalon ja Satavan kanssa muinaiseen Maarian pitäjään. Ensimmäisen kerran Hirvensalon nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336.

Hirvensalo kuului Maarian kuntaan vuoteen 1944 asti. Saaren liittämistä Turun kaupunkiin edelsi pitkällinen prosessi. Jo vuonna 1909 joukko hirvensalolaisia oli jättänyt senaatille anomuksen, että saari liitettäisiin hallinnollisesti Kakskerran kuntaan.lähde? Tämä hanke ei kuitenkaan toteutunut.

Ensimmäinen silta Hirvensaloon saatiin vuonna 1949 Lauttarantaan. Tämä korvattiin vuonna 1968 pukkisillalla, joka oli kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaiseen käyttöön. Huonoon kuntoon joutunut silta korvattiin vuonna 1993 nykyisellä, Moikoisiin rakennetulla sillalla. [2]

Hirvensalon eri alueiden kehitykseen on ratkaisevasti vaikuttanut alueen sijainti. Alueista Pikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta sijaitsevat rannalla ja ovat olleet keskeisillä paikoilla liikuttaessa saarelta kaupunkiin. Hirvensalon sisäosat ovat olleet harvaanasutumpia ja maaseutumaisempia edellä mainittujen kolmen alueen ollessa merenkulkualan työntekijöiden, satamatyöläisten ja muun työväestön asuinpaikkoja.

Pikisaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalon rakennetun ympäristön kannalta tärkeä ja tutkituin alue on Pikisaari (Beekbruket, Beckholmen, Skeppsholmen). Pikisaari on aina sijainnut Tukholmaan vievän laivaväylän varrella. Turkulaisalukset lastasivat siellä aikoinaan tervaa ja puutavaraa. Lastauspaikkana Pikisaari tunnetaan jo 1630-luvulla, sillä isommat alukset eivät päässeet Aurajokea ylös, vaan jäivät Pikisaaren redille. Pikisaaressa on ollut asutusta varsin pitkään, mutta 1700-luvulla sen elämä todella vilkastui.

Kaksikielisestä Pikisaaresta osa on kuulunut Arolan säterille ja osa Turun kaupungille, mutta lastauspaikka kokonaisuudessaan Turun kaupungille. Tämä tilanne jakoi saaren kahteen osaan länsi-itäsuunnassa siten, että pohjoisosaan jäivät sekä lastauspaikka että luotsilaitoksen ja tullilaitoksen rakennukset. Eteläosassa asuneet luotsit ja merimiehet olivat Arolan torppareita. Pikisaarella on arvokas ulkosatama, luotsiasutusalue ja tärkeitä rakennuskohteita, joihin kuuluvat muun muassa klassinen vuosina 1837–1840 rakennettu Tullilaitos, lakkautettu Hotelli ja A. Karlssonin torppa.

Lauttaranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös Lauttaranta on ollut portti mantereelle ja kaupunkiin. Lauttarannassa ovat asuneet pääasiassa suomenkieliset satamatyömiehet, sukeltajat, erilaiset käsityöammattilaiset ja telakkatyömiehet.

Kasvualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalo on pääasiassa pientalovaltaista, vaurasta asuinaluetta. Kuva on Moikoisten kaupunginosasta.

Hirvensalossa on useita asutuskeskittymiä, joista suurimmat ovat Moikoinen, Kukola ja Haarla. Saaren väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta asti, eikä kasvu ole hiipumassa tulevaisuudessakaan.

Tulevia asuinalueita ovat muun muassa saaren pohjoisosan Arola ja etelään sijoittuva Haarlan laajennus. Suunnitelmissa on kaavoittaa saaren pohjois- ja itäosat tiiviiksi omakoti- ja rivitaloja käsittäväksi pientaloalueeksi. Eteläosissa asutus tulisi olemaan väljempää.

Asukasluvun kasvaessa saarelta mantereelle johtava silta ei pysty välittämään kaikkea liikennettä. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa tunneli- tai siltayhteyttä Moikoisten ja Kaistarniemen välistä Uittamolle, tunnelia sataman suuntaan sekä pikaraitiotietä. Lisäksi on ollut esillä ehdotus sillan rakentamisesta Kakskerran itäpäästä Kaarinaan kuuluvan Kuusiston saaren länsipäähän.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalossa sijaitsee pienehkö kauppakeskus. Lisäksi siellä on pieni urheilukeskus, jossa voi talvisin harrastaa laskettelua ja lumilautailua; kesäisin mäkiautoilua, golfia, rullalautailua ja BMX-pyöräilyä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalon kaakkoisosassa on laaja Friskalanlahti, joka on eräs lounaisen Suomen parhaimmista lintuvesistöistä. Lahden rannoilla on harjoitettu nautakarjan laidunnusta jo parikymmentä vuotta. Hirvensalossa sijaitsee myös pienehkö Illoistenjärvi, joka on yksi Turun harvoista järvistä.

Saarella sijaitsevan Hirvensalon pujottelumäen korkeus on 51 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]

Tunnettuja hirvensalolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on asunut muun muassa akateemikko Wäinö Aaltonen, jonka mukaan on nimetty yksi Hirvensalon kouluista. Aaltosen kotitalo on lähellä entistä osuuskauppaa ja aiemmin Hirvensaloon johtanutta siltaa, joka on sittemmin purettu. Lähellä Aaltosen kotitaloa on myös turkulaisen taiteilijan Jan-Erik Anderssonin erikoinen lehdenmuotoinen omakotitalo. Myös teinitähti Robin on kotoisin Turun Hirvensalosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matinolli, Eeva: Piirteitä Turun kasvusta itsenäisyyden aikana. Turun seitsemän vuosisataa, 1965, s. 200–240. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.11.2011.
  2. Hirvensalon Omakotiyhdistys ry 70 vuotta Hirvensalon Omakotiyhdistys. Viitattu 14.1.2012.
  3. Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Keuruu: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.