Valkeakoski
Wikipedia
| Valkeakoski | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.valkeakoski.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta | ||||
| Seutukunta | Etelä-Pirkanmaan seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1923 kauppala 1963 kaupunki |
||||
| Kuntaliitokset | Sääksmäki (1973) | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
372,25[1] km² 272,12 km² 100,13 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
20 388[2] (29.2.2008) 74,9 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 18,75 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Markku Auvinen | ||||
Valkeakoski on noin 20 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuksena ja jalkapallokaupunkina.
Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on todellinen paperikaupunki, sillä eräs Suomen ensimmäisistä paperitehtaista, Myllysaaren paperitehdas, perustettiin Valkeakoskelle. Myllysaaren paperitehtaan perinteitä jatkaa UPM-Kymmenen Tervasaaren paperitehdas, joka valmistaa tarra- ja kirjekuoripapereita kolmella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tehtaasta tulee noin kaksi kolmasosaa koko maailman tarrapaperista.lähde?
Valkeakoski on tieliikenteen solmukohdassa, mitä yrityselämä osaa arvostaa. Pääkaupunkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa.
Paperipaikkakunta tunnetaan kovana urheilukaupunkina, mutta Valkeakoskella on vilkas sivistys- ja kulttuurielämä. Sääksmäki, Voipaalan muinaisen kuninkaan valtakunta, on yksi kansallisen kulttuurin kehdoista.
Valkeakosken varmasti tunnetuin musiikkitapahtuma on Työväen Musiikkitapahtuma, joka kerää jopa kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Valkeakoskella järjestettiin ensimmäinen Onni Rock vuonna 2007.
Myös suuri Rock'n swing -tanssikilpailu AprilRock järjestetään 12. huhtikuuta 2008, jolloin nähdään Boogien Woogieta maailmanlaajuisena sekä juniori- että aikusluokassa ja Rock 'n' rollin B-luokan Worldcap -kisan samassa yhteydessä järjestetään myös Suomen Gp-Kilpailut.
Asuntomessut järjestetään Valkeakoskella vuonna 2009 Lintulan alueella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Valkeakosken alueella on liikuttu jo rautakaudella ja myöhemmin paikalle on pystytetty useita myllyjä. Kaupungin nimen alkuperästä ei ole tietoa, mutta ainakin usein esitetty selitys, jonka mukaan nimi juontaisi veneilyä helpottavista nuotioista, on väärä.
Valkeakoski on syntynyt Sääksmäen myllykylästä kehityttyään kansainvälisestikin merkittäväksi paperiteollisuuskaupungiksi. Vuonna 1973 Sääksmäki liitettiin osaksi Valkeakoskea.
Historiallisista nähtävyyksistä kuuluisin lienee Rapolan linnavuori Sääksmäellä.
[muokkaa] Urheilu
Valkeakoskella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joista tunnetuin on jalkapalloseura FC Haka. FC Haka pelaa kotiottelunsa perinteisellä Tehtaan kentällä. Valkeakosken Hakan hiihtojaosto on valtakunnallisesti menestyneimpiä hiihtoseuroja.
Valkeakoskella pelaa Lentopallon SM-liigassa myös joukkue, Valkeakosken Isku-Veikot. Joukkue nousi SM-liigaan historiansa ensimmäisen kerran 2007 kauden päätteeksi kaatamalla Keski-Savon Paterin ratkaisevassa ottelussa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Apian-Urheilutalolla Valkeakoskella.
Kolmas pääsarjassa pelaava palloilujoukkue FC Hakan ja Isku-Veikkojen lisäksi on Futsal-liigassa pelaava Mad Max. Valkeakoskella vaikuttaa myös VaKp eli Valkeakosken Koskenpojat.
Valkeakoskella on myös jääkiekkojoukkue Kiekko-Ahmat, joka pelaa Suomen II-divaria Hämeen alueella.
Tanssit on myös tansittu Valkeakoskella Haka Gym järjestää Aeropickkiä ja Tanssiseura Marimbassa voit harjoitella kuuman salsan askeleista Lavatansseihin ja Huimaan Rock 'n' rolliin.
[muokkaa] Tunnettuja valkeakoskelaisia
- Emil Wikström - kuvanveistäjä (Sääksmäki)
- Pehr Evind Svinhufvud - Suomen 3. presidentti (Sääksmäki)
- Aukusti Veuro - kuvanveistäjä (Sääksmäki)
- Hilda Huntuvuori - kirjailija (Sääksmäki)
- Eino Jutikkala - historijoitsija, Akateemikko (Sääksmäki)
- Mauri Sariola - kirjailija (Sääksmäki)
- Raul Reiman - muusikko, sanoittaja (Sääksmäki)
- Seppo Simola - kuulantyöntäjä, I Pohjoismaalainen yli 20 m (Sääksmäki)
- Pentti Linkola - kalastaja, luontoaktivisti
- Mika Kallio - moottoriurheilija
- Veikko Hakulinen - olympiahiihtäjä
- Pauli Kiuru - triathlonisti
- Sari Siikander - näyttelijä
- Kari Suomalainen - pilapiirtäjä (Sääksmäki)
- Kari Rydman - säveltäjä (Sääksmäki)
- Olli Huttunen - jalkapallovalmentaja
- Juuso Walden - vuorineuvos
- Antti Muurinen - jalkapallovalmentaja
- Sedu Koskinen - ravintoloitsija mm. Onnelat
- Kauko Röyhkä - rockmuusikko, kirjailija
- Alpo Suhonen - jääkiekkovalmentaja
[muokkaa] Mansikkapaikka
Mansikkapaikka on Valkeakosken kaupungin itselleen ottama lisänimi, jonka tarkoituksena on markkinoida Valkeakoskea Pirkanmaalla perheystävällisenä asuinpaikkana, jossa lasten koulu-, harrastus- ja päivähoitoasiat on järjestetty jo vuosikymmeniä esimerkillisesti.
[muokkaa] Liikenne
Valkeakosken keskustan vierestä kulkee Seututie 130, joka on entinen Valtatie 3. Valkeakoskelta kulkee myös Valtatie 3 kahdessa kohdassa. Valkeakosken keskustasta kulkee Valtatie 3:lle Seututie 304. Seututie 304:n loppupäästä kääntyy paikallistie 3044, joka vie Toijalaan. Kärjenniemen kohdalla Seututie 304:ltä kääntyy Lempäälään vievä paikallistie. Valkeakosken keskustasta pääsee Seututie 307ää pitkin Pälkäneelle, ja Seututie 310 vie Kangasalle. Valkeakosken taajaman eteläosasta pääsee myös paikallistietä pitkin Huittulaan, Sääksmäelle. Sääksmäeltä pääsee myös paikallistie 3071:tä pitkin Haukilaan ja sieltä aina Pohjois-Hattulaan. Eli Valkeakoskella on runsas tieverkko. Valkeakoskelle on rautatieyhteys Toijalasta. Rata valmistui 1938 ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä.
Valkeakoski on järviväylien varrella ja siellä oleva kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden.
[muokkaa] Kaupunginosia, kyliä ja kulmakuntia
Sääksmäki (koostuu Huittulasta ja Ritvalasta), Kemmola, Mälkiäinen, Haukila, Uskila, Tykölä, Viranmaa, Kasuri/Koivuniemi/Raija, Metsäkansa, Ylenjoki, Konho,Nikkarinhanko/Muti, Rantoo, Yli-Nissi, Kärjenniemi, Vedentaka, Kaapelinkulma, Kannistonmäki, Viuha, Mattila, Vuorentaka, Valto, Paino, Tarttila, Pyörönmaa sekä Valkeakosken keskusta/taajama (lueteltu alla):
Juusonranta/Maijankoski, Pispantalli, Lehtoranta, Holmi, Varsanhäntä/Jylhävaara, Lotila/Matinmäki, Vanhakylä, Mäntylä, Eerola, Roukonperä, Roukko, Tyry, Pohjankorpi, Ulvajanniemi, Antinniemi, Tallinmäki, Kirjasniemi, Ydinkeskusta, Kauppilanmäki, Sointula, Yrjölä, Lumikorpi, Haka-alue, Naakka, Laiska, Juhannusvuoret 1. ja 2., Kokkola, Raikas, Sassi, Kaskela sekä Irjala.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 26.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 26.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.3.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Kuhmalahti - Kuru - Kylmäkoski - Lempäälä - Mouhijärvi - Mänttä - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vammala - Vesilahti - Vilppula - Virrat - Ylöjärvi - Äetsä |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuorevesi - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Viiala - Viljakkala |

