Valkeakoski

Wikipedia

Valkeakoski
vaakuna	sijainti
www.valkeakoski.fi
Sijainti	61°16′00″N, 24°01′50″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	1923
– kaupungiksi	1963
Kuntaliitokset	Tyrväntö (1971, osa) Sääksmäki (1973)
Kokonaispinta-ala	372,24 km² 260:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	272,11 km²
– sisävesi	100,13 km²
Väkiluku	20 495 53:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	75,32 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	16 %
– 15–64-v.	64,4 %
– yli 64-v.	19,6 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,6 %
Kunnallisvero	18,75 % 334:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Markku Auvinen

Valkeakoski on noin 20 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuksena ja jalkapallokaupunkina.

Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne.

Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on paperikaupunki, sillä eräs Suomen ensimmäisistä paperitehtaista, Myllysaaren paperitehdas, perustettiin Valkeakoskelle. Myllysaaren paperitehtaan perinteitä jatkaa UPM-Kymmenen Tervasaaren paperitehdas, joka valmistaa tarra- ja kirjekuoripapereita kolmella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tehtaasta tulee noin kaksi kolmasosaa koko maailman tarrapaperista.^lähde? Tehtaiden ja Hakalan rannan halkolpaanin välillä kulki 1900-luvun alussa 600 mm raidelevyinen kapearaiderata.

Paperipaikkakunta tunnetaan urheilukaupunkina, mutta Valkeakoskella on myös vilkas sivistys- ja kulttuurielämä. Sääksmäki, Voipaalan muinaisen kuninkaan valtakunta, on yksi kansallisen kulttuurin kehdoista.

Valkeakosken tunnetuin musiikkitapahtuma on Työväen Musiikkitapahtuma, joka kerää jopa kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Valkeakoskella järjestettiin ensimmäinen Onni Rock vuonna 2007. Vuonna 2008 sen nimi oli Onni Pop.

Asuntomessut järjestetään Valkeakoskella vuonna 2009 Lintulan alueella.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Urheilu 3 Tunnettuja valkeakoskelaisia 4 Mansikkapaikka 5 Liikenne 6 Kaupunginosia, kyliä ja kulmakuntia 7 Katso myös 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Valkeakosken alueella on liikuttu jo rautakaudella ja myöhemmin paikalle on pystytetty useita myllyjä. Paikkakunnan nimen alkuperästä ei ole tietoa, mutta ainakin usein esitetty selitys, jonka mukaan nimi juontaisi veneilyä helpottavista nuotioista, on väärä.

Valkeakoski on syntynyt Sääksmäen myllykylästä kehityttyään kansainvälisestikin merkittäväksi paperiteollisuuskaupungiksi. Vuonna 1923 Valkeakoski erotettiin Sääksmäestä kauppalaksi. Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai 1963, ja vuonna 1973 emopitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen.

Historiallisista nähtävyyksistä kuuluisin lienee Rapolan linnavuori Sääksmäellä.

[muokkaa] Urheilu

Valkeakoskella toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joista tunnetuin on jalkapalloseura Valkeakosken Haka. Valkeakosken Hakan alajaostoihin kuuluva FC Haka pelaa kotiottelunsa perinteisellä Tehtaan kentällä. Valkeakosken Hakan hiihtojaosto on valtakunnallisesti menestyneimpiä hiihtoseuroja. FC Hakan juniorijoukkueita ennen pelataan Valkeakosken Nappulaliigassa.

Valkeakosken Isku-Veikot pelaa Lentopallon SM-liigassa. Joukkue nousi SM-liigaan historiansa toisen kerran 2007 kauden päätteeksi kaatamalla Keski-Savon Paterin ratkaisevassa ottelussa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Apian urheilutalolla Valkeakoskella. Ensimmäisen kerran Isku-Veikot pelasi SM-sarjaa kausina 1965-1967

Kolmas pääsarjassa pelaava palloilujoukkue FC Hakan ja Isku-Veikkojen lisäksi on Futsal-liigassa pelaava Mad Max. Valkeakoskella vaikuttavat myös urheiluseurat VaKP eli Valkeakosken Koskenpojat, Pallo-Sepot 44, Sääksmäen Sopu sekä jääkiekkojoukkue Kiekko-Ahmat, joka pelaa Suomen II-divaria Hämeen alueella.

Koski-Petankki pelaa naisten ja veteraanien SM-sarjassa, sekä yleisen sarjan I-divisioonassa. Menestys on ollut parasta veteraanisarjassa.

Valkeakoskella on kaksi tanssiseuraa: Haka Gym sekä Tanssiseura Marimba.

Valkeakoskella on myös oma uimaseuransa; Valkeakeakosken uimaseura, eli ValkUS.

[muokkaa] Tunnettuja valkeakoskelaisia

• Emil Wikström – kuvanveistäjä (Sääksmäki)
• Pehr Evind Svinhufvud – Suomen 3. presidentti (Sääksmäki)
• Aukusti Veuro – kuvanveistäjä (Sääksmäki)
• Hilda Huntuvuori – kirjailija (Sääksmäki)
• Mielikki Ivalo, kirjailija (Sääksmäki)
• Eino Jutikkala – historijoitsija, Akateemikko (Sääksmäki)
• Mauri Sariola – kirjailija (Sääksmäki)
• Raul Reiman – muusikko, sanoittaja (Sääksmäki)
• Seppo Simola – kuulantyöntäjä, 1. suomalainen yli 20 metrin ylittäjä (Sääksmäki)
• Pentti Linkola – kalastaja, luontoaktivisti
• Mika Kallio – moottoriurheilija
• Veikko Hakulinen – olympiahiihtäjä
• Pauli Kiuru – triathlonisti
• Sari Siikander – näyttelijä
• Kari Suomalainen – pilapiirtäjä (Sääksmäki)
• Kari Rydman – säveltäjä (Sääksmäki)
• Olli Huttunen – jalkapallovalmentaja
• Juuso Walden – vuorineuvos
• Antti Muurinen – jalkapallovalmentaja
• Sedu Koskinen – ravintoloitsija (SK-restaurants)
• Kauko Röyhkä – rockmuusikko, kirjailija
• Alpo Suhonen – jääkiekkovalmentaja
• Vilho Siivola – näyttelijä-ohjaaja
• Jukka Iisakkila – kapellimestari
• Tero Räty - uimari
• Titi Kruus - tango laulaja

[muokkaa] Mansikkapaikka

Mansikkapaikka on Valkeakosken kaupungin itselleen ottama lisänimi, jonka tarkoituksena on markkinoida Valkeakoskea Pirkanmaalla perheystävällisenä asuinpaikkana, jossa lasten koulu-, harrastus- ja päivähoitoasiat on järjestetty jo vuosikymmeniä esimerkillisesti.

Mansikkapaikka tulee vanhasta sananlaskusta "Oma maa mansikka, muu maa mustikka."

[muokkaa] Liikenne

Valkeakoski on tieliikenteen solmukohdassa – pääkaupunkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa.

Valkeakosken keskustan vierestä kulkee Seututie 130, joka on entinen Valtatie 3. Valkeakoskelta kulkee myös Valtatie 3 kahdessa kohdassa. Valkeakosken keskustasta kulkee Valtatie 3:lle Seututie 304. Seututie 304:n loppupäästä kääntyy paikallistie 3044, joka vie Toijalaan. Kärjenniemen kohdalla Seututie 304:ltä kääntyy Lempäälään vievä paikallistie. Valkeakosken keskustasta pääsee Seututie 307:ä pitkin Pälkäneelle, ja Seututie 310 vie Kangasalle. Valkeakosken taajaman eteläosasta pääsee myös paikallistietä pitkin Huittulaan, Sääksmäelle. Sääksmäeltä pääsee myös paikallistie 3071:tä pitkin Haukilaan ja sieltä aina Pohjois-Hattulaan. Valkeakoskelle on rautatieyhteys Toijalasta. Rata valmistui 1938, ja sillä on ainoastaan tavaraliikennettä, paitsi silloin, kun FC Haka pelaa Suomen cupin finaalissa. Asemalta lähtee perinteinen cup-juna.

Helsingin ja Tampereen välisistä linja-autojen pikavuoroista noin 65% pysähtyy Valkeakoskella. Suoria pikavuoroja Tampereelle ja Helsinkiin kulkee päivittäin noin 20 kappaletta suuntaa kohden. Matka-aika Helsingin osalta vaihtelee kahden tunnin molemmin puolin. Valkeakosken ja Tampereen välillä vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 30 kappaletta suuntaa kohden. Lauantaisin vuorojen määrä on tästä noin puolet ja sunnuntaisin kolmannes. Matka-aika Tampereelle on vakio- ja pikavuoroilla nopeimmillaan noin puoli tuntia.

Juna-bussi -yhteydellä Toijalan kautta matka-aika Valkeakosken ja Helsingin välillä sekä Valkeakosken ja Turun välillä on nopeimmillaan noin kaksi tuntia. Valkeakosken ja Tampereen välinen matka kestää tätä reittiä noin tunnin. Valkeakosken ja Toijalan välisiä linja-auton vakiovuoroja kulkee maanantaista perjantaihin noin 15 kappaletta suuntaa kohden. Viikonloppuisin määrä on tästä noin kolmasosa.

Linja-autojen pikavuoroilla Valkeakoskelta pääsee ilman autonvaihtoa myös Nokialle, Ikaalisiin, Seinäjoelle ja Vaasaan. Suoria vakiovuoroja liikennöi Valkeakoskelta lisäksi Hauholle ja Pälkäneelle.

Valkeakoski on järviväylien varrella ja siellä oleva kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden.

[muokkaa] Kaupunginosia, kyliä ja kulmakuntia

Sääksmäki (koostuu Huittulasta ja Ritvalasta), Kemmola, Mälkiäinen, Haukila, Uskila, Tykölä, Viranmaa, Kasuri/Koivuniemi/Raija, Metsäkansa, Ylenjoki, Konho,Nikkarinhanko/Muti, Rantoo, Yli-Nissi, Kärjenniemi, Vedentaka, Kaapelinkulma, Kannistonmäki, Viuha, Mattila, Vuorentaka, Valto, Paino, Tarttila, Pyörönmaa sekä Valkeakosken keskusta/taajama (lueteltu alla):

Juusonranta/Maijankoski, Pispantalli, Lehtoranta, Holmi, Varsanhäntä/Jylhävaara, Lotila/Matinmäki, Vanhakylä, Mäntylä, Eerola, Roukonperä, Roukko, Tyry, Pohjankorpi, Ulvajanniemi, Antinniemi, Tallinmäki, Kirjasniemi, Ydinkeskusta, Kauppilanmäki, Sointula, Yrjölä, Lumikorpi, Haka-alue, Naakka, Laiska, Juhannusvuoret 1. ja 2., Kokkola, Raikas, Sassi, Kaskela sekä Irjala.

[muokkaa] Katso myös

• Valkeakosken tehdasrata
• Sääksmäki
• Huittula
• Ritvala
• Kärjenniemi
• Pirkanmaa
• Etelä-Pirkanmaan seutukunta
• Vanajavesi
• Häme

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Valkeakosken kaupunki
• Valkeakoski Sääksmäkiseuran sivuilla