Lähihoitaja
| Lähihoitaja | |
|---|---|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Toinen aste |
| Työpaikka | Ensihoito, Kotihoito, Kotisairaanhoito, Järjestöt, Sairaala, Terveyskeskus, Vanhainkoti, Varhaiskasvatus, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Hoiva-avustaja, Apuhoitaja, Hammashoitaja, Kehitysvammahoitaja, Laitosapulainen, Lastenhoitaja, Lääkintävahtimestari, Mielenterveyshoitaja, Osastonsihteeri, Perushoitaja, Sairaanhoitaja |
Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joka avustaa ja hoitaa asiakkaita ja potilaita sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tehostetuissa asumisyksiköissä sekä muissa hoitopaikoissa.[1] Työssään lähihoitaja osallistuu hoitotoimenpiteisiin ja auttaa asiakasta mm. ruokailussa, pesussa, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Hoitohenkilökunnasta lähihoitaja on lähimpänä asiakasta, joten vuorovaikutus muodostaa tärkeän osan työstä. Lähihoitaja keskustelee hoidosta, sen kokemuksista, kuntoutuksesta ja muista elämään liittyvistä asioista. Työhön voi kuulua myös erilaisia toimistotöitä, puhelinneuvontaa, itsehoidon tukemista, ohjausta ja neuvontaa. Työ on nopeatempoista ja voi vaihdella päivästä toiseen asiakkaiden tilanteen ja hoitotarpeen mukaan.
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähihoitajan koulutus on toisen asteen oppilaitoksissa opetettava sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Suomessa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta antavat useat eri oppilaitokset, joissa koulutusohjelmavaihtoehdot vaihtelevat paikkakunnittain ja oppilaitoksittain. Lähihoitajakoulutus kestää 2-3 vuotta koulutus- tai työkokemuksesta riippuen. Lähihoitajan koulutus (aiemmin apuhoitaja tai perushoitaja) vastaa tasoltaan samaa kuin ylioppilastutkinto.[2][3] Ylioppilas voi suorittaa lähihoitajan tutkinnon 1,5 vuodessa.[3]
Lähihoitajakoulutus alkoi vuonna 1993. Vuosittain valmistuu noin 8 000 lähihoitajaa.[4]
Osaamisalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osaamisalavaihtoehtoja on useita, ja koulutus antaa nykyään yleisen ammattikorkeakoulukelpoisuuden. Suuntautumisvaihtoehtoja voi opiskella maksimissaan kaksi. Tämän jälkeen, mikäli jatko-opinnot kiinnostavat, on vaihtoehtona lähteä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Osaamisalavaihtoehdot ovat:[5]
- Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala
- Jalkojenhoidon osaamisala
- Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
- Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
- Perustason ensihoidon osaamisala
- Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
- Suunhoidon osaamisala
- Vammaistyön osaamisala
Valittavia linjoja ovat lähihoitajan tutkinto sekä lähihoitajan tutkinto yhdistettynä lukio-opintoihin. Kyseistä kaksoistutkintoa ei kuitenkaan järjestetä kaikissa oppilaitoksissa, ja joissakin se on ollut lähinnä kokeiluasteella. Lisäksi joillakin kouluilla on tarjota lukion käyneelle hakijalle ylioppilaspohjainen linja, joka on hyväksiluettujen aineiden vuoksi normaalia lyhyempi. Joissakin oppilaitoksissa on myös kaksikielisiä linjoja (suomi-ruotsi). Ammatissa on mahdollisuus myös jatkaa itsenäisenä yrittäjänä.
Lähihoitaja on nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Lähihoitajan ammattinimikettä on oikeutettu käyttämään henkilö, jolla on suoritettuna ammattinimikkeen käyttöön vaadittu tutkinto. Valvira merkitsee hakemuksesta koulutuksen suorittaneet sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin.[6]
Perushoitaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähihoitajan ammattinimikettä jossain määrin vastaava aikaisempi ammattinimike on mm. apuhoitaja, perushoitaja tai mielenterveyshoitaja.[3] Lähihoitajan ja perushoitajan koulutus eroavat toisistaan huomattavasti, ja työtehtävät työpaikoissa ovat jokseenkin erilaiset. Vanha perushoitajakoulutus keskittyi enemmän perushoitoon ja sairaanhoitotyöhön, kun taas nykyinen lähihoitajan koulutus tähtää huomattavasti monipuolisempaan opiskeluun, jonka jälkeen on mahdollisuus työskennellä hyvinkin vaihtelevissa tehtävissä oman erikoisalan osaajana (esim. mielenterveys- ja päihdetyö). Koulutuksen muuttumista on pääsääntöisesti opiskelijoiden keskuudessa kiitetty jo senkin johdosta, että se antaa yleisen pätevyyden ammattikorkeakouluopintoihin ja kelpoisuuden opiskella yliopistossa.
Työmarkkinatilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noin 70 % lähihoitajista työskentelee kuntien palveluksessa.[4] Ala on naisvaltainen. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin noin 90 000 jäsenestä vain viisi prosenttia on miehiä.[4]
Julkisen alan eläkevakuuttaja eläkevakuuttaja Keva julkaisi 1. maaliskuuta 2023 arvion sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeesta. Sen mukaan koko maassa tarvitaan vuonna 2023 arviolta 8 800 uutta lähihihoitajaa kun vuonna 2021 vastaavan vajeen arvioitiin olevan 738 lähihoitajaa. Uusien ammattilaisten koulutustahti ei riitä vastaamaan nyt alalta eläköityvien määrään. Keva ehdottaa, että työelämässä olevien työssä jaksamista parannetaan työkykyjohtamisen kautta sekä työvoimapulan ottamista yhdeksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan mittariksi.[7]
Valvira tiedotti 9. maaliskuuta 2023, että lähihoitajien rekisteröinti sosiaalihuoltoon väheni vuonna 2022 runsaat 360 vähemmän kuin vuonna 2021. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rekisterissä lähihoitajien lukumäärä kasvoi vuonna 2022 yhteensä 169 hengellä.[8]
Sosiaali- ja tereysministeriö julkaisi kesäkuussa 2023 uuden arvion sekä puuttuvien lähi- että sairaanhoitajien lukumäärästä. Laskentaan osallistui Keva, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Arvio toimitettiin hallitusneuvotteluihin. Nyt puuttuvien lähihoitajien lukumäärä oli 6 140. Vaikka tarvitavien lähihoitajien lukumäärä pieneni on tilanne tästä uudesta arviosta huolimatta vakava.[9]
Marraskuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriössä julkaistun työvoimabarometrin mukaan erityisesti lähihoitajista on pulaa tulevina vuosina.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen työministeriö: Lähihoitajan työnkuvaus web.archive.org. 13.11.2017. MOL.fi. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Tilastokeskus - Koulutusasteet www.stat.fi. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ a b c Nyt hoitajia on lähihoitaja nimikkeellä valmistuvia. Miten pitkä koulutus oli perushoitajilla, ennenkuin lähihoitajia valmistui? Kysy kirjastonhoitajalta. 2.6.2008. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ a b c Paunonen, Reetta: Miehiä hakeutuu lähihoitajiksi enemmän kuin koskaan Savon Sanomat. 27.1.2014. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ePerusteet. Opetushallitus. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Lähihoitajat Lähihoitajat. Arkistoitu 13.1.2022. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa www.keva.fi. Viitattu 1.3.2023.
- ↑ Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia yli 23 500 – laskua edelliseen vuoteen Uutinen. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Lindholm, Petteri: Tarkennetut lukemat: Hoitajapula ei ole lainkaan niin paha kuin kevään synkimmissä arvioissa esitettiin Yle Uutiset. 25.6.2023. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Työvoimabarometri: suurin osa Suomesta kärsii kohtaanto-ongelmasta - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu 29.11.2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 29.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lähihoitajat ry
- Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
- Lähihoitajakoulutukset Opintopolku.fi-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)