Metsäkansa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Metsäkansa on kylä Valkeakoskella Pirkanmaan maakunnassa. Vuoteen 1973 Metsäkansa kuului Sääksmäen kuntaan, joka myöhemmin liitettiin Valkeakoskeen. Asukkaita kylän alueella on noin 350. Postiosoite on edelleen 37850 Metsäkansa.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäkansa on tyhjentynyt palveluista, mutta Ilolan maatilamatkailu ja ratsastuskoulu- matkailumaatila tuottaa palveluita(majoitus,ruoka,lähipuoti jen) sekä järjestää erilaisia tapahtumia ympärivuotisesti, esim. Höyryveturi/lättähattu -junaajelut ja Metsäkansan Maalaismarkkinat. Kylälle tapahtumia tuottaa Metsäkansan kyläyhdistys. Kylällä on myös lääkäriasema sekä rakennus-urakointiin ja maanrakennukseen liittyviä palveluita. Viimeinen kyläkauppa kylältä lopetti vuodenvaihteessa 2001–2002. Postipankin konttorin toiminta päättyi jo kymmenisen vuotta aiemmin.
Kylän koulu lakkautettiin 1973. Alueen koululaiset käyvät koulua Kärjenniemessä 5 km:n päässä.
Metsäkansassa toimi Metsäkansan tiilitehdas vuosina 1953–1970.
Metsäkansan vanha asemarakennus siirrettiin 1995 vuonna Ilolan maatilamatkailun yhteyteen.
Talolan kylän kaakkoispuolella toimi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka Nyystilän puutarha.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki Toijalan ja Valkeakosken väliset linja-autovuorot kulkevat kylän lävitse. Näitä yhteyksiä tukevat myös koululaisten tarpeisiin muokatut linja-autovuorot Viialaan, jotka kulkevat myös samaa reittiä kylää halkovaa Toijalantietä myöten. Arkisin myös paikallisliikenteessä on omia vuoroja Metsäkansan ja Valkeakosken keskustan välillä. Metsäkansan liikenteellinen sijainti on erinomainen, sillä etäisyyttä kylältä (kirkolta) valtateille 3 ja 9 (Helsinki–Tampere ja Turku–Tampere) on vain 1,5 kilometriä.
Toijalantien rinnalla kylää halkoo myös Valkeakosken rata, jolla on nykyisin vain tavaraliikennettä.
Etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etäisyydet Metsäkansasta lähimpiin kuntakeskuksiin ovat: Toijala 9 km, Valkeakoski 12 km, Lempäälä 15 km ja Tampere 32 km.
Kyläalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäkansaa sellaisenaan ei tunneta maarekisterikylänä, vaan kylä koostuu virallisesti seitsemästä pienemmästä kylästä. Näitä kyliä ovat Ylenjoki, Rytiälä, Partala, Taloila, Poukkala, Koivuporras (nyk. Pietola) ja Muti. Postinumeroalue 37850 Metsäkansa käsittää alueita vielä laajemmalti, mm. Konhon alueen.
Metsäkansaa ympäröivät metsäalueet nousevat pääsääntöisesti yli 100 metriin. Korkeimpia paikkoja on Metsäkansan itäpuolelle jäävällä metsäalueella oleva Torninmäki, jonka korkein kohta on n. 132 metriä merenpinnasta mitattuna.
Alue on luonnonympäristöltään viljelysten ja metsien vuorottelun luonnehtimaa monimuotoista ympäristöä, johon kuuluu myös Vanajaveden ranta-aluetta lännessä sekä pieninä järvinä Ylenjärvi ja Niittystenjärvi. Merkittävimmät alueen pienvedet ovat Ylenjoki, joka virtaa Ylenjärvestä Vanajaveteen, sekä Niittystenjärvestä Ylenjärveen viljelysten keskellä virtaava Mudinoja. Laajin alueella sijaitseva suo on Mamsellinkorpi Malmijärvi, joka on ojitettu ja rautatien kahteen osaan jakama.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sääksmäen seurakunnan Metsäkansan kirkko on rakennettu 1930-luvulla. Se on pienen kokonsa vuoksi suosittu vihkikirkkona, jossa aika-ajoin järjestetään myös mm. kirkkokonsertteja. Kirkon ympärillä on myös pieni hautausmaa. Kirkon on rakennuttanut ja silloiselle Metsäkansan rukoushuoneyhdistykselle lahjoittanut vuorineuvos Emil Aaltonen, joka on syntynyt Metsäkansassa. Käyttöönsä kirkko on vihitty juhannuksena 1939. Kirkon tontin on lahjoittanut Pietolan tilasta aikanaan Irja ja Pekka Laine.
Metsäkansan kirkon vieressä Pietolassa on piha-alueella vanha väentupa sekä navetta, jotka ovat säilyneet vuoden 1918 tapahtumista. Pietolan päärakennus oli ensimmäinen talo, joka poltettiin kylässä. Pietolaa vuokrataan juhliin sekä kokouksille (Ilolan maatilamatkailu)
Sääksmäen-Metsäkansan Nuorisoseura ry:n toimitalo ja juhlatila on nimeltään Tapiola. Rakennus on valmistunut vuonna 1923. Huoneistoala on 280 m² ja tilaan mahtuu 250 henkilöä. Tapiola sijaitsee keskeisellä paikalla kyläaukealla männikköisen mäen harjalla. Myös Metsäkansan vanha asemarakennus ja koulurakennus on säilytetty kylässä. Molemmissa on toimintaa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenttätyöajalla 21.5.–29.5.2009 on Metsäkansan alueelta inventoitu neljä kivikautista asuinpaikkaa (tutkimuksen tilaaja Valkeakosken kaupunki, tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila). Kivikautiset asuinpaikat ovat Ylenjärvi 1, Ylenjärvi 2, Suojala ja Niittystenjärvi. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta mainitut kohteet on rauhoitettu muinaismuistolailla.
Kansalaissodan lopun häämöttäessä punaisten joukkojen paosta tuli Etelä-Suomen läpi kulkeneiden joukkioiden ryöstöretki. Huolto ei toiminut ja kostomentaliteetti yllytti poltetun maan taktiikkaan. Tampereen taisteluista perääntyneillä punaisilla oli keväällä 1918 sotilasesikunta Metsäkansassa. Kylässä pidettiin vangittuna myös siviilivankeja, joita oli tuotu sinne mm. Valkeakoskelta. Punaiset eivät tienneet, mitä tehdä vangeille, vaikka he teloittivatkin näistä osan. Punaisten ylipäällikkö Eino Rahja vieraili esikunnassa ja antoi paikalla olleille punaisten johtajille ohjeita vankien käsittelystä. Punaiset todistivat myöhemmin valtiorikosoikeudessa Rahjan sanoneen: "Mitä perkelettä te vankeja minulle raastatte, minä ne kuitenkin tapan, niin että toimikaa vankeja kohden tästälähin oman päänne mukaan, tappakaa ne pois." Punaiset tappoivat suuren osan Konhon kartanossa olleista vangeistaan ennen kuin pakenivat paikkakunnalta valkoisten vastahyökkäyksen alta. Samassa yhteydessä he sytyttivät kylän rakennukset tuleen. Metsäkansan kylästä ei jäänyt juuri mitään jäljelle ja siitä tulikin yksi pahimmin tuhoutuneista kylistä koko Suomessa.
Yhdistykset ja seurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäkansan kyläyhdistys toimii virkeästi. Se järjestää vuosittain RoadTripin, jonka yhteydessä on muun muassa peräkonttikirppis, vanhojen autojen kokoontumisajo ja köydenvetokisa. Yhdistys myös julkaisee lehteä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin. Kyläyhdistys on myös aktivoinut kyläläisiä, ja yhteisen kyläillan ponnistuksena kylän uusi kyläsuunnitelma ilmestyy vuoden lopussa. Yhdistyksen jäsenmäärä on lähtenyt nousuun.
Metsäkansan maamiesseura on vanha seura kuten sen yhteydessä oleva maa- ja kotitalousnaisetkin. Niiden toiminta on aika vähäistä. Aika ajoin järjestään mm. erilaisia retkiä lähiseuduille.
Sääksmäen-Metsäkansan Nuorisoseura ry on perustettu 1910. Nykyinen toimitila eli nuorisoseurantalo Tapiola valmistui 1923.
Metsäkansan Hevosurheilijat ry edustaa uudempaa yhdistystoimintaa kylässä. Se on perustettu etenkin hevos- ja ratsastusharrastajia ajatellen.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannu Mäkelä ym. (toim.): Seitsemän kylän Metsäkansa: Metsäkansan kyläkirja. Metsäkansan kyläyhdistys, 2004. ISBN 952-91-7936-7.
- Evert Laine: Punakapinan aika Sääksmäen Metsäkansassa. Kustantaja tuntematon, 1919. Näköispainos: Vapaussoturien huoltosäätiö, 1984.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyläyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)