Suodenniemi

Wikipedia

Suodenniemi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Sastamala
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°33′30″N, 22°46′50″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	1868
– emäpitäjä	Mouhijärvi
Liitetty	2007
– liitoskunnat	Vammala Suodenniemi
– syntynyt kunta	Vammala
Pinta-ala	220,83 km2
– maa	207,63 km2
Väkiluku	1 346 (2006)
– väestötiheys	6,5 as/km2

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Suodenniemellä asui sen viime vaiheessa 1346 ihmistä ja sen pinta-ala oli 220,83 km² josta 13,2 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 6,1 asukasta/km². Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi ja Vammala.

Suodenniemen vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1955.^[1]

Suodenniemen tiheimmin asutut kylät sijaitsevat Kirkkojärven ympärillä. Alueen laajat savikot on muutettu pelloiksi. Peltoalan laajentamiseksi on toteutettu useita alueen järvien pinnan laskemisia. Näin on menetelty Alhojärven, Jättijärven, Märkäjärven ja Maajärven suhteen. Myös Suodenniemen keskustaajaman läheiset Kirkko-, Koura- ja Koivuniemenjärvi ovat säännösteltyjä.

Maatalouden työvoimavaltaisuuden ja yleisen työvoimapoliittisen merkityksen vähennyttyä kunnan väkiluku lähti laskuun. Nykyisin palvelut ovat alueen suurin työllistäjä, mutta vielä 1980-luvulla kunta tunnettiin elinkeinojakaumaltaan Suomen maatalousvaltaisimpana kuntana. Teollisuustyöpaikkoja on vähän. Niiden suurin tarjoaja on Niemen tehtaat.

Suodenniemen kunta ja Vammalan kaupunki yhdistyivät vuoden 2007 alusta lukien. Siitä päätettiin keväällä 2006. Suodenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymisen äänin 13-4 eikä asiasta päätetty suorittaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Vammalan kaupunki hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti. Suodenniemeä siihen ajoi paitsi väestön väheneminen pitkällä aikavälillä myös huoli kunnan palveluiden tulevaisuudesta. Yhdistymisestä saatiin lisäksi niin kutsuttu "porkkanaraha", joka Suodenniemellä käytetään mm. keskustasta etäällä sijaitsevien kylien liittämiseen kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nähtävyydet 3 Kylät 4 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Suodenniemen väestönkehitys

Vuosi	Asukasluku
1751	658
1805	1 883
1860	1 909
1900	2 830
1930	3 062
1964	2 563
1995	1 519
2004	1 351

Suodenniemen pitäjä, joka aiemmin oli kuulunut Ylä-Sastamalaan eli Mouhijärveen, perustettiin vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Sen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.

Talvisodan aikana pääosa Suodenniemen miehistä taisteli komentajansa mukaan nimetyssä Osasto Bergissä (Os.B), joka tunnetaan myös Osasto Vuoren (Os.V) nimellä. Se oli 5. Divisioonan (5.D) vahvennukseksi muodostettu joukko, jonka tehtävänä oli divisioonan puolustuslohkon vahvistaminen odotettavissa olleen venäläisten suurhyökkäyksen varalta. Kyseinen lohko sijaitsi Karjalan kannaksen länsiosassa ja vetäytymistaisteluiden aikana suodenniemeläiset osallistuivat sotatoimiin muun muassa Kuolemajärven Summassa Lähteen lohkolla.

Jatkosodan aikana useimmat suodenniemeläiset taistelivat 15. Divisioonan (15.D) riveissä. Valtaosa heistä kuului Kevyt Osasto 16:een (Kev.Os. 16), mutta suodenniemeläisiä taisteli myös Jalkaväkirykmenteissä 15 (JR 15) ja 57 (JR 57). Nämä osaston etenivät Laatokan luoteisrannan kautta Karjalan kannaksen halki Pohjois-Inkeriin Lempaalanjärven ympäristöön. Jalkaväkirykmentti 15:n miehet viettivät asemasotansa järven pohjoispuolella Kapujärven lohkolla.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa suodenniemeläisiä oli 4. Divisioonan (4.D) alaisessa Jalkaväkirykmentti 5:ssä (JR 5) ja edellä mainitussa Jalkaväkirykmentti 15:ssä. Suodenniemeläisiä oli siirretty myös VI Armeijakunnan alaiseen Rajajääkäripataljoona 4:n 2. komppaniaan (2./Rj.P 4), Erillinen Pataljoona 25:een (Er.P 25) ja Ratsuväkiprikaatin alaiseen Jääkäripataljoona 1:een (JP 1). Näistä JR 5 ja JR 15 taistelivat Kannaksella Vuoksenrannan suunnalla, JR 57 Sakkolan Vuosalmella, Er.P 25 erityisesti Sakkolan Äyräpäässä, JP 1 muun muassa Kivennavan Joutselässä ja 2./Rj.P 4 Nirkassa Aunuksen Karjalassa.

Sotien seurauksena Suodenniemi menetti 63 miestään. Se vastasi suuruudeltaan noin 3 prosenttia kunnan väkiluvusta. Sodan päätyttyä Suodenniemelle asutettiin Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.^[2]

[muokkaa] Nähtävyydet

Suodenniemen nähtävyyksiin kuuluvat A. W. Arppen suunnittelema kirkko vuodelta 1831 ja kotiseutumuseo myllyineen ja kesäaikaan avoinna olevine museoineen. Kunnan erikoisuuksia ovat Helsingin ydinkeskustaakin muovanneen C. L. Engelin suunnittelema kirkontorni ja nykyajasta muistuttava Suomen ensimmäinen yksityishenkilön pystyttämä kaupallinen tuulivoimala. Erikoisuuksiin voidaan listata myös tiettävästi maailman toinen mondo-päällysteinen pituushyppyrata, joka valmistui kunnan urheilusuuruuden Johanna Halkoahon ja hänen sisarensa Jenniinan harjoittelutarkoituksiin Sydneyn olympiakisoja ajatellen. Edelleen kannattaa muistaa Putajantien varrella sijaitseva vanha pappila, jossa silloinen senaattori P.E. Svinhufvud yöpyi tultuaan välittäjäksi kevään 1917 maatalouslakkojen kärjistyttyä.

Suodenniemi tunnetaan myös kunnan keskustan lähistön kauniista järvimaisemista, jotka soveltuvat hyvin myös pienimuotoiseen kalastukseen. Alue kuuluu suosittuun Suomu-projektiin, joka sekä ylläpitää kalakantoja istutuksin että hoitaa kalavesiä ajoittain toistuvin niitoin. Kirkkojärven ympäristö kuuluu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Suodenniemeltä on listalla kaksi muutakin kohdetta: Leppälammi-Taipaleen kulttuuriympäristö sekä Kourajärven rannalla Jalkavalan kylässä sijaitseva Koppelon tila.

Suodenniemen ensimmäinen, vuonna 1685 rakennettu kirkko sijaitsi noin kaksi kilometriä nykyisestä kirkosta Lavian suuntaan. Vanhan kirkon paikalla on vuonna 1986 pystytetty muistokivi ja vanha hautausmaa, jolla on kansalaissodassa punaisten puolella taistelleiden ja sodassa kaatuneiden suodenniemeläisten vuonna 1977 paljastettu muistomerkki.^[3]

[muokkaa] Kylät

Alueen keskustaajaman Pohjakylän lisäksi: Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Putaja, Pyykoski, Suodenniemi, Sävi ja Taipale. Merkittävimpiä näistä ovat Lahdenperä ja Sävi, sekä Putaja Pori-Tampere -tien varrella.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomun kalavesien kotisivu
• Sastamalan kaupungin kotisivu