Suodenniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suodenniemi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala
Suodenniemi.vaakuna.svg Suodenniemi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°33′30″N, 022°46′50″EKoordinaatit: 61°33′30″N, 022°46′50″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1868
– emäpitäjä Mouhijärvi
Liitetty 2007
– liitoskunnat Vammala
Suodenniemi
– syntynyt kunta Vammala
Pinta-ala 220,42 km²  [1]
– maa 207,39 km²
– sisävesi 13,03 km²
Väkiluku 1 346
(2006)
väestötiheys 6,5 as/km²
Suodenniemen keskustaa. Etualalla urheilukenttää, taustalla Oma Säästöpankin Suodenniemen konttori.

Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.

Suodenniemellä asui sen viime vaiheessa 1346 ihmistä ja sen pinta-ala oli 220,83 km² josta 13,2 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 6,1 asukasta/km². Sen naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi ja Vammala.

Suodenniemen kirkonkylän kautta kulkee Mouhijärven ja Lavian välinen seututie 259, joka oli alunperin osa Porin ja Tampereen välistä valtatie 11:tä. Uusi valtatie kulkee muutaman kilometrin matkan Suodenniemen eteläpäässä. Suodenniemen kirkolta kertyy matkaa Tampereelle 50 kilometriä, Poriin 65 kilometriä sekä Vammalaan, Kankaanpäähän ja Ikaalisiin kuhunkin noin 35 kilometriä.

Suodenniemen vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1955.[2]

Suodenniemen tiheimmin asutut kylät sijaitsevat Kirkkojärven ympärillä. Alueen laajat savikot on muutettu pelloiksi. Peltoalan laajentamiseksi on toteutettu useita alueen järvien pinnan laskemisia. Näin on menetelty Alhojärven, Jättijärven, Märkäjärven ja Maajärven suhteen. Myös Suodenniemen keskustaajaman läheiset Kirkko-, Koura- ja Koivuniemenjärvi ovat säännösteltyjä. Pinnanmuodoltaan Suodenniemen maasto on epätasaista ja korkeuserot ovat varsinkin Lavian rajan tuntumassa suuria, minkä osoittavat useat jyrkät mäet Laviaan kulkevalla maantiellä. Suodenniemen kirkonkylästä itään sijaitsee laaja harjualue Hyynilänkangas. Suodenniemen alueen pohjoispää puolestaan ulottuu lähelle Hämeenkangasta.

Maatalouden työvoimavaltaisuuden ja yleisen työvoimapoliittisen merkityksen vähennyttyä kunnan väkiluku lähti laskuun. Nykyisin palvelut ovat alueen suurin työllistäjä, mutta vielä 1980-luvulla kunta tunnettiin elinkeinojakaumaltaan Suomen maatalousvaltaisimpana kuntana. Teollisuustyöpaikkoja on vähän. Niiden suurin tarjoaja on Niemen tehtaat.

Suodenniemen kunta ja Vammalan kaupunki yhdistyivät vuoden 2007 alusta lukien. Siitä päätettiin keväällä 2006. Suodenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymisen äänin 13-4 eikä asiasta päätetty suorittaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Vammalan kaupunki hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti. Suodenniemeä siihen ajoi paitsi väestön väheneminen pitkällä aikavälillä myös huoli kunnan palveluiden tulevaisuudesta. Yhdistymisestä saatiin lisäksi niin kutsuttu "porkkanaraha", joka Suodenniemellä käytetään mm. keskustasta etäällä sijaitsevien kylien liittämiseen kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Suodenniemeläisten edunvalvontaa, Suodenniemen kehittämistä, kunnan perinteiden vaalimista sekä entisiä ja nykyisiä suodenniemeläisiä varten perustettiin keväällä 2009 Suodenniemi-Seura, joka on avoin kaikille Suodenniemestä ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Seura rekisteröitiin syksyllä 2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1751 658
1805 1 883
1860 1 909
1900 2 830
1930 3 062
1964 2 563
1995 1 519
2004 1 351
Toisen maailmansodan muistomerkki Suodenniemellä.

Suodenniemen pitäjä, joka aiemmin oli kuulunut Ylä-Sastamalaan eli Mouhijärveen, perustettiin vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Sen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.

Talvisodan aikana pääosa Suodenniemen miehistä taisteli komentajansa mukaan nimetyssä Osasto Bergissä (Os.B), joka tunnetaan myös Osasto Vuoren (Os.V) nimellä. Se oli 5. divisioonan (5.D) vahvennukseksi muodostettu joukko, jonka tehtävänä oli divisioonan puolustuslohkon vahvistaminen odotettavissa olleen venäläisten suurhyökkäyksen varalta. Kyseinen lohko sijaitsi Karjalan kannaksen länsiosassa ja vetäytymistaisteluiden aikana suodenniemeläiset osallistuivat sotatoimiin muun muassa Kuolemajärven Summassa Lähteen lohkolla.

Jatkosodan aikana useimmat suodenniemeläiset taistelivat 15. divisioonan (15.D) riveissä. Valtaosa heistä kuului Kevyt Osasto 16:een (Kev.Os. 16), mutta suodenniemeläisiä taisteli myös Jalkaväkirykmenteissä 15 (JR 15) ja 57 (JR 57). Nämä osaston etenivät Laatokan luoteisrannan kautta Karjalan kannaksen halki Pohjois-Inkeriin Lempaalanjärven ympäristöön. Jalkaväkirykmentti 15:n miehet viettivät asemasotansa järven pohjoispuolella Kapujärven lohkolla.

Kesän 1944 torjuntataisteluissa suodenniemeläisiä oli 4. divisioonan (4.D) alaisessa Jalkaväkirykmentti 5:ssä (JR 5) ja edellä mainitussa Jalkaväkirykmentti 15:ssä. Suodenniemeläisiä oli siirretty myös VI armeijakunnan alaiseen Rajajääkäripataljoona 4:n 2. komppaniaan (2./Rj.P 4), Erillinen Pataljoona 25:een (Er.P 25) ja Ratsuväkiprikaatin alaiseen Jääkäripataljoona 1:een (JP 1). Näistä JR 5 ja JR 15 taistelivat Kannaksella Vuoksenrannan suunnalla, JR 57 Sakkolan Vuosalmella, Er.P 25 erityisesti Sakkolan Äyräpäässä, JP 1 muun muassa Kivennavan Joutselässä ja 2./Rj.P 4 Nirkassa Aunuksen Karjalassa.

Sotien seurauksena Suodenniemi menetti 63 miestään. Se vastasi suuruudeltaan noin 3 prosenttia kunnan väkiluvusta. Sodan päätyttyä Suodenniemelle asutettiin Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[3]

Yhteiskunnan rakennemuutoksen ja maaseudulta tapahtuneen poismuuton seurauksena pääosa Suodenniemellä toimineista kouluista lakkautettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Ainoa koulu on kirkonkylässä toimiva Suodenniemen koulu, aikaisemmalta nimeltään Pohjakylän koulu, jossa toimivat peruskoulun luokat 1–6. Lähimmät yläasteen koulut ja lukiot sijaitsevat Mouhijärvellä ja Laviassa.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suodenniemen kirkko.
Suodenniemen vuonna 1936 valmistunut kunnantalo, joka toimii nykyisin kirjastona.

Suodenniemen nähtävyyksiin kuuluvat Charles Bassin ja A. W. Arppen suunnittelema kirkko vuodelta 1831 ja kotiseutumuseo myllyineen ja kesäaikaan avoinna olevine museoineen. Kunnan erikoisuuksia ovat Helsingin ydinkeskustaakin muovanneen C. L. Engelin suunnittelema kirkontorni, sen lähistöllä sijaitseva Emil Cedercreutzin suunnittelema vapaussodan muistomerkki sekä nykyajasta muistuttava Suomen ensimmäinen yksityishenkilön pystyttämä kaupallinen tuulivoimala Jalkavalan kylässä. Erikoisuuksiin voidaan listata vielä tiettävästi maailman toinen mondo-päällysteinen pituushyppyrata, joka valmistui kunnan urheilusuuruuden Johanna Halkoahon ja hänen sisarensa Jenniinan harjoittelutarkoituksiin Sydneyn olympiakisoja ajatellen sekä Putajantien varrella sijaitseva vanha pappila, jossa silloinen prokuraattori P.E. Svinhufvud yöpyi tultuaan välittäjäksi kevään 1917 maatalouslakkojen kärjistyttyä.

Suodenniemi tunnetaan myös kunnan keskustan lähistön kauniista järvimaisemista, jotka soveltuvat hyvin myös pienimuotoiseen kalastukseen. Alue kuuluu suosittuun Suomu-projektiin, joka sekä ylläpitää kalakantoja istutuksin että hoitaa kalavesiä ajoittain toistuvin niitoin. Kirkkojärven ympäristö kuuluu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Suodenniemeltä on listalla kaksi muutakin kohdetta: Leppälammi-Taipaleen kulttuuriympäristö sekä Kourajärven rannalla Jalkavalan kylässä sijaitseva Koppelon tila.

Suodenniemen ensimmäinen, vuonna 1685 rakennettu kirkko sijaitsi noin kaksi kilometriä nykyisestä kirkosta Lavian suuntaan. Vanhan kirkon paikalla on vuonna 1986 pystytetty muistokivi ja vanha hautausmaa, jolla on kansalaissodassa punaisten puolella taistelleiden ja sodassa kaatuneiden suodenniemeläisten vuonna 1977 paljastettu muistomerkki.[4]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjänkielinen Senaatin kartastoon kuuluva kartta Suodenniemen kirkonkylästä ja sen lähiseudusta 1900-luvun alussa.

Alueen keskustaajaman Pohjakylän lisäksi: Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkonen, Pajuniemi, Peräkunta, Putaja, Pyykoski, Suodenniemi, Sävi ja Taipale. Merkittävimpiä näistä ovat Lahdenperä ja Sävi, sekä Putaja Pori-Tampere -tien varrella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
  2. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 171
  3. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
  4. Esko Pietilä: Kotiseutumme muistot, Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja LXXXI, 2002, Vammala, s. 87-88.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivisilta Kiikoisjoen yli Putajan kylässä.