Ikaalinen

Ikaalinen Ikalis
vaakuna	sijainti
www.ikaalinen.fi
Sijainti	61°46′10″N, 23°04′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	1641
– kauppala	1858
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Ikaalisten mlk (1972)
Kokonaispinta-ala	843,46 km² 137:nneksi suurin 2011
– maa	750,30 km²
– sisävesi	93,16 km²
Väkiluku	7 397 142:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	9,86 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,1 %
– 15–64-v.	62,5 %
– yli 64-v.	23,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,0 %
Kunnallisvero	20,25 % 95:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Tero Nissinen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • Vas.  • KD	10 6 6 3 1 1

Ikaalinen (ruots. Ikalis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 7 397 ihmistä, ja sen pinta-ala on 843,46 km², josta 93,16 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,86 asukasta/km². Ikaalisten naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Jämijärvi, Kankaanpää, Parkano, Sastamala ja Ylöjärvi.

Ikaalisissa on käytössä entisen maalaiskunnan vaakuna. Sen on suunnitellut Pentti Papunen, ja se on vahvistettu vuonna 1956. Myös kauppalan vuonna 1961 vahvistettu vaakuna oli Papusen käsialaa.

Ikaalinen on tunnettu Ikaalisten Kylpylästä, kansainvälisestä jokakesäisestä Sata-Häme Soi -festivaalista sekä aikoinaan menestyneestä Ikaalisten Tarmo -pesäpallojoukkueesta. Ikaalinen on ollut ja on yhä koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta.

Ikaalisten kaupunginjohtaja syksystä 2006 lähtien on Tero Nissinen. Edellinen kaupunginjohtaja Janne Laine tuli valituksi Savonlinnan kaupunginjohtajan virkaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Matti Äijö ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Tuomisto. Talousjohtajana toimii Kalle Mäkelä. Syksyllä 2007 Ikaalinen ja Parkano kävivät neuvotteluja kuntaliitoksesta, mutta neuvotteluissa ei saavutettu riittävää yksimielisyyttä hankkeen toteuttamiseksi. Ratkaisematta jääneet erimielisyydet koskivat muun muassa tulevan kaupungin nimeä sekä hallintoelinten sijoituspaikkaa. V. 2009 Jämijärvi kutsui entisen Suur-Ikaalisten pitäjät mahdolliseen liitosselvityksen tekoon. Ikaalinen kuitenkin jättäytyi pois alkuvaiheissa. Parkano, Jämijärvi ja Kankaanpää jatkavat yhä selvitystä ja tekevät mahdollisen päätöksen 2012 ja uusi 21 000 as.kaupunki syntyy 2013 Ikaalisten naapuriksi.

Maantiede

Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkylä ja kauppala sijaitsee niemessä Kyrösjärven länsirannalla. Kunnan alue ylettyy itä-länsi -suuntaisena molemmin puolin järven pohjoispään ympärille. Kyrösjärvi samoin kuin koko kunnan alue on osa Kokemäenjoen vesistöä. Pääosa Ikaalisista kuuluu Kyrösjärven vesialueeseen, mutta eräät kunnan itäosan järvet laskevat Näsijärveen. Ikaalinen sijaitsee keskellä vanhaa Ylä-Satakuntaa, ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka, Satakunnan maakuntaan ja Turun ja Porin lääniin. Tällöin Tampereen kasvavasta vaikutuksesta johtuen Ylä-Satakunnan kunnat tulivat osaksi Pirkanmaan maakuntaa ja Hämeen lääniä. Alueen liikenne suuntautuu pääasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan hämäläismurteiden ylä-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat myös entiseen Suur-Ikaalisiin kuuluneet pohjoinen Parkano ja läntinen Kankaanpää. Muita suuria naapurikuntia ovat eteläinen Hämeenkyrö ja itäinen Ylöjärvi. Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometriä.

Tilastokeskuksen väestönennuste (uusi 5/2007):^{lähde tarkemmin?}

• v. 2010: 7445 as.
• v. 2020: 7553 as.
• v. 2025: 7668 as.

Kylät

Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Iso-Röyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Mansoniemi, Miettinen, Myllykarttu, Niemi, Pukara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisättö, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö ja Välikylä.

Historia

Ikaalisten kauppalan vaakuna (1961–1971)

Ikaalinen itsenäistyi Hämeenkyröstä vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen. Tätä ennen Ikaalinen oli ollut Hämeenkyrön kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Näin muodostuneeseen Ikaalisten pitäjään kuuluivat myös nykyiset Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Parkano ja Honkajoki.

1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Alkuvaiheessa sillä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita. Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Alueella ei ollut tarvetta talouskeskukselle, ja läheinen suurkaupunki Tampere vei väkeä. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myös se, että se erosi muista kauppaloista siinä, että se oli epäitsenäinen kauppala. Kauppalalla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus.

Silti alueella oli myös taloudellista elämää. Ensimmäinen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902. Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpä kulkijamäärän kasvaessa entistä useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylään Kyrösjärven rannalle. Nykyäänkin kolmostien vilkas Tampere–Vaasa-osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietäkin haviteltiin, sekä 1800-luvun lopulla että 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrösjärven länsirantaa maantien tavoin, mutta näin ei käynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere–Seinäjoki-rataosuus viilettää Ikaalisten harvaväkisen itäosan halki, kaukana keskustasta, eikä sillä ole liikennepaikkoja kaupungin alueella. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetänyt selvästi pitemmän korren.

Toisen maailmansodan jälkeen Ikaalisten kauppala alkoi yhä enemmän olla tarpeeton erikoisuus.^{kenen mukaan?} Kun valtio alkoi vuoden 1960 jälkeen myöntää taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 koko Ikaalisten kunta muutettiin itsenäiseksi kauppalaksi, joka sai vaakunakseen vanhan Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan. Vanhan epäitsenäisen kauppalan väkiluku ennen yhdistymistä oli edelleen alle 800. Tätä loppuvaihetta kesti vain puolenkymmentä vuotta, kun valtiovallan päätöksellä kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vähitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut palveluvaltaiseksi.

Ikaalisiin asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan ja Pyhäjärven siirtoväkeä.

Ikaalisten Kirkko

Oma tupa

Wanhankauppalan portti

Koulutus

Tampereen Ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikkö, joka kouluttaa matkailualan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja. Samoissa tiloissa toimii myös ammatillista peruskoulutusta tarjoava oppilaitos Ikaalisten Kauppaoppilaitos, jossa voi opiskella liiketaloutta (merkonomi) ja tietojenkäsittelyä (datanomi).

Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos järjestää esinesuunnittelun ja valmistuksen (esimerkiksi erikoismetallityöt, soitinrakennus), tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, graafisen suunnittelun sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusta. Siellä on myös maan ainut aseseppälinja.

Ikaalisissa järjestetään myös aikuiskoulutusta, jonka kaikkein tunnetuin koulutusohjelma on artistikoulutus, jossa yhdistetään taiteellinen ja kaupallinen koulutus. Tämä ohjelma täytti vähän aikaa sitten 10 vuotta ja vuosien kuluessa sieltä on valmistunut tangoprinssejä ja -prinsessoja ja muita artisteja.

Ikaalisissa toimii myös Ikaalisten yhteiskoulun lukio.

Matkailu

• Ikaalisissa järjestetään vuosittain Sata-Häme Soi -tapahtuma, joka sisältää Kultaisen ja Hopeisen harmonikan kilpailut sekä varietee-harmonikan kansainvälisen kisan nimeltä Primus Ikaalinen
• Ikaalisten Kylpylä
• Kylpylään kuluu Ti-Ti Nallen Talo, soitinmuseo Akordia (joka esittelee varsinkin harmonikkoja) ja Kylpylän lomakylä
• Mansocamping leirinkeskus, Mansoniemessä. Ikaalisista noin 15 km valtatie 3:a Vaasaan
• Kolmen tähden Toivolansaari -leirintäkeskus, Ikaalisten keskustan liepeillä Toivolansaaressa
• Elämystoimintaa: Luomahaaran luonto- ja melontaretket ja Sata-Hämeen Retket

Liikunta

Liikuntapaikat

• Tevaniemen kuntopolku/latu ja jääkiekkokenttä
• Vatulan hiihtokeskus, Vatulan valaistu kuntorata/-latu
• Mansonniemen kuntopolku/latu
• Poltinkosken golfkenttä

Urheiluseurat

• Ikaalisten Urheilijat (IkU; yleisurheilu, hiihto, jääkiekko, jalkapallo, koripallo, salibandy, kamppailu)
• Mansoniemen Meno (hiihto)
• Nouseva Voima (Nouski; suunnistus)
• Ikaalisten Työväen Urheilijat
• Ikaalisten Tarmo
• Ikaalisten Ratsastusseura IRAS
• Lahdenpohjan Vesa
• Luhalahden Luja

Ikaalisissa toimivat mediat

Pohjois-Satakunta -lehti ja Sun FM -paikallisradio.

Teollisuus

• J.W.Suominen Yhtymä Oyj
• Upofloor Oy
• Honkarakenne Oyj
• H + H Siporex Oy
• Katsa Oy

Ikaalisista kotoisin olevia merkkihenkilöitä

• Sulo Aittoniemi, kansanedustaja
• Felix Frang, taidemaalari
• Edvard Gylling, poliitikko
• Lauri Hietanen, SOK:n pääjohtaja, ministeri, vuorineuvos
• Krista Lähteenmäki, mestarihiihtäjä
• Eila Pienimäki, iskelmälaulaja
• Matti Pitkänen, mestarihiihtäjä
• Esko Raipia, näyttelijä
• Teemu Rajamäki, Uniklubin basisti
• Antero Rytkölä, varatuomari ja apulaispoliisipäällikkö
• Eino Salmelainen, teatteriohjaaja
• Timo Sinervo, ent. kiekonheittäjä
• Jussi Tasala, ent. korkeushyppääjä
• Bertel Strömmer, arkkitehti
• Goony Strömmer, jazzpianisti, arkkitehti
• Lempi Rothovius, Suomen vanhin ihminen

Ystävyyskunnat

• Ljusdal (Ruotsi)
• Tynset (Norja)
• Landkreis Stade (Saksa)
• Palamuse (Viro)
• Gagra (Georgia)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ikaalinen Wikimedia Commonsissa

• Ikaalisten kaupunki
• Riitiala
• Ikaalisten Urheilijat
• Ikaalisten Kylpylä
• Sata-Häme Soi
• Ikaalisten Kauppaoppilaitos
• Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA)
• Bike Station

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä