Bertel Strömmer
Bertel Evert Strömmer (11. heinäkuuta 1890 Ikaalinen – 18. huhtikuuta 1962 Tampere) oli suomalainen arkkitehti.
Strömmer pääsi ylioppilaaksi 1908 ja valmistui arkkitehdiksi 1913. Hän työskenteli eri piirustustoimistoissa vuoteen 1918 saakka ja toimi sitten vuosina 1918–1953 Tampereen kaupunginarkkitehtina hoidettuaan sitä ennen kolme vuotta apulaiskaupunginarkkitehdin virkaa. Strömmer suunnitteli yksityisiä ja julkisia rakennuksia pitkälle toista sataa, joista suurimman osan Tampereelle. Tunnettuja Strömmerin töitä Tampereella ovat muun muassa Hotelli Tammer ja linja-autoasema, muualla Suomessa esimerkiksi Kemin kaupungintalo. Strömmer suunnitteli myös oppikouluaikaisen luokkatoverinsa kirjailija F. E. Sillanpään Saavutus-huvilan Hämeenkyrössä. [1]
Valokuvausta harrastaneelta Strömmeriltä jäi noin 10 000 valokuvanegatiivia, jotka hänen perikuntansa sittemmin lahjoitti kotiseutuyhdistys Tampere-Seuralle. Kuvia ja Strömmerin talvisodan aikaista päiväkirjaa käyttäen on koottu Tampereen sota- ja jälleenrakennusaikaa käsittelevä teos Tampereen sota ja rauha.
Bertel Strömmerin isä oli Ikaalisten apteekkari Sven Evert Strömmer. Hänen äitinsä oli Elin Ida Fredrika o.s. Fabritius, jonka vanhemmat olivat Zachris Wilhelm Fabritius ja Fredrika von Wright. Fredrika von Wrightin veljiä olivat taiteilijat Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright. Strömmerin puoliso suodesta 1914 lähtien oli Ros-Mari Nordenswan. Pariskunnan lapset olivat arkkitehti ja pianisti Gunnar ”Goony” Strömmer, Helena (s. 1916), Einar (s. 1918), Erik (”Pete”, s. 1921), Valter (s. 1923), Anita (s. 1928), Rainer (s. 1932) ja Mattias (s. 1933).
Joulukuussa 2019 Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti nimetä aukion ja puistoalueen Strömmerin mukaan. Bertel Strömmerin aukio on kaupungin pääkadun, Hämeenkadun, varressa Hatanpään valtatien liittymän yhteydessä lähellä Hämeensiltaa. Bertel Strömmerin pihaksi nimettiin Pyynikin ammattioppilaitoksen tontilla sijaitseva puistomainen alue.[2]
Töitä Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oy Keskuskeittiön talo, Satakunnankatu 14 – 1922, arkkitehti Vilho Kolhon kanssa [3]
- Otavallanhovi – 1925 (purettu 2018)
- Hatanpään lukio, Haapakuja 5 – 1925[4]
- Hotelli Tammer – 1928[5]
- Tuulensuun talo – 1928[5]
- Asunto Oy Törmä – 1928[6]
- Pyynikin pappila – 1929
- Rauhaniemen kansankylpylä − 1929[5]
- Tampereen itäinen ja läntinen kaukolinja-autoasema − 1929 (edellinen purettu 1950, jälkimmäinen 2000)
- Keskiputouksen voimalaitos – 1931[5]
- Puhelinosuuskunnan talo – 1933
- Hatanpään kartanon pesulan laajennus – 1934
- Hatanpään sairaala − 1935[5]
- Alakosken voimalaitos 1937[5]
- Tempon talo 1938[5]
- Linja-autoasema – 1938 (yhdessä Jaakko Laaksovirran kanssa)[5]
- Kaupin sairaala – 1939 (yhdessä Mikael Nordenswanin kanssa) [7]
- Tampereen ammattikoulu − 1939, laajennettu 1950 (yhdessä Mikael Nordenswanin kanssa; Tampereen suurin julkinen rakennus ennen Tampereen keskussairaalan valmistumista)[5]
- Lamminpään hautausmaan vanha siunauskappeli – 1940
- Huberin talo – 1949–1950
- Teiskon kirkon sankaripatsas, 1951
- Tampereen Vapaakirkko — 1954
- Tampereen helluntaiseurakunnan rukoushuone Saalem – 1956 (yhdessä Pentti Turusen kanssa)[5]
- Domus YKK, Tampereen yliopiston oppilasasuntola – 1961 (yhdessä Goony Strömmerin kanssa)[8]
Töitä muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ikaalisten kauppalan alueen laajennuksen asemakaavat 1917 ja 1942 [9][10]
- Villa Wegelius, Ikaalinen, Wegeliuksenkatu 5 – 1918 [11][12]
- Oma-Tupa, Ikaalinen – 1919–1924[13][14][15]
- Uusi apteekkitalo (myöhemmin Ikaalisten keltainen kaupungintalo), Ikaalinen – 1929 [9][16]
- Haukiniemen vedenottamo ja Iisalmen vesitorni-paloasema, Iisalmi – 1932 [17]
- Porin vesitorni, Pori – 1936
- Kemin kaupungintalo, Kemi – 1940[5]
- Merikosken voimalaitos, Oulu – 1941–1947
- Pälkäneen kirkon sankaripatsas, 1949 [18]
- Kiikan kirkon uudistaminen, Kiikka (nyk. Sastamala), 1937−1952
- Pälkäneen yhteiskoulu (myöhemmin Kostianvirran yhtenäiskoulu) ja Pälkäneen lukio laajennuksineen, Pälkäne – 1952 sekä laajennukset 1960 ja 1962–63[19]
- Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomo, Forssa – 1950–1951 (H. O. Hanneliuksen kanssa)[20]
- Kyröskosken aluerakennussuunnitelma, Hämeenkyrö
- Forssan paloasema
- Vanha Melartinin talo Sastamalassa Puistokadun ja Rajakadun kulmauksessa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuka kukin on 1954
- ↑ Alanne, Joonas: Tampere nimeää puiston ja aukion kaupunginarkkitehti-Strömmerin mukaan Tamperelainen. 11.12.2019. Viitattu 11.12.2019.
- ↑ Jouni Keskinen : Kaupunginosa X - Juhannuskylä, Koskesta voimaa-sivusto
- ↑ Hatanpään lukion historiaa [Tampereen kaupunki - Hatanpään lukio - Opiskelijalle] www.tampere.fi. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Bertel Evert Strömmer (1890–1962)
- ↑ Kristiina Mäntynen & Annu Rautanen: Bertel Strömmer 1890–1962 (PDF) (Näyttely Tampereen kaupunginkirjastossa 26.10.–8.11.1987, sivu 14) www.fengshui-arkkitehti.fi. 2018. Web Archive. Arkistoitu 18.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8.
- ↑ a b Museovirasto, rakennushistorian osasto.: Vanha Ikaalinen: Ikaalisten kauppala, rakennushistoriallinen inventointi, s. 9-10, 12. Ikaalinen seura, 1976. Siiri-tietopalvelu.
- ↑ Helena Tuominen: Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus, s. 8-9. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2012. Theseus.
- ↑ Tiusanen, Pauliina: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisen alueen osayleiskaava, s. 95. Ikaalisten kaupunki, 2003.
- ↑ Tarina Talo Rannalla. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Tiusanen, Pauliina: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisten alueiden osayleiskaava, s. 40. Ikaalisten kaupunki, 2003.
- ↑ RKY ι Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Lue talon historiasta Oma Tupa - Ikaalisten Wanhan kauppalan kotiseutuyhdistys Oma Tupa ry.. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Pauliina Tiusanen: Rakennusinventointi Ikaalinen Keskeisen alueen osayleiskaava, s. 36. Ikaalisten kaupunki, 2003. Siiri-tietopalvelu.
- ↑ Haukiniemen vedenottamo[vanhentunut linkki] Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Museoviraston kohdeinventointilomake, 5.8.2004 päivitetty, iisalmi.fi, viitattu 17.9.2020
- ↑ Pälkäne - Sankarihautausmaat www.sankarihautausmaat.fi. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen: Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys, s. 5. Pälkäneen kunta, 2015.
- ↑ Forssan museo : Kutomo elää!
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaakola, Juha: Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-047-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bertel Strömmer Wikimedia Commonsissa
- http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/kuvaajat/tiedot/252.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bertel Strömmer : Amerikkalaiset pilvenpiirtäjät - rakennustaidon huippusaavutuksia, Aamulehti, 13.12.1931, nro 337, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
