Tradenomi

Tradenomiksi valmistuakseen täytyy suorittaa ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 ECTS-opintopistettä (140 opintoviikkoa). Suomessa tradenomeja kouluttavat tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen, Diakonia- ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Tradenomi-tutkinnon nimitys englanniksi on virallisesti Bachelor of Business Administration, lyhenne BBA.

Tradenomitutkintoon johtavia opintoja voi suorittaa kymmenessä eri koulutusohjelmassa:

• Liiketalouden ko.
• Liiketoiminnan logistiikan ko.
• Kansainvälisen kaupan ko.
• Turvallisuusalan ko.
• Johdon assistenttityön ja kielten ko.
• Pk-yritystoiminnan liikkeenjohdon ko.
• Tietojenkäsittelyn ko.
• Kirjasto- ja tietopalvelualan ko.
• Myyntityön ko.
• Finanssi- ja talousalan ko.

Ensimmäiset tradenomit vuonna 1995

Muista ammattikorkeakoulututkinnoista poiketen tradenomin tutkintonimikkeeseen ei kuulu lyhennettä "(AMK)", sillä tutkintonimike otettiin käyttöön vasta ammattikorkeakoulujen myötä.

Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995 ja tällä hetkellä tradenomeja on noin 30 000. Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin 7500 opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus). Tutkinnon suorittaneista naisia on noin 72%.

Korkeakoulututkinto, kelpoisuudet, tradenomi (ylempi AMK)

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat kirjattu lainsäädäntöön korkeakoulututkintoina. Ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan ole yliopistoja. Ammattikorkeakoulut lasketaan korkeakouluiksi, kun taas esimerkiksi kauppatieteiden maisterin tutkintoon tähtäävät tiedekorkeakoulut eli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu lasketaan yliopistoiksi.

Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto.

Vastaavan alan jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon Tradenomi (ylempi AMK). Se on laajuudeltaan 90 op ja tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi amk-tutkinto oikeuttaa käyttämään tradenomi (ylempi AMK) ja Master of Business Administration -tutkintonimikkeitä. Hakuedellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sen suorittamisen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei oikeuta suoraan lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin yliopistolla.

Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea lukuisiin MBA-ohjelmiin, joita Suomessa toteuttaa muun muuassa Aalto-yliopisto ja Hanken. Tutkinnon lisäksi pääsyvaatimuksina on ohjelman järjestäjästä riippuen esimerkiksi usean vuoden työkokemus, kielikokeen suorittaminen ja suositukset. MBA-ohjelmat Suomessa maksavat suorittajalle kymmenen ja viidenkymmenen tuhannen euron väliltä.

Sijoittuminen työmarkkinoille

Työelämässä tradenomi toimii useimmiten johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Rahoitustoiminta, valtionhallinto, elektroniikkateollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä tietoliikenneala ovat toimialoista tradenomivoittoisimmat.

Tradenomiliiton (TRAL) mukaan tradenomeja koulutetaan liikaa, sillä huomattava määrä valmistuneista sijoittuu koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai ei työllisty lainkaan. Vuonna 2004 tradenomit olivat toiseksi suurin ryhmä AKAVAn työttömyystilastoissa. Kokonaisuutta tarkastellessa tradenomimiesten ja -naisten välillä on selvä ero sekä asemassa että palkkauksessa. Naistradenomeista vain 38 prosenttia sijoittuu esimies- ja asiantuntijatehtäviin, kun miesten vastaava luku on jopa 70 prosenttia.

Vaikka tradenomien ammattirakenteessa työntekijöiden osuus on suuri, on tradenomeissa toisaalta myös johtajia hieman enemmän esimerkiksi insinööreihin (AMK) ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin nähden.

Tradenomien sijoittumista työelämään ja keskiansioita ei voida vertailla luotettavasti muihin ammatteihin muuten kuin uran alkuvaiheen osalta, sillä tutkinnon tuoreuden takia tradenomien keski-ikä (32,2 vuotta) on huomattavasti verrokkeja matalampi (AKAVAlaisten keski-ikä on 43 vuotta ja kaikkien palkansaajien keski-ikä 39 vuotta).

Tradenomin keskeisimpiä osaamisalueita

Tradenomi voi toimia markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistiikan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntija- sekä johtotehtävissä - niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset myös oman yritystoiminnan harjoittamiselle.

Tradenomiliiton vuonna 2005 suorittaman tutkimuksen mukaan 60 % tradenomiopiskelijoista koki pystyvänsä soveltamaan oppimaansa opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa vain vähän tai ei ollenkaan. Silloin mediassa esitettyjen arvioiden mukaan tämä saattoi johtua siitä, ettei opintosisältö vastannut työelämän tarpeita.

Katso myös

• Tradenomiliitto TRAL ry
• Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry
• Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
• Tradenomilakki