Ylä-Satakunta
Ylä-Satakunta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys osasta Satakunnan historiallista maakuntaa. Nimitys perustuu 1400-luvulla tehtyyn kihlakuntajakoon, jossa Satakuntaan muodostettiin kaksi kihlakuntaa: Ala-Satakunnan kihlakunta (ruots. Nedre Satakunda härad, voidaan suomentaa myös "Satakunnan alinen kihlakunta") ja Ylä-Satakunnan kihlakunta (ruots. Öfre Satakunda Härad, voidaan suomentaa myös "Satakunnan ylinen kihlakunta").[1]
Pääosa Ylä-Satakunnasta kuuluu nykyään Pirkanmaan maakuntaan, kun taas nykyinen Satakunnan maakunta käsittää pääosan Ala-Satakunnasta. Ylä-Satakunta ole kuitenkaan sama kuin nykyinen Pirkanmaan maakunta eikä Ala-Satakunta sama kuin nykyinen Satakunnan maakunta.
Historiallinen Ylä-Satakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylä-Satakunnan kihlakuntaan kuuluivat vuonna 1636 Hämeenkyrön, Karkun, Tyrvään, Ruoveden, Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden hallintopitäjät.[2] Hallintopitäjät eivät rajoiltaan olleet yhteneviä silloisten tai myöhempien kirkkopitäjien kanssa vaan muodostivat näistä paikallisesti vaihdellen enemmän tai vähemmän poikkeavan aluejaon.
Nykyisen Satakunnan maakunnan kunnista Ylä-Satakuntaan ovat kuuluneet Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Karvia ja Lavia. Nykyisestä Pirkanmaan maakunnasta Ylä-Satakuntaan on kuulunut maakunnan pääosa, pois lukien kuitenkin Ala-Satakuntaan kuuluneet aikoinaan Huittisista itsenäistynyt Keikyä, josta osana Äetsän kuntaa tuli vuonna 2009 osa pirkanmaalaista Sastamalan kaupunkia, sekä niin ikään aikoinaan Huittisista itsenäistynyt Punkalaidun, joka siirtyi Satakunnasta Pirkanmaahan vuonna 2005. Tämän lisäksi nykyisestä Pirkanmaan maakunnasta Ylä-Satakuntaan kuulumattomia ovat historialliseen Hämeen maakuntaan luetut nykyiset Urjala, Kylmäkoski, Akaa, pääosa nykyisestä Valkeakoskesta, nykyinen Pälkäne ja nykyiseen Oriveteen liitetty osa Längelmäkeä. Pirkanmaan ja Satakunnan nykymaakuntien ulkopuolelta Ylä-Satakuntaan ovat kuuluneet lisäksi pääosiltaan nykyiset Keuruu ja Multia nykyisestä Keski-Suomen maakunnasta ja Ähtäri ja Soini nykyisestä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta.[2]
Käsitteen käyttö nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään käsitteitä Ylä-Satakunta ja Ala-Satakunta alkuperäisissä merkityksissään käytetään vain historiallisissa yhteyksissä. Käsitteet elävät kuitenkin muuttuneessa merkityksessä sanomalehtien, yhdistysten ja liikeyritysten nimissä. Luoteisella Pirkanmaalla ja Satakunnan maakunnan koillisimmassa osassa Ylä-Satakunta on nimenä Parkanossa ilmestyvällä, Parkanoon, Karviaan ja Kihniöön leviävällä paikallislehdellä.[3] Tämän lisäksi nimitystä Ylä-Satakunta käyttävät nimessään myös samalla alueella toimivat järjestöt, oppilaitokset ja yritykset.[4][5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Salo, Unto: Kotimaakuntamme Satakunta, s. 100. Pori: Satakuntaliitto, 1997.
- ↑ a b Jutikkala, Eino: Suomen historian kartasto, s. 29. 2. uudistettu painos. Porvoo: WSOY, 1959.
- ↑ Ylä-Satakunta Ylä-Satakunnan sanomalehti Oy. Viitattu 2.8.2009.
- ↑ Ylä-Satakunnan moottori- ja kelkkakerho Ylä-Satakunnan moottori- ja kelkkakerho. Arkistoitu 28.6.2009. Viitattu 2.8.2009.
- ↑ Ylä-Satakunnan musiikkiopisto Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Arkistoitu 7.8.2009. Viitattu 2.8.2009.
- ↑ Ylä-Satakunnan laki Oy Suomenyritykset.fi. Viitattu 2.8.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 2.8.2009.