Akaa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akaa
Akaan vaakuna Akaan sijainti
vaakuna sijainti
www.akaa.fi
Sijainti 61°10′00″N, 23°52′05″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustamisvuosi 2007
Kuntaliitokset Toijala (2007),
Viiala (2007)
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
114,67[1] km²
102,17 km²
12,5 km²
Väkiluku
- väestötiheys
14 121[2] (29.2.2008)
138,2 as/km² 
Kunnallisvero 19,75 % (2008)
Kunnanjohtaja Pauli Ihamäki
Kunnanvaltuusto
SDP

KOK
VAS
KESK
KD
Sit.
VIHR

62 paikkaa
24

15
10
5
4
2
2

Akaa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 14 121 ihmistä ja sen pinta-ala on 114,67 km², josta 12,5 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 138,2 asukasta/km².

Akaan naapurikunnat ovat Kalvola, Kylmäkoski, Lempäälä, Valkeakoski ja Vesilahti.

Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Aikaisempi Akaan kunta oli olemassa vuoteen 1946 asti.

Akaa tunnetaan hyvistä liikenneyhteyksistä ja teollisuudesta. Siellä yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet. Kolmostien nykyinen linjaus menee Akaan läpi ja sen rakentamisen jälkeen alueelle on rakennettu muun muassa ostoskeskus.

Akaassa on maailman suurin mämmitehdas ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut[3].

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Akaa (ruots. Ackas) sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Pitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483. Urjala oli Akaan kappelina jo keskiajalla ja erosi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1589. Kylmäkoski oli Akaan rukoushuonekuntana vuodesta 1666, tuli kappeliksi vuonna 1892 ja itsenäistyi vuonna 1897. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan. Viialan kuntaan liitettiin myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viialaan perustettiin Suomen ensimmäinen lastulevytehdas 1956 Viiala Osakeyhtiön toimesta. Lastulevytehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas sekä nahkatehdas. Näistä Viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssin myötä 1995 ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta se päätti jatkaa itsenäisenä kuntana. Akaan vaakunan suunnitteli heraldinen taiteilija Kari J. Tähtinen vuonna 2006.

[muokkaa] Tutustumiskohteita

Viialan merkittävin matkailukohde on kunnostettu Haihunkoski Tarpianjoen alajuoksulla. Haihunkoskeen istutetaan lohikalaa, mutta siinä on myös luontainen taimenkanta. Kosken alapuolelta saa keväisin isoja kuhia. Viialassa järjestetään musiikki-, kuvataide- ja teatteritapahtumia.

[muokkaa] Muuta

[muokkaa] Kylät

Tolvila, Taipale, Riitiälä, Alkkula, Haihunkoski, Menkala, Viljula, Pörölä, Sarkkila, Lohnattila, Saarela, Tarpia, Haihunkoski, Viiala, Varrasniemi, Pätsiniemi, Nahkiala, Toijala, Hannukka, Kolikkoinmäki

[muokkaa] Kuuluisia akaalaisia

[muokkaa] Ystävyyskunnat

[muokkaa] Lähteet

  1. Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 17.3.2008.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 26.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.3.2008.
  3. http://www.kymppi-maukkaat.fi/mammikisa/mammikisa.html

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akaa.
Henkilökohtaiset työkalut