Akaa

Wikipedia

Akaa
vaakuna	sijainti
www.akaa.fi
Sijainti	61°10′00″N, 23°52′05″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	2007
Kuntaliitokset	Toijala (2007) Viiala (2007)
Kokonaispinta-ala	114,67 km² 337:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	102,17 km²
– sisävesi	12,5 km²
Väkiluku	14 209 79:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	139,1 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	19,3 %
– 15–64-v.	63,6 %
– yli 64-v.	17,2 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,4 %
Kunnallisvero	19,75 % 79:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Aki Viitasaari
Kaupunginvaltuusto	62 paikkaa
SDP KOK VAS KESK KD Sit. VIHR	24 15 10 5 4 2 2

Akaa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 14 209 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 114,67 km², josta 12,5 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 139,1 asukasta/km².

Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Kylmäkoski, Lempäälä, Valkeakoski ja Vesilahti.

Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Aikaisempi Akaan kunta oli olemassa vuoteen 1946 asti.

Akaa tunnetaan hyvistä liikenneyhteyksistä ja teollisuudesta. Siellä yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet. Kolmostien nykyinen linjaus menee Akaan läpi ja sen rakentamisen jälkeen alueelle on rakennettu muun muassa ostoskeskus.

Akaassa on maailman suurin mämmitehdas ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.^[6]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Tutustumiskohteita 2.1 Muuta 3 Kylät 4 Uskonnolliset yhteisöt 5 Urheilu 6 Kuuluisia akaalaisia 7 Ystävyyskunnat 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Entinen Akaan kunta (ruots. Ackas) käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala ja Kylmäkoski. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan. Viialan kuntaan liitettiin myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viialaan perustettiin Suomen ensimmäinen lastulevytehdas 1956 Viiala Osakeyhtiön toimesta. Lastulevytehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas sekä nahkatehdas. Näistä Viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssin myötä 1995 ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta se päätti jatkaa itsenäisenä kuntana. Akaan vaakunan suunnitteli heraldinen taiteilija Kari J. Tähtinen vuonna 2006.

[muokkaa] Tutustumiskohteita

• Toijalan puukirkko (rakennettu vuonna 1817)
• Kivisakasti (1400-luku)
• Toijalan Kellariteatteri
• Toijalan tapettimuseo
• Toijalan veturimuseo
• Viialan kotiseutumuseo

Viialan merkittävin matkailukohde on kunnostettu Haihunkoski Tarpianjoen alajuoksulla. Haihunkoskeen istutetaan lohikalaa, mutta siinä on myös luontainen taimenkanta. Kosken alapuolelta saa keväisin isoja kuhia. Viialassa järjestetään musiikki-, kuvataide- ja teatteritapahtumia.

[muokkaa] Muuta

• Hopealinjan laivaliikenne
• Toijalan risteysasema, yhteydet:
  • Riihimäelle
  • Tampereelle
  • Turkuun
  • Valkeakoskelle (vain tavaraliikennettä)

[muokkaa] Kylät

Tolvila, Taipale, Riitiälä, Alkkula, Haihunkoski, Menkala, Viljula, Pörölä, Sarkkila, Lohnattila, Saarela, Tarpia, Haihunkoski, Viiala, Varrasniemi, Pätsiniemi, Nahkiala, Toijala, Hannukka, Kolikkoinmäki

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta.

[muokkaa] Urheilu

Akaan Viialassa toimii lentopalloseura A-Volley. Seuran edustusjoukkue pelaa miesten 1-sarjassa.

[muokkaa] Kuuluisia akaalaisia

(toijalalaisia ja viialalaisia)

• Jarkko Ahola, muusikko
• Aki Ajo, Ajo Motorsportin perustaja ja johtaja
• Harri Holkeri, pääministeri
• Ville Lehtinen, entinen jalkapalloilija
• Juhani Merimaa, rock-klubi Tavastian toimitusjohtaja.
• Joni Mikkonen, lentopalloilija
• Antti Mongola, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies
• Arto Nyberg, toimittaja
• Timo Peltomaa, entinen jääkiekkoilija
• Raul Reiman, sanoittaja/säveltäjä
• Tenho Saurén, näyttelijä
• Aki Sirkesalo, laulaja, lauluntekijä
• Harri Säteri, jääkiekkomaalivahti
• Teräsbetoni, heavyrock-yhtye
• Lauri Tihinen, lentopalloilija
• Tuomas Tihinen, lentopalloilija
• Alpo Tuomisto, taiteilija
• Satu Tuomisto, Miss-Suomi 2008
• Arvo Ylppö, arkkiatri
• Hannes Mattila, lentopalloilija
• Tiina Järvilehto (o.s. Vierto), Miss-Suomi 1990

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Sande, Norja
• Hallsberg ja Klippan, Ruotsi
• Tapa, Viro

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Akaan kaupungin kotisivu
• Mämminsyönnin MM-kisat
• Viialan teatteri
• YLE Elävä arkisto – Toijalan näyttely 1957 – nettivideo