Akaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen nykyistä kuntaa. Vuonna 1946 lakkautetusta kunnasta kertoo Akaa (entinen kunta).
Akaa
Akaa.vaakuna.svg Akaa.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

www.akaa.fi
Sijainti 61°10′00″N, 023°52′05″EKoordinaatit: 61°10′00″N, 023°52′05″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 2007
Kuntaliitokset Toijala (2007)
Viiala (2007)
Kylmäkoski (2011)
Kokonaispinta-ala 314,38 km²
262:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 293,14 km²
– sisävesi 21,24 km²
Väkiluku 17 049
66:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 58,16 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 18,8 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 21,00 %
58:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari (SDP)
Kaupunginvaltuusto 43[5] paikkaa
SDP
Kok.
Kesk.
Vas.
PS
KD
Vihr.
15
12
6
4
3
2
1

Akaa (epävirallisesti ruots. Ackas) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 17 000 ihmistä ja seutukunnan vahvan muuttovoittoisuuden vuoksi asukasluku kasvaa nopeasti. Akaan pinta-ala on 314,38 km2, josta 21,24 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 58,2 asukasta/km2. Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.

Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007 ja vuoden 2011 alusta Akaaseen liittyi myös Kylmäkoski. Tätä ennen Akaa-niminen kunta oli ollut olemassa vuoteen 1946 asti, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Kaupungin hallinnollinen keskus ja kaupungintalo ovat Toijalassa ja kunnanviraston palveluja on myös Viialassa. Rautatieasemia on kaksi: Toijalan rautatieasema ja Viialan rautatieasema. Toijalan ja Viialan välimatka on noin kahdeksan kilometriä. Akaan pääliikenne sijoittuu Hämeentielle, joka johtaa Toijalan keskustasta Viialan Matomäkeen.

Akaa tunnetaan hyvistä liikenneyhteyksistä ja teollisuudesta. Toijalassa yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet ja rautatieasema on myös Viialassa. Valtatien 3 nykyinen linjaus kulkee Akaan kautta ja sen rakentamisen jälkeen tien varteen on perustettu muun muassa ostoskeskus.

Akaassa on maailman suurin mämmitehdas ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.[6] Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta[7] , jonka lisäksi siellä toimii kaksi helluntaiseurakuntaa, Toijalan Saalem -helluntaiseurakunta[8] ja Viialan helluntaiseurakunta[9], Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Toijalan adventtiseurakunta[10], sekä Viialan ja Toijalan Jehovan todistajien seurakunnat[11].

Aakkosissa Akaa sijoittuu Suomen kunnista ensimmäiseksi. Akaan nimi, toisin kuin monet muut pitkään vokaaliin päättyvät Suomen kuntien nimet, taipuu paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa niin, että jokin on Akaassa, menee Akaahan tai Akaaseen ja tulee Akaasta.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Akaan kunta (ruots. Ackas) käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala ja Kylmäkoski. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan, johon samalla tuli kuulumaan myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.

Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.

Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viialaan perustettiin Suomen ensimmäinen lastulevytehdas 1956 Viiala Osakeyhtiön toimesta. Lastulevytehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas sekä nahkatehdas. Näistä Viialan viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssin myötä 1995 ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli jo tuolloin kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta sen kohdalla liitos toteutui vasta vuoden 2011 alussa. Akaan vaakunan suunnitteli heraldikko Kari J. Tähtinen vuonna 2006.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Akaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 767
1985
  
15 651
1990
  
16 048
1995
  
15 986
2000
  
15 945
2005
  
16 422
2010
  
17 012
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaassa suurimmat puolueet ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Kansallinen Kokoomus. Myös Vasemmistoliitolla ja Vihreällä Liitolla on verraten korkea kannatus.

Paikkajako kaudella 2011-2012;

Yhteensä 43 paikkaa. Kaupunginjohtajana toimii Aki Viitasaari. Valtuuston johtava puolue on SDP. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on kokoomuslainen Timo Rajala Toijalasta. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Saila Kallioinen Viialasta, toinen Vasemmistoliiton Hannu Mikkonen ja kolmas Keskustapuolueen Jouni Vaittinen.

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan suurin puolue oli vaaleissa SDP 26,8 % äänimäärällä, toisena yllättäen Perussuomalaiset 23,6 %:lla ja Kokoomus kolmantena 21,1 %:lla. Vasemmistoliitto sai 9 % äänistä, Keskusta 8,8 %, Vihreät 4,6 % ja Kristillisdemokraatit 4,2 %. Lukemat käyvät ilmi Helsingin Sanomien tulospalvelusta. Ohessa tulokset äänestysalueittain.

Suurin puolue SDP sai kaikista Pirkanmaan kunnista suhteellisesti kolmanneksi eniten ääniä juuri Akaasta Valkeakosken ja Mänttä-Vilppulan jälkeen.

Toijalan läntinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SDP 27 %
  • Kokoomus 25,5 %
  • Perussuomalaiset 21,2 %
  • Vasemmistoliitto 7,9 %
  • Keskusta 6,8 %
  • Vihreät 5,2 %
  • Kristillisdemokraatit 4,6 %

Toijalan itäinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SDP 28,4 %
  • Kokoomus 24,3 %
  • Perussuomalaiset 21,2 %
  • Vasemmistoliitto 9,5 %
  • Keskusta 6,7 %
  • Kristillisdemokraatit 4,2 %
  • Vihreät 3,7 %

Viiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SDP 29,3 %
  • Perussuomalaiset 26,2 %
  • Kokoomus 15,2 %
  • Vasemmistoliitto 10,8 %
  • Keskusta 6,6 %
  • Vihreät 5,2 %
  • Kristillisdemokraatit 4,7 %

Kylmäkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perussuomalaiset 25,6 %
  • Kokoomus 21,2 %
  • Keskusta 19,5 %
  • SDP 18,9 %
  • Vasemmistoliitto 6,6 %
  • Vihreät 3,5 %
  • Kristillisdemokraatit 2,4 %

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat ja kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toijala.vaakuna.svg Toijala on Akaan kaupunkitaajamista suurempi. Se on maantieteellisesti hyvin keskeisellä paikalla, Toijalan ohi kulkee Valtatie 3 ja siellä sijaitsee yksi rautateiden merkittävimmistä risteysasemista, lisäksi Valkeakoskelle on ratayhteys. Toijalasta on Tampereelle vain noin 35 kilometriä. Toijalassa sijaitsee myös pieni sisävesisatama. Näistä syistä alueellinen kehitys on tehnyt Toijalasta seutunsa keskuspaikan ja elinkeinoelämältään vilkkaan. Toijalan teollisuudesta mainittakoon Fläkt Woods Oy sekä maailman suurin mämmitehdas, Kymppi-Maukkaat Oy, joka sijaitsee Kurvolan kaupunginosassa. Toijalassa asutus on Viialaa väljempää ja alueeltaan isompi. Toijala on alueena luonnonläheinen ja vehreä kuten Viialakin, Nahkialanlampi puistoineen on suosittu virkistysalue. Muodoltaan Toijala on pyöreähkö, joten taajaman joka laidalta on keskustaan palvelujen pariin melko lyhyt matka. Toijalan pääkatu on Valtatie. Toijalan itäpuolella ennen keskustaa, osana Seututietä 303 on pitkä suora, jota kutsutaan T-linjaksi. Lisäksi Toijalan keskustassa on rautatien ylittävä Miljoonasilta. Toijala on nimennyt katuja myös tunnettujen asukkaidensa kunniaksi, Holkerintie ja Ylpöntie. Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on uusittu tehokkaasti 2000-luvulla, viimeiseksi torin seutu.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentilä, Ketunpesät, Junkkari, Pätsiniemi, Savikko, Rautala, Torkko, Nahkiala, Kilsa, Palkinpää, Kurvola, Kirkkokangas, Kurkela, Heinäkangas, Luhtaniitty, Siniänmäki, Pappila

Viiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiala.vaakuna.svg Viiala on Akaan kaupunkitaajamista tiheämmin asuttu ja se on rakentunut Tarpianjoen varteen. Se sijaitsee Akaan pohjoisosassa, Valtatie 9:n pohjoispuolella. Myös Viialasta on hyvät liikenneyhteydet muualle ja sielläkin sijaitsee rautatieasema. Viialan historiaa sävyttää alueen teollinen kehittyminen 1900-luvulla. Viiala koostuu etupäässä vieläkin tavallisesta työväestä. Viiala onkin vahvasti vasemmistolainen paikkakunta. Viialasta on tullut viime aikoina erityisen muuttovoittoinen paikkakunta. Syyksi on arvioitu paikkakunnan halpoja asumistapoja, paikkakunnan palveluita ja hyvää sijaintia. Viiala on myös poikkeuksellisen monipuolinen harraste- ja kulttuuripaikkakunta. Tämä näkyy tapahtumien järjestämisenä sekä paikallisessa urheilutoiminnassa. Viialassa on paitsi hyvät palvelut, myös vehreä luonto. Haihunkoski, joka sijaitsee keskustassa, on Viialan huomattavin luonnonnähtävyys. Viialan pääkatu on Keskuskatu. Viialan kirkko on valmistunut v. 1950 ja edustaa tyylillisesti aikansa selkeää funktionalismia. Vielä itsenäisen Viialan aikana tehty uusin julkinen rakennus on vuonna 2006 valmistunut kirjasto, joka sijaitsee kirkon vieressä toisella puolella Keskuskatua.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varrasniemi, Oopakka, Sallinkulma, Lallinmäki, Koivisto, Hukari, Haihunkoski, Tillihaka, Vakkinen, Matomäki, Alkkula, Riitiälä, Kolikkoinmäki, Heinäsuo, Mortti

Kylmäkoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmäkoski.vaakuna.svg Kun Kylmäkosken kunta liittyi vuoden 2011 alusta Akaaseen, Akaan kaupunkikuva täydentyi myös maaseudulla ja pienillä kylillä. Kylmäkosken alue käsittää Akaan lounaisosan Toijalan ja Viialan taajamien eteläpuolella. Kylmäkosken seutu on vanhastaan maatalousaluetta ja melko väljästi asutettua seutua. Kylmäkoski on melko edullinen asuin- ja yrityspaikkakunta ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien, muun muassa Valtatie 9:n varrella. Kylmäkoski ei ole erityisen teollistunutta seutua ja elinkeinoina on pääasiassa maatalous sekä kauppa. Kylmäkosken suurin teollisuus- ja yritysalue on Tipuri, jossa sijaitsee myös vankila.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tyrisevä, Vuoltee

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyydet ja välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaa on lähellä maakuntakeskuksia, Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Rautatieliikenteen ansiosta kumpaankin kaupunkiin pääsee tavallisesti junalla puolessa tunnissa.

Sisäiset välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyydet on mitattu keskustaajamasta, Toijalan keskustasta

Kasvukeskukset ja lähikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähipaikkakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan Kylmäkoskella toimii urheiluseura Kylmäkosken Veikot. Seuran Futsal edustusjoukkue (KylVe) pelaa miesten SM-sarjassa eli Futsal-Liigassa]
Akaan Viialassa toimii lentopalloseura A-Volley. Seuran edustusjoukkue Akaa-Volley pelaa miesten 1-sarjassa.

Kuuluisia akaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]