Eräjärvi

Wikipedia

Eräjärven kunta Oriveden kaupunki
Längelmäveden itärannalla vaakuna sijainti
Sijainti	{{{koordinaatit}}}
Perustettu	1870
Kuntaliitokset	{{{kuntaliitokset}}}
Liitetty Oriveden kanssa Oriveden kaupungiksi	1973
Liitetty {{{liitetty kuntiin}}}	{{{vuosi2}}}
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	{{{lakkauttamisvuosi}}}
Suomen puolelle jääneet osat liitettiin {{{Suomelle jääneet osat liitetty kuntaan/kuntiin}}}	{{{Suomelle jääneiden osien liitosvuosi}}}
Lääni	Länsi-Suomi
Maakunta	Pirkanmaa
Seutukunta	[[{{{seutukunta}}}]]
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Pinta-ala oli - maa	153,7 km² 105,7 km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	1 517 (1970) 14,35 as/km²
{{{huomautus}}}

Eräjärvi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Eräjärven seurakunta itsenäistyi Oriveden seurakunnasta 1687. Nykyisin Eräjärvi on osa Oriveden kaupunkia, johon se liittyi vapaaehtoisesti vuonna 1973. Eräjärven puukirkko rakennettiin Mats Åkergrenin johdolla vuonna 1821.

Tällä hetkellä Eräjärvellä on noin 900 asukasta. Kesäisin väkiluku kaksinkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Suurimmillaan väkiluku oli vuonna 1950, jolloin asukkaita oli 2136.

Eräjärvellä julkaistaan omaa kylälehteä, Purkiaista, kerran viikossa.

Längelmäveden Eräpyhän niemellä sijaitsee kiviraunio, niin sanottu Nunnankirkko. Lehtisaaresta puolestaan on löydetty iältään määrittelemätön lapinraunio.

Sisällysluettelo 1 Kylät 2 Sijainti 3 Maasto 4 Väestö 5 Kuuluisia eräjärveläisiä

[muokkaa] Kylät

Haapaniemi, Hietalahti, Hirtolahti, Järvenpää, Kauppila, Koppala, Kuivanen, Leväslahti, Uiherla, Vihasjärvi.

[muokkaa] Sijainti

Eräjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Längelmäveden itärannalla. Paikkakunnan keskellä oleva järvi on antanut nimensä sitä ympäröiville alueille. Nimi Eräjärvi viittaa seudun historiaan pirkkalaisten eränkäyntialueena. Pyhäjärvestä pääsi vesitse Kangasalan nykyisen kirkon seutuville, mistä Längelmävettä pitkin oli yhteys Eräjärvelle. Eräjärvi sijaitsee kaakkoon Oriveden kaupungin keskustasta. Kirkonkylän halkaisee maantie 3260, jota pitkin kaupungin keskustaan kertyy matkaa 19 kilometriä ja Kuhmalahden kirkonkylään 10 kilometriä.

[muokkaa] Maasto

Eräjärven maasto on kumpuilevaa, metsät ovat hyvälaatuisia seka- ja kuusimetsiä, jotka ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Pinta-alasta noin viidennes on viljelysmaata. Eräjärven pellot ovat olleet hyviä viljelysmaita, joita kivisyyskään ei ole suuresti haitannut. Alueen huomattavia liuske- ja graniittiesiintymiä on hyödynnetty jo vuosikymmeniä ja se onkin tarjonnut työtä ja toimeentuloa useille perheille. Paikkakunnan vaihtelevasta maaperästä on löydetty harvinaisiakin mineraaleja. Alueen keskiosassa esiintyy runsaasti harmaata graniittia, joka paikoin on karkearakeista eli pegmattia. Pohjoisessa kulkee liuskekivivyöhyke eli fylliittialue ja etelässä on kiillegneissiä.

[muokkaa] Väestö

Työikäisestä väestöstä suurin osa työskentelee Eräjärven alueella. Eräjärvellä sijaitsevista työpaikoista kaksi kolmasosaa on alkutuotannossa, neljännes jalostuksessa ja vajaa kymmenesosa palvelualalla. Huomattavan moni eräjärveläinen käy Oriveden ulkopuolella työssä (mm. Tampereella ja Sahalahdella). Näiden henkilöiden määrä on selvästi suurempi, kuin Oriveden keskustassa käyvien lukumäärä.

[muokkaa] Kuuluisia eräjärveläisiä

• Jussi Lehtinen, kansanedustaja
• Matti Tanila, MM-kynnöistä hopeaa 1994, SM-kyntömestari
• Jukka Tilsa, sarjakuvapiirtäjä

Tämä Pirkanmaahan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.