Eräjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eräjärvi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Orivesi
Eräjärvi.vaakuna.svg Eräjärvi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Hämeen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Perustettu 1870
Liitetty 1973
– liitoskunnat Orivesi
Eräjärvi
– syntynyt kunta Orivesi
Pinta-ala 153,7 km²
– maa 105,7 km²
Väkiluku 1 517
(1970)
väestötiheys 14,35 as/km²

Eräjärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaalla. Eräjärvi liittyi Oriveteen vuonna 1973. Eräjärven naapurikunnat olivat Orivesi, Kuhmalahti, Längelmäki ja Sahalahti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräjärven seurakunta itsenäistyi Oriveden seurakunnasta jo vuonna 1687. Eräjärven puukirkko rakennettiin Mats Åkergrenin johdolla vuonna 1821.

Eräjärven vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1962. [1]

Eräjärvelle asutettiin jatkosodan jälkeen Kivennavan siirtoväkeä. [2]

Eräjärvi nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä Eräjärvellä on noin 900 asukasta. Kesäisin väkiluku kaksinkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Suurimmillaan väkiluku oli vuonna 1950, jolloin asukkaita oli 2136.

Eräjärvellä julkaistaan omaa kylälehteä, Purkiaista, kerran viikossa.

Längelmäveden Eräpyhän niemellä sijaitsee kiviraunio, niin sanottu Nunnankirkko. Lehtisaaresta puolestaan on löydetty iältään määrittelemätön lapinraunio.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Längelmäveden itärannalla. Paikkakunnan keskellä oleva järvi on antanut nimensä sitä ympäröiville alueille. Nimi Eräjärvi viittaa seudun historiaan pirkkalaisten eränkäyntialueena. Pyhäjärvestä pääsi vesitse Kangasalan nykyisen kirkon seutuville, mistä Längelmävettä pitkin oli yhteys Eräjärvelle. Eräjärvi sijaitsee kaakkoon Oriveden kaupungin keskustasta. Kirkonkylän halkaisee maantie 3260, jota pitkin kaupungin keskustaan kertyy matkaa 19 kilometriä ja Kuhmalahden kirkonkylään 10 kilometriä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräpyhä, Eräjärvi (kirkonkylä), Hietalahti, Hirtolahti, Järvenpää, Kallio, Kauppila, Koivumäki, Koppala, Kortelahti, Kotiniemi, Kuivanen, Leväslahti, Peltomaa, Perhontausta, Rantala, Rekola, Retuta, Rönni, Sinijärvenkulma, Tiensivu, Uiherla, Vedentausta, Vetterkulla, Vihasjärvi

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräjärven maasto on kumpuilevaa, metsät ovat hyvälaatuisia seka- ja kuusimetsiä, jotka ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Pinta-alasta noin viidennes on viljelysmaata. Eräjärven pellot ovat olleet hyviä viljelysmaita, joita kivisyyskään ei ole suuresti haitannut. Alueen huomattavia liuske- ja graniittiesiintymiä on hyödynnetty jo vuosikymmeniä ja se onkin tarjonnut työtä ja toimeentuloa useille perheille. Paikkakunnan vaihtelevasta maaperästä on löydetty harvinaisiakin mineraaleja. Alueen keskiosassa esiintyy runsaasti harmaata graniittia, joka paikoin on karkearakeista eli pegmattia. Pohjoisessa kulkee liuskekivivyöhyke eli fylliittialue ja etelässä on kiillegneissiä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työikäisestä väestöstä suurin osa työskentelee Eräjärven alueella. Eräjärvellä sijaitsevista työpaikoista kaksi kolmasosaa on alkutuotannossa, neljännes jalostuksessa ja vajaa kymmenesosa palvelualalla. Huomattavan moni eräjärveläinen käy Oriveden ulkopuolella työssä (mm. Tampereella ja Sahalahdella). Näiden henkilöiden määrä on selvästi suurempi kuin Oriveden keskustassa käyvien lukumäärä. Eräjärven koulussa oppilaita on yhteensä 65.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräjärven Työväen näyttämö ry. toimii aktiivisesti ja vuosittain nähdäänkin peräti kaksi ensi-iltaa. Ensimmäinen alkuvuodesta Tupateatterissa Eräjärven Seuratalolla, toinen kesällä Rönnin kesäteatterissa. Näyttelijäryhmässä näyttelee eri ikäisiä paikallisia, ja lähialueilta tulevia teatteriharrastajia. Ohjaajina Eräjärven teattereissa viime vuosina ovat toimineet mm. Perttu Pesä sekä Jarmo Skön.[3]

Rönnin Huvikeskuksessa on tanssittu tansseja jo vuodesta 1949 lähtien. Tanssiperinne jatkuu yhä, kesäisin tansseja on joka lauantai, keskikesällä myös keskiviikkoisin. Rönnillä käy esiintymässä joka kesä lukuisia Suomen eturivin iskelmäartisteja. Rönnillä järjestetään myös paljon muita tapahtumia kesän aikana, kuten Eloklubi, Saundia & Saunaa, Längelmävesipäivä sekä Rönnin veto -uistinkilpailut.[4]

Muita merkittäviä tapahtumia Eräjärvellä on mm. Eräjärven markkinat sekä Takapihalla Rocktähtiä Vestari.

Kuuluisia eräjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisia tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräjärvi valittiin Pirkanmaan vuoden kyläksi 2000.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 135. Otava 1979, Helsinki.
  2. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
  3. Eräjärven Työväen Näyttämö
  4. Rönnin huvikeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]