Satakunnan maakunta
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit | Turun ja Porin lääni (1634–1997) Länsi-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Pori |
| Maakuntajohtaja | Pertti Rajala |
| Pinta-ala ilman merialueita | 8 411,87 km² 12:nneksi suurin 2012 |
| Kokonaispinta-ala | 11 636,85 km² 14:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 7 957,11 km² |
| – sisävesi | 454,76 km² |
| – meri | 3 224,98 km² |
| Väkiluku | 226 537 7:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 28,47 as/km² (31.1.2012) |
| Maakuntalaulu | Satakunnan laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | Euroopanmajava |
| – järvi | Pyhäjärvi |
| – kala | Nahkiainen |
| – kasvi | Tyrni |
| – kivi | Hiekkakivi |
| – lintu | Sinitiainen |
Satakunta (ruots. Satakunda[3], lat. Satagundia tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaan maakunta.
Nykymaakunnan edeltäjänä ollut Satakunnan historiallinen maakunta mainitaan kirjallisessa lähteessä ensimmäisen kerran vuonna 1331.[4] Myöhemmällä keskiajalla aluetta nimitettiin myös Kokemäenkartanon lääniksi. Nykymaakunnan vaakuna on identtinen historiallisen Satakunnan vaakunan kanssa.
Satakunnasta kaavailtiin 1950-luvulta lähtien omaa lääniä ja Mauno Koiviston hallitus tekikin asiasta periaatepäätöksen vuonna 1981. Eduskunta kaatoi hankkeen kuitenkin tiukassa äänestyksessä vuonna 1985.
Satakunnan maakunta muodostaa eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirin (aikaisemmin Turun läänin pohjoinen vaalipiiri). Vaalipiiristä siirrettiin vuosina 1993–2005 kaikkiaan kymmenen kuntaa Pirkanmaan vaalipiiriin. Vuoden 2011 vaaleissa Satakunnan vaalipiiristä valittiin yhdeksän kansanedustajaa.
Sisällysluettelo |
Asutus ja ympäristö [muokkaa]
Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan lounaisosaan ja Kokemäenjoen varteen. Muualla asutus on selvästi vähäisempää ja maakunnan itä- ja pohjoisosassa on laajoja asumattomia alueita. Maakunnan koillisinta osaa Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian seuduilla on kutsuttu luonnon karuuden vuoksi joskus "Satakunnan Lapiksi". Pinnanmuodoiltaan Satakunta on pääosin melko alavaa, mutta korkeuserot suurenevat siirryttäessä maakunnan itä- ja pohjoisosiin, joissa maaston korkeus merenpinnasta on monin paikoin yli 150 metriä.
Satakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu bifurkaatiostaan tunnettuun Karvianjoen vesistöön.
Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa Euran ja Säkylän sekä Varsinais-Suomeen kuuluvan Pöytyän alueilla, Karhijärvi Laviassa ja Sääksjärvi Kokemäellä. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla.
Satakunnan alueella olevia harjumuodostelmia ovat Säkylänharju maakunnan eteläosassa, lyhyehköt harjujaksot Harjavallassa ja Kokemäellä sekä Hämeenkangas ja Pohjankangas maakunnan koillisosassa. Jämijärven kunnan alueella Hämeenkankaalla sijaitsee Satakunnan korkein maastonkohta, 185 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Soininharju.
Talouselämä [muokkaa]
Satakunnan maakunnan pääelinkeino on vanhastaan ollut maa- ja metsätalous, rannikkokunnissa myös kalastus. Huomattavia teollisuuspaikkakuntia ovat olleet Pori, Rauma, Eura, Säkylä, Harjavalta ja Ulvila, mutta rakennemuutos on vähentänyt työpaikkoja teollisuuden piirissä. Palveluelinkeinojen osuus on kasvanut koko 1900-luvun ajan.
Satakunnassa toimii kaksi varuskuntaa, Porin Prikaati Säkylän Huovinrinteellä ja Tykistöprikaati Kankaanpään Niinisalossa. Huovinrinteellä koulutetaan myös suomalaisia rauhanturvaajia. Varuskunnat ovat sijoituspaikkakunnissaan suurimpia työnantajia.
Eurajoen Olkiluodossa sijaitsee Teollisuuden Voima Oyj:n omistama ydinvoimalaitos. Voimalan kahdesta toimivasta reaktorista ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1978 ja toinen vuonna 1980. Voimalaan on vuodesta 2005 lähtien ollut rakenteilla kolmas reaktori ja neljännenkin reaktorin rakentamista Olkiluotoon on kaavailtu. Olkiluotoon rakennetaan myös maanalaista ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. Kokemäenjoessa on Satakunnan alueella kaksi vesivoimalaitosta, toinen Harjavallassa ja toinen Kokemäellä (Kolsin voimalaitos).
Liikenne [muokkaa]
Satakunnan maakunnan raideliikenneyhteydet ovat Tampereen ja Porin välinen rautatie (valmistunut vuonna 1895) sekä siitä Kokemäellä erkaneva rata Raumalle (1897). 1930-luvulla rakennettu rautatie Porista Haapamäelle on poistettu käytöstä 1980-luvulla ja sittemmin myös osittain purettu. Myös matkustajaliikenne Kokemäen ja Rauman välisellä radalla on lakkautettu.
Porissa sijaitsee maakunnan ainoa lentoasema, josta on säännölliset lentoyhteydet Helsinkiin ja Tukholmaan. Lisäksi kentältä järjestetään tilauslentoja etelän lomakohteisiin. Harrasteilmailijoiden käytössä ovat Piikajärven lentokenttä Kokemäellä ja Jämin lentokenttä Jämijärvellä.
Porin ja Rauman kautta kulkee valtatie 8 Suomen länsirannikkoa pitkin Turusta Ouluun. Porista lähtevät valtatie 2 Helsinkiin, valtatie 11 Tampereelle ja valtatie 23 Jyväskylään. Rauma on Tampereelta tulevan valtatie 12:n toinen päätepiste. Huittisissa on yksi Lounais-Suomen tärkeimmistä tienristeyksistä; siellä yhtyvät valtatiet 2 ja 12 sekä kantatie 41. Muita tärkeitä teitä ovat kantatie 44 Sastamalasta Kankaanpään kautta Kauhajoelle sekä kantatie 43 Harjavallasta Uuteenkaupunkiin.
Maakuntahallitus [muokkaa]
Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtajana 2009-2012 toimii Jukka Tuori (kok.) ja maakuntahallituksen puheenjohtajana Reijo Kallio (sd.).
Seutukunnat [muokkaa]
Pohjois-Satakunnan seutukunta [muokkaa]
Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia ja Siikainen muodostavat Pohjois-Satakunnan seutukunnan, jonka keskus on Kankaanpää ja asukasluku 24 000.
Pohjois-Satakuntaan kuului 1980-luvulla vielä mm. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Vammala, Suodenniemi, Mouhijärvi, jotka siirtyivät Pirkanmaalle (yht. 52 000 as).
Porin seutukunta [muokkaa]
Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila muodostavat Porin seutukunnan. Seutukunnan asukasluku on 138 000 ja se on asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Porin seutukunta tunnetaan myös nimellä Karhukunnat.
Rauman seutukunta [muokkaa]
Eura, Eurajoki, Köyliö, Rauma ja Säkylä muodostavat Rauman seutukunnan. Sen asukasluku on 66 000.
Kunnat [muokkaa]
Satakunnassa on 20 kuntaa, joista seitsemän on kaupunkeja.
Entiset kunnat [muokkaa]
Aluemuutoksia [muokkaa]
Kiikoinen siirtyi Pirkanmaalta osaksi Satakunnan maakuntaa 1997.
Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaan maakuntaa 2005.- Kiikoinen liittyi Pirkanmaahan kuuluvaan Sastamalaan ja siirtyi takaisin osaksi Pirkanmaan maakuntaa 2013.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestön ennakkotilasto, tammikuu 2012 31.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Zilliacus, Kurt & Ådahl-Sundgren, Ulla: Svenska ortnamn i Finland Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 31.8.2007. (ruotsiksi)
- ↑ Juhlavuodet 2011-2012 Satanen. 04/2010. Satakuntaliitto. Viitattu 19.1.2012.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Satakunnan maakunta Wikimedia Commonsissa- Satakunnan maakuntaportaali
- Satakuntaliiton kotisivut
- SataKylien kotisivut
- Satakuntaa kuvaava tietopankki Satamittari
- Satakunnan yrityshakemisto Satakanta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila |
| Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiikoinen - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula |
|
Ahvenanmaa | Etelä-Karjala | Etelä-Pohjanmaa | Etelä-Savo | Kainuu | Kanta-Häme | Keski-Pohjanmaa | Keski-Suomi | Kymenlaakso | Lappi | Pirkanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Karjala | Pohjois-Pohjanmaa | Pohjois-Savo | Päijät-Häme | Satakunta | Uusimaa | Varsinais-Suomi |
