Broileri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paistettu broileri
Broilerinfilee

Broileri on lihantuotantoon kasvatettu kana (tai kukko). Ensimmäiset jalostuskokeilut lihantuotantoon tarkoitetusta kananpoikasesta tehtiin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, jossa varsinainen tuotanto käynnistyi 1926. Eurooppaan broilerituotanto tuli toisen maailmansodan jälkeen ja Suomeen vuonna 1959.[1]

Suomessa kasvatettu broilerikana on tarkoitukseen Skotlannissa alkujaan 1950-luvulla jalostettu risteytys, joka kasvaa nopeasti. Broilerit on jalostettu eri roduista kuin munijakanat. Suomessa syötävä kananliha on lähes pelkästään broilerirotuista kanaa.[2] Suomessa kasvatettiin lihaksi vuonna 2005 yli 55 miljoonaa lintua.[3] Broilerin suosio ruoanlaiton raaka-aineena on kasvanut, ja sen maustamiseen on markkinoilla erilaisia mausteseoksia. Noin neljä viidesosaa kaikesta Suomesta myydystä broilerista myytiin vuonna 2009 marinoituna. Yli puolet kaikesta marinoidusta broilerista on hunajamarinoitua.[4]

Suomen broilerien isovanhemmat tuodaan pääasiassa Skotlannista Aviagen Broiler Breedersista, josta niitä lennätetään charter-lennoilla kolme kertaa vuodessa 20 000 kappaletta. Ne tuottavat munia, joista haudotaan untuvikkoja, jotka kasvatetaan suomalaisissa kasvattamoissa.[4] Suomessa kasvatetaankin lähes yksinomaan yhdysvaltalaisen Aviagen-yhtiön kehittämiä Ross 508 tai Ross 308 -broilerihybridejä.[4]

Broilerit ovat teurasikäisiä noin viisiviikkoisina, jolloin ne painavat suunnilleen 1,8 kiloa. Kasvuaikanaan broileri syö noin 3 kiloa rehua. Broilerin rehu koostuu useimmiten seoksesta, jossa on kaksi kolmannesta kotimaista viljaa ja loput valkuaisrehua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Valkuaisrehu valmistetaan Suomessa nykyisin kasviraaka-aineista, tavallisimmin soijapavusta. Hyvän tuotantohygienian ansiosta Suomessa ei broilereille tarvita rokotuksia.

Broileritiloilla on keskimäärin 35 000 broileria. Kasvatushalli on yleensä jaettu useampaan osastoon, ja monilla broilerikanaloilla on useita kasvattamorakennuksia. Yhdessä osastossa on enintään 15 000 lintua. 1. heinäkuuta 2010 voimaan astunut broileridirektiivi määrittää broilereiden suurimman sallitun kasvatustiheyden, joka on 42 kg broileria neliömetriä kohden. Yli 33 kg neliömetriä kohden olevat määrät tarvitsevat lisäksi erityisten lisävaatimusten toteutumista.[5]

Munantuotannosta poistettavat kanat eivät Suomessa laadultaan kelpaa syötäväksi vaan lopetuksen jälkeen ne joutuvat kaatopaikalle, koska ovat munantuotannon lopettamisen jälkeen käytännössä lihattomia[2], tai turkiseläinten rehuksi. Etelä-Euroopassa myynnissä on myös munijarotuista kanaa, ja usein se on laatuluokiteltua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toivio, Hilja: Kun broilerit muuttivat navettaan, teoksessa Laari 2009, Suomen maatalousmuseon vuosikirja, s. 79–93. Suomen maatalousmuseo Sarka, 2011. ISSN 1796-3990.
  2. a b Kainulainen, Uuna: Kanalasta kajahtaa. (Internet Archive) Oikeutta eläimille, kesäkuu 2004, s. 16–18. Oikeutta eläimille. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 15.4.2014.
  3. Valros, Anna ym.: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia (pdf) (Ministeriön työryhmän raportti) 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 15.4.2014.
  4. a b c Alijoki, Ville & Aunila, Seija: Kana nimeltä Ross 508 Yle. Viitattu 15.4.2014.
  5. Lihatiedotusyhdistys ry: Broilertuotanto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]