Broileri
Broileri on lihantuotantoon kasvatettu kana (tai kukko). Broilerikana on tarkoitukseen Skotlannissa alkujaan 1950-luvulla jalostettu risteytys, joka kasvaa nopeasti. Broilerit on jalostettu eri roduista kuin munijakanat. Suomessa syötävä kananliha on lähes pelkästään broilerirotuista kanaa.[1]lähde tarkemmin? Suomessa kasvatettiin lihaksi vuonna 2005 yli 55 miljoonaa lintua.[2]lähde tarkemmin? Broilerin suosio ruoanlaiton raaka-aineena on kasvanut, ja sen maustamiseen on markkinoilla mausteseoksia, joiden pääasiallinen ainesosa on suola.[3]
Noin neljä viidesosaa kaikesta Suomesta myydystä broilerista myytiin vuonna 2009 marinoituna. Yli puolet kaikesta marinoidusta broilerista on hunajamarinoitua.[4]
Suomessa kasvatetaan lähes yksinomaan yhdysvaltalaisen Aviagen-yhtiön kehittämiä Ross 508 tai Ross 308 -broilerihybridejä.[4] Broilerit ovat teurasikäisiä noin viisiviikkoisina, jolloin ne painavat suunnilleen 1,8 kiloa. Kasvuaikanaan broileri syö noin 3 kiloa rehua. Broileritiloilla on keskimäärin 35 000 broileria. Kasvatushalli on yleensä jaettu useampaan osastoon, ja monilla broilerikanaloilla on useita kasvattamorakennuksia. Yhdessä osastossa on enintään 15 000 lintua. 1.7.2010 voimaan astunut broileridirektiivi määrittää broilereiden suurimman sallitun kasvatustiheyden, joka on 42 kg broileria neliömetriä kohden. Yli 33 kg neliömetriä kohden olevat määrät tarvitsevat lisäksi erityisten lisävaatimusten toteutumista.[5]
Broilerin rehu koostuu useimmiten seoksesta, jossa on kaksi kolmannesta kotimaista viljaa ja loput valkuaisrehua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Valkuaisrehu valmistetaan Suomessa nykyisin kasviraaka-aineista, tavallisimmin soijapavusta. Hyvän tuotantohygienian ansiosta Suomessa ei broilereille tarvita rokotuksia.
Suomen broilerien isovanhemmat tuodaan pääasiassa Skotlannista Aviagen Broiler Breedersista, josta niitä lennätetään charter-lennoilla kolme kertaa vuodessa 20 000 kappaletta. Ne tuottavat munia, joista haudotaan untuvikkoja, jotka kasvatetaan suomalaisissa kasvattamoissa.[4]
Munantuotannosta poistettavat kanat eivät Suomessa laadultaan kelpaa syötäväksi vaan lopetuksen jälkeen ne joutuvat kaatopaikalle[1] tai turkiseläinten rehuksi.
Etelä-Euroopassa myynnissä on myös munijarotuista kanaa, ja usein se on laatuluokiteltua.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Kainulainen, Uuna: Kanalasta kajahtaa. Oikeutta eläimille, kesäkuu 2004, s. 16–18. Oikeutta eläimille. Lehden verkkoversio (PDF) Viitattu 6.12.2007.
- ↑ Valros, Anna et al.: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia (PDF) (ministeriön työryhmän raportti) 2006. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 6.12.2007.
- ↑ Broilerimauste Meira Oy. Viitattu 3.6.2010.
- ↑ a b c Kana nimeltä Ross 508
- ↑ Lihatiedotusyhdistys ry: Broilertuotanto
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Suomen broileryhdistys ry Suomen Siipikarjaliitto ry
- Broilerit Elintarvikealan yritysten Ruokatieto Yhdistys ry.
- Hilja Toivio - Suomen broilerituotannon historia 1959–2009. Vammalan kirjapaino Oy, Sastamala 2009. 224 s. ISBN 978-952-92-6042-3
- broilerien ravintoainekoostumuksia fineli.fi
