Tyrni
Tätä sivua ei ole | Tyrni | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Hippophaë rhamnoides L.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Tyrni Wikispeciesissä |
Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs, C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas. Tyrni kasvaa laajalla alueella Euraasiassa.
Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Tyrni kasvaa 0,5–3 metriä korkeaksi. Oksat ovat piikkisiä. Lehdet ovat 1–5 cm pitkiä, tasasoukkia, päältä vihertävänharmaita, alta hopeanharmaita tai ruosteenruskeita. Tyrni on kaksikotinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Kukinta tapahtuu keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat 3 mm kokoisia ja kellanvihreitä. Keltainen hedelmä on halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoinen, pitkulainen, marjamainen ja mehevä. Tyrni kukkii touko-kesäkuussa.[3]
Tyrni on erittäin kestävä kasvi. Se leviää tehokkaasti juurivesoilla, ja se voi nopeasti kasvaa laajoiksi kasvustoiksi.[4] Tyrni kestää hyvin myös kuivuutta, tulvia ja suolaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Tyrniä tavataan Euroopassa paikoitellen Pohjanmeren, Itämeren, Mustanmeren ja Norjan Atlantin puoleisilta rannikoilta sekä sisämaasta muun muassa Pyreneeiltä, Alpeilta ja Karpaateilta. Aasiassa lajia tavataan esimerkiksi Kaukasukselta ja Himalajan vuoristoseuduilta.[5] Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla, Uudenkaupungin saaristosta aina Tornioon asti sekä Ahvenanmaalla. Villiintyneitä kasvustoja tavataan paikoin Suomenlahden rannikolta ja joskus myös Etelä-Suomen sisämaasta.[3][6]
[muokkaa] Elinympäristö
Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena lähinnä kivisillä merenrannoilla.[3] Keski-Euroopassa ja Aasiassa lajia tavataan myös sisämaan vuoristoseuduilla jokilaaksoissa ja jokien varsilla. Siitepölyaineiston perusteella tiedetään, että tyrni oli yleinen Euroopassa myös sisämaassa jääkauden jälkeen. Metsittyminen ajoi lajin kuitenkin vähitellen vesistöjen rannoille.[4]
Tyrnin kasvupaikat ovat usein niukkaravinteisia, mutta laji pärjää niissä sen juurinystyissä elävän Frankia-suvun bakteereiden avulla. Bakteerit sitovat ilmasta typpeä, josta isäntäkasvi saa osansa.[4]
[muokkaa] Käyttö
Tyrniä viljellään eri puolilla Suomea sen marjojen takia, mutta myös koristekasvina. Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa Raisa ja Rudolf.[7] Muita tyrnilajikkeita ovat Tytti, Terhi ja Tarmo. Lajikkeista Rudolf ja Tarmo ovat pölyttäjälajikkeita. Tärkeimmät tyrnistä saatavat tuotteet ovat mehu ja -hillo, mutta siitä tehdään myös likööriä. Tyrniä voidaan käyttää myös värjäyksessä antamaan punaruskeita sävyjä.[5]
Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Happamien marjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia.[4] C-vitamiinipitoisuus on jopa 360mg/100g marjan syötävästä osasta.[8]
Tyrni oli aikaisemmin Suomessa rauhoitettu, millä haluttiin turvata luonnonvaraisten tyrnipensaiden säilyvyys. Rauhoitusasetuksessa muun muassa määriteltiin, millä tavoin ja milloin tyrnimarjoja saatettiin poimia. Rauhoitusmääräys kumottiin vuonna 2006.[9]
[muokkaa] Lähteet
- Enroth, Johannes: Tyrnit. Teoksessa Kasvit III. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2009, s. 36.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ ITIS
- ↑ Satakuntaliitto
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 327.
- ↑ a b c d Enroth 2009, s. 36.
- ↑ a b Den virtuella floran: Havtorn (ruots.) Viitattu 20.9.2009.
- ↑ Kasviatlas 2008: Tyrnin levinneisyys Suomessa Viitattu 20.9.2009.
- ↑ Suomalaiset lajikkeet 'Raisa' ja 'Rudolf' Heikkilä, Minna: Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina. 1995.
- ↑ Venäläiset ja saksalaiset lajikkeet Heikkilä, Minna: Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina. 1995.
- ↑ Tyrni ei enää ole rauhoitettu 14.9.2006. Ympäristöministeriö. Viitattu 29.9.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2008: Tyrnin levinneisyys Suomessa
- Suomen tyrniliitto
- Yrttitarha: Tyrni (Hippophaë rhamnoides)
- Luontoportti: Tyrni (Hippophae rhamnoides)
- Satakuntaliitto tyrniprojekti, Minna Heikkilä, kirjallisuusselvitys: Tyrni (Hippophaë rhamnoides) luonnonvaraisena ja viljelykasvina - Ekologia, käyttö ja viljely, 1995
- United States Department of Agriculture (USDA): Hippophae rhamnoides (englanniksi)
- Flora of China: Hippophaë rhamnoides (englanniksi)
