Satakunnan maakunnan kuntien vaakunat

Satakunnan maakunta

Sini-kultakatkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Eura Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka. Gustaf von Numers, 9. elokuuta 1954
	Eurajoki Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen, 1. tammikuuta 2017 (ottanut käyttöön Luvian vaakunan)
	Harjavalta Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa. Ahti Hammar, 11. helmikuuta 1952
	Huittinen Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain. Erkki Honkanen, 19. kesäkuuta 1953
	Jämijärvi Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset. Gustaf von Numers, 26. huhtikuuta 1965
	Kankaanpää Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty. Carolus Lindberg, 12. lokakuuta 1951
	Karvia Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa. Olof Eriksson, 28. maaliskuuta 1956
	Kokemäki Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa. Gustaf von Numers, 4. helmikuuta 1953
	Merikarvia Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä. Carolus Lindberg, 2. helmikuuta 1951
	Nakkila Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. Gustaf von Numers, 16. helmikuuta 1953
	Pomarkku Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Gustaf von Numers, 18. joulukuuta 1962
	Pori Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«. Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson, 11. joulukuuta 1931
	Rauma Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä. Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen), 11. syyskuuta 1942
	Siikainen Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti. Pentti Vakkamaa, 5. elokuuta 1952
	Säkylä Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala, 1. tammikuuta 2016 (ottanut käyttöön Köyliön vaakunan)
	Ulvila Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella. Ahti Hammar, 29. lokakuuta 1952

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Ahlainen (1954–1971) Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki. Ilmari Sysimetsä, 11. helmikuuta 1954
	Eurajoki (1950–2016) Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista. Gustaf von Numers, 26. tammikuuta 1950
	Hinnerjoki (1953–1969) Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä. Gustaf von Numers, 4. toukokuuta 1953
	Honkajoki (1952–2020) Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti. Ahti Hammar, 12. joulukuuta 1952
	Honkilahti (1951–1969) Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1951
	Kauvatsa (1951–1968) Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1. Gustaf von Numers, 21. huhtikuuta 1951
	Keikyä (1956–1980) Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa. Heikki Paaer, 26. lokakuuta 1956
	Kiikoinen (1954–2012) Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti. Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1954
	Kiukainen (1950–2008) Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950
	Kodisjoki (1964–2006) Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten. Gustaf von Numers, 1. huhtikuuta 1964
	Kullaa (1950–2004) Hopeisessä kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950
	Köyliö (1950–2015) Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala, 26. syyskuuta 1950
	Lappi (1951–2008) Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa. Gustaf von Numers, 3. maaliskuuta 1951
	Lavia (1955–2014) Sini-hopeakatkoinen kilpi. Ahti Hammar, 15. maaliskuuta 1955
	Luvia (1954–2016) Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen, 15. helmikuuta 1954
	Noormarkku (1956–2009) Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava. Ahti Hammar, 2. marraskuuta 1956
	Porin maalaiskunta (1952–1966) Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria. Ahti Hammar, 1. maaliskuuta 1952
	Rauman maalaiskunta (1954–1992) Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa. Ahti Hammar, 18. kesäkuuta 1954
	Säkylä (1953–2015) Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä. Olof Eriksson, 18. helmikuuta 1953
	Vampula (1955–2008) Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2+2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 19. lokakuuta 1955