Kauvatsa

Wikipedia

Kauvatsa
Kokemäki

vaakuna	sijainti
Lääni	Turun ja Porin lääni
Maakunta	Satakunnan maakunta
Perustettu ^[1]	1892
– emäpitäjä	Huittinen
Liitetty	1969
– liitoskunnat	Kokemäki Kauvatsa
– syntynyt kunta	Kokemäki
Pinta-ala
– maa	127,3 km²
Väkiluku (1968)	2 133
– väestötiheys	16,76 as/km²
Lakkautettu kunta

Kauvatsa (murteellinen nimi Kauvatta) oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta.

Kauvatsa perustettiin vuonna 1892 erottamalla alueita Huittisten kunnasta. Kauvatsan kunta liitettiin 1969 Kokemäkeen ja sen viimeisenä itsenäisenä vuotena asukasmäärä oli 2 133 henkilöä ja vuonna 2005 vähän alle tuhat. Parhaimpina vuosinaan asukasluku oli vajaa kolme tuhatta ja asukkaiden määrä onkin vaihdellut runsaasti kunnan historian aikana. Pinta-alaltaan Kauvatsa on 127,3 neliökilometriä, sisältäen alueelleen yhteensä 14 kylää.

Vanha sanonta: "Kokemäen kommeet, Huittisten hullut, Kauvattan hautavattat ja Euran isonokkaset."

[muokkaa] Kylät

Ahvenus, Jalonoja, Kauvatsa, Kotka, Kulkkila, Kuoppakoski, Lievikoski, Piilijoenmaa, Piitanoja, Puurila, Rutuna, Sampu, Työtilä ja Yttilä

[muokkaa] Vaakuna

Kauvatsan kunnan vaakuna muuttui epäviralliseksi 1969 Kokemäen kanssa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen. Sen vaakunaselitys on "kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää ja alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2:1." Vaakunan tekijänä Gustaf von Numers ja vahvistus 21.4.1951. Silkkiuikun pää kuvaa runsasta linnustoa paikallisessa Puurijärvessä, ja nauriit viittaavat maatalouteen.

[muokkaa] Luonto

Kauvatsan alueella virtaa paikkakunnan nimeä kantava Kauvatsanjoki, joka on 50 km pitkä Kokemäenjoen sivujoki. Kauvatsalla on myös muita merkittäviä luonnonaarteita, kuten Sääksjärvi ja Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto. Sääksjärvi syntyi meteoriitin törmäyksestä 500 miljoona vuotta sitten ja on kuuluisa luonnollisesta sekä puhtaasta ympäristöstään ja samalla myös edustaa alueen vanhinta historiaa. Sen rannoilla ei ole myöskään ainuttakaan tehdasta, joten vesistö on erittäin puhdas varsinkin erinäisiin virkistysmahdollisuuksiin. Sääksjärven rannoille onkin noussut paljon mökkejä ja rantahietikoilla on luonnolliset mahdollisuudet kesäpäivänviettoon.

[muokkaa] Historia

Sääksjärvi ja Puurijärvi laskujokineen houkuttelivat jo kivikauden kalastajaa ja metsämiestä. Kokemäenjoenlaakso asutettiin varhain. Huittislaisten erätie, virkatie, kulki Kauvatsanjokea pitkin aina Ahlaisiin saakka, jossa heillä oli merikalastusalueensa. Vähitellen jokilaaksoon alkoi nousta pysyvää asutusta. Keskiaikana kyliä syntyi runsaasti asutuksen työntyessä yhä ulommas valtajoen partaalta. Vanhimmat, vuosituhannen alkutaipaleella syntyneet kylät lienevät Rutuna, Kulkkila eli Untolan eräkylä ja Lievikoski eli vanha Mulvoila, jossa myös Naantalin luostarilla oli aikanaan omistuksia.

Jalonoja ja Puurila ovat nuorempia ns. ruotsalaisen oikeuden kyliä ja peräisin aikaisintaan 1300-luvulta. Näiden kylien taloja kuului läänityksinä ylhäisille suvuille , mm Horneille ja Kurki-suvulle. Anolan kartanolla oli täällä omistuksia.

[muokkaa] Nähtävyydet

Kylätoimintaa ja kesätapahtumia järjestetään jonkin verran, ja niistä mainittakoon esimerkiksi Kauvatsa Päivät, jotka keräävät paljolti ihmisiä, markkinahenkeä ja vilkkautta muuten sopivan rauhanomaiseen maaseutukeskusmiljööseen. Vuonna 2008 järjestetään jo 24. Kauvatsa Päivät lauantaina 26. heinäkuuta klo 08:00 - 01:00. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Mansikkakarnevaalit ja Mopokarnevaalitjotka järjestetään vuonna 2008 heinäkuun 12. päivä. Lisää vuoden 2008 tapahtumasta: Mopokarnevaalit.

Kauvatsan puukirkon on suunnitellut C. J. von Heideken vuonna 1879 ja se onkin alueen tärkeimpiä historiallisia kulttuurikohteita, varsinkin vuonna 2006 tehdyn ehostuksen jäljiltä, sillä kirkon alkuperäistä ulkonäköä ja perinnettä on vaalittu.

Muita merkittäviä historiallisia- ja luontokohteita sekä maisemia ovat mm; Kauvatsanjoki, Hautausmaat (Rutuna), Sääksjärvi, Lievijärvi; Lievikoski, Marttilan kivisilta; mylly, maalaistalot ja Seuratalo.

Ehkä tunnetuin nähtävyys on kuitenkin Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1993. Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta; Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin. Runsaimmat pesimälajit olivat nokikanan lisäksi naurulokki, ruokokerttunen ja pajusirkku. Myös suot ovat linnustoltaan runsaita. Yleisimmät lajit ovat niittykirvinen ja keltavästäräkki, mutta myös kiuruja, pensastaskuja ja monia muita avomaalintuja pesii runsaasti.

[muokkaa] Kulttuuri

Kauvatsan perinneruoka on naurishauta.

Seuraava naurishautaresepti on Pehr Adrian Gaddin kertoma vuodelta 1751. Maahan kaivetaan ylösalaisen kartion mallinen kuoppa. Kuopan pohja ja reunat peitetään kivillä, sitten laitetaan tuli pienistä kalikoista pilkotuista puista. Tämän jälkeen kerros toisensa jälkeen kiviä ja puita, kunnes hauta on likimain täysi. Haudan puut sytytetään ja puita poltetaan, kunnes kivet ovat noesta puhtaita ja osittain punaisia. Kuoppa lakaistaan puhtaaksi hiilistä ja tuhkasta ja kivet nostetaan pois kuopasta. Tämän jälkeen nauriit ladotaan kivien kanssa kerroksittain kuoppaan ja lopuksi kuoppa peitetään turpeilla. Tällä tavalla nauriit käyvät varsin pehmeiksi ja ruskeiksi, mutta eivät pala. Hautanauriit syötiin yleisimmin kylmänä ja mausteena käytettiin suolaa tai suolavettä. Nauriita käytettiin myös vellin ja puuron aineksina sekä laatikon valmistukseen.

"Sitten vasta nauriit kassoo, ko ne varttan kolinan kuulee."

"Kauvattalla kasos nauriikkin, niättä kolk´ kerttaa suvessa sai kiviairoja siirtää."

[muokkaa] Koulutus

Kauvatsalla on toiminnassa kaksi koulua: Lähteenmäen koulu ja Jalonojan koulu, jotka ovat molemmat yli sata vuotta vanhoja, sekä myös kunnallinen ryhmäperhepäiväkoti. Valitettavasti Kauvatsalla ei tällä hetkellä ole muita koulutusmahdollisuuksia mutta yläaste, lukio, ammatilliset ja muut toisen asteen koulutukset ovat onneksi Kokemäellä ja kuljetukset eivät ole muodostuneet ongelmaksi. Rippikoulu järjestetään Aittakarin leirikeskuksessa, joka sijaitsee ihanteellisella paikalla Sääksjärven edustalla. Mainittakoon myös että Kauvatsan nuorisoseura on Suomen toiseksi vanhin nuorisoseura (perustettu 3.9.1882) mutta nykyisin sen toimintaa on jatkanut Seurataloyhdistys.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Noin 70:llä yrityksellä ja palvelulla on toimintaa Kauvatsan alueella ja lähitulevaisuudessa on tarkoitus lisätä edelleen yritystoimintaa ja niiden monipuolisuutta. Huomiota tullaan kiinnittämään kaavoitukseen, yritysluetteloon, tietoliikenneyhteyksiin sekä markkinointiin. Suunnitelmissa on myös otettu huomioon erityisesti liikenneyhteydet ja onkin tarkoitus hyödyntää merkittävää neljän tien risteystä, joka mahdollistaa hyvät tieliikenneyhteydet lähikuntiin ja myös koko valtakuntaan.

Alueen tärkeimpiä maatalouden muotoja ovat esimerkiksi mansikkaviljelmät, joita alueella onkin runsaasti. Kauvatsan mansikat ovat kuuluisia, eivät vain herkullisesta maustaan, vaan myös suositusta pehmeän mansikkaisesta marjaviinistä 'Suven hehku' ja samannimisestä mansikkalimonaadista joita myydään ainakin Kokemäen alueella.