Kokemäki

Kokemäki Kumo
vaakuna	sijainti
www.kokemaki.fi
Sijainti	61°15′20″N, 22°20′55″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Porin seutukunta
Perustettu	1869 (kauppalaksi 1972) (kaupungiksi 1977)
Kuntaliitokset	Kauvatsa (1969)
Kokonaispinta-ala	531,26 km² 215:nneksi suurin 2013
– maa	481,22 km²
– sisävesi	50,04 km²
Väkiluku	7 891 132:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	16,40 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	14,0 %
– 15–64-v.	61,0 %
– yli 64-v.	25,0 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	20,25 % 135:nneksi suurin 2013
Työttömyysaste	8,7 % (2007)
Kaupunginjohtaja	Markus Ojakoski
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • KD	13 7 9 5 1

Kokemäki (ruots. Kumo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 891 ihmistä, ja sen pinta-ala on 531,26 km², josta 50,04 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 16,4 asukasta/km². Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 9,0 %, jalostus 30,0 %, palvelut 61,0 %.

Kokemäen naapurikunnat ovat Eura, Harjavalta, Huittinen, Köyliö, Lavia, Sastamala ja Ulvila.

Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäkeen vuonna 1969. Kokemäen kihlakunta käsittää Harjavallan, Huittisten ja Kokemäen kaupungit sekä Köyliön ja Säkylän kunnat. Asukasluku kihlakunnan alueella on 34 898 henkeä. Nämä samaiset kaupungit ja kunnat kuuluvat myös Satakunnan verotoimiston Kokemäen toimipisteen alueeseen. Maatalouden tutkimuskeskuksen Satakunnan tutkimusasema toimi Järilän kylässä vuosina 1929–1996. Kokemäen kaupunginvaltuusto päätti 15. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta Nakkilan, Harjavallan ja Ulvilan kanssa, mutta hanke kariutui Ulvilan muutettua päätöstään.

Keskeisen sijaintinsa ja vanhan asutuksensa johdosta Kokemäki on ollut historiallisesti merkittävää keskusaluetta. Kokemäellä sijaitsee muun muassa rautakauden ja keskiajan muinaisjäännöksiä. Satakunnan historiallista maakuntaa kutsuttiin myöhemmällä keskiajalla usein Kokemäenkartanon lääniksi.

Kokemäen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 kilometrin pituinen Kokemäenjoki. Kokemäenjoen vesistöalue on neljänneksi suurin Suomessa. Kolsin vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäellä.

Historia

Luonnonhistoria

Heti jääkauden jälkeen Kokemäen alue vapautui jäästä ja jäi aluksi syvälle merenpinnan alle. Kun merenpinta laski maankohoamisen seurauksena, alkoi rantaviiva hämeessä siirtyä länteen ja lopulta Kauvatsan korkea kallioselänne paljastui merestä. Korkeat kohdat Kokemäellä olivat aluksia saaristona, mutta saarten välit yhtyivät mantereeseen ja jota muun muassa Hiittenharju, Järilänharju ja Ronkanharju suojasivat meren tyrskyiltä.

Kokemäenjoki, jonka syntyhetket lasketaan alkavan Sastamalan Liekoveden eriytymisestä merestä noin 5000-4500 eaa., virtasi merestä paljastuville alangoille. Kokemäenjoen suisto eteni Sastamalasta luoteeseen maankohoamisen myötä ja saavutti Huittisten peltotasangon noin 3500 eaa. Koska alue on tasasta Säpilänniemeen saakka, siirtyi suisto sinne noin 500 vuodessa. Vehmainen sisäjärvi maatui ja muodosto myöhemmin laajat suoalueet, joista muodostettiin Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Korkeusero Säpilän ja Tulkkilan välillä on suuri, joten tälle välille muodostui lukuisa koskia. Koskien varsille on aina kerääntynyt väkeä asumaan ja ne ovat eräs syy Kokemäen asutuksen varhaiseen muodostumiseen. Joensuisto siirtyi Tulkkilaan 2500 eaa. mennessä ja sieltä nopeasti Harjavallan keskustan kohdalle vuoteen 2000 eaa. mennessä.

Kokemäen luonnonmaisemaan jääkausi ja joki ovat vaikuttaneet paljon. Hiekkaharjut, joita esiintyy Järilässä, Koomankankaalla ja Köyliössä sekä Säpilän ja Ronkan välisellä alueella, sisältävät runsaat hiekka- ja pohjavesivarat. Joen liete täytti laaksot ravinteikkaalla, vaikkakin siteällä savella, joka on ollut seudun maanviljelyn perusta. Myöhäisen kivikauden ja pronssikauden asukkaat viljelivät hiekkaharjujen hietasia rinteitä, mutta vasta rauta-aurojen tuonti 1200-luvulla mahdollisti sitkeän saven viljelemisen laajalla alueella.

Varhaiset aikakaudet

Kokemäki on tunnettu vanhana pitäjänä, jonka alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset kertovat elämästä jopa 7000 vuoden takaa. Kokemäenjoen laakso onkin ollut rautakaudella yksi Suomen tärkeimmistä asutusalueista, johon ovat sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti läheisesti liittyneet myös Vanajaveden seudut. Kokemäeltä oli yhtenäinen asutus Hämeenlinnan seudulle saakka. Perimätiedot kertovat muinaisesta Teljä-nimisestä kaupungista, joka olisi sijainnut Kokemäellä. Näille tarinoille ei ole saatu historiallista tai arkeologista vahvistusta. Joka tapauksessa Teljä on osana monen satakuntalaisen yrityksen, seuran ja järjestön nimeä.

Keskiaika

Piispa Henrik ja Lalli.

Legendan mukaan vuonna 1156 Piispa Henrik kävi Satakunnassa saarnamatkalla, osana Eerik Pyhän ensimmäistä ristiretkeä Suomeen. Kokemäen seurakunta onkin perustettu viimeistään 1200-luvulla, joidenkin oletusten mukaan ehkä aikaisemminkin. Kokemäenkartanon lääni tunnetaan jo vuodelta 1331, ja sen keskusta, Kokemäen kuninkaankartanoa, isännöivät pitkään muun muassa Turun piispat ja monet kuninkaalliset suvut. Kokemäellä on sijainnut keskiaikainen Kokemäen linna, joka hävitettiin vuonna 1367.

Kokemäki toimikin keskiajalla historiallisen Satakunnan hallinnollisena keskuksena. Maakuntakäräjät pidettiin Kokemäen kirkon lähellä sijainneella käräjämäellä ja maakunnan sinettiä säilytettiin läheisessä Ylistaron kylässä vielä 1400-luvulla.

Keskiaikainen Huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. Huovintien varrella oli hengellisten ja maallisten yhteisöjen ylläpitämiä kiltataloja, joissa matkamiehet saattoivat yöpyä. Tällainen sijaitsi myös lähellä Kokemäen kirkkoa. Kokemäenjoki on ollut tärkeä vesireitti merelle. Kokemäenjoki on ollut kuuluisa lohistaan, siioistaan ja nahkiaisistaan.

Tunnuksia

Töyhtöhyyppä

Nimikkokasvi & -eläin

Nimikkokasvi: Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), jota kutsutaan myös lyhyesti nimellä kurjenmiekka, on komea kosteiden paikkojen kasvi. Sitä tavataan Keski- ja Etelä-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti.

Nimikkoeläin: Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus), on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen lauhkeassa Euroopassa, ja sitä esiintyy myös Aasian lauhkeilla alueilla pesimäaikaan.

Kokemäen nimikkokasvi ja -eläin valittiin äänestyksellä vuonna 1997 Tulkkilan Yö -tapahtumassa.

Tulkkilan silta

Vaakuna

Kokemäen kunnan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin 4.2.1953. Vaakunan kuva on Piispa Henrikin vierailusta Kokemäellä. Vaakunaselitys on "sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa".

Maisema

Kokemäen keskustassa sijaitseva Tulkkilan museosilta on kaupungin epävirallisista tunnuksista käytetyin. Se on niin yritysten logoissa kuin tapahtumien nimien yhteydessä, sekä Kokemäen kaupungin kotisivulla.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kokemäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			9 869
1985			9 741
1990			9 483
1995			9 145
2000			8 714
2005			8 365
2010			7 987
Lähde: Tilastokeskus.

Politiikka

Kaupunginjohtajana toimii Markus Ojakoski. Kokemäen kaupunginvaltuustossa on 35 ja -hallituksessa 11 paikkaa.

Puolue	Äänimäärä	Prosenttimäärä	Paikkamäärä	Muutos
Suomen Keskusta	1 564	35,8	13	+1
Suomen sosialidemokraattinen puolue	1 152	26,3	9	+1
Kansallinen Kokoomus	927	21,2	7	+2
Vasemmistoliitto	644	14,7	5	−1
Suomen Kristillisdemokraatit	86	2,0	1	−1

Kuuluisia kokemäkeläisiä

• Eemeli Aakula, kansanedustaja
• Ari Hakahuhta, YLE:n uutistoimittaja
• Teemu Heino, taekwondo-urheilija
• Toivo Horelli, poliitikko, lakitieteen lisensiaatti ja pankinjohtaja
• Frans Peter von Knorring, Finströmin kirkkoherra, Ahvenanmaan koululaitoksen isä
• Juha Korkeaoja, maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja
• Teemu Lehtilä, näyttelijä
• Kullervo Manner, toimittaja, kansanedustaja ja poliitikko
• Seppo Markkula, raviohjastaja
• Juhani Merikallio, radiotoimittaja
• Tyyne Paasivuori, kansanedustaja
• Osmo Pertola, "Kokemäen Uuno", viihdetaiteilija
• Antti Potila, Rauma-Repolan ja Finnairin entinen pääjohtaja
• Pekka Puustinen, tutkija ja kauppatieteiden tohtori
• Jorma Rudanko, oikeusneuvos
• Erkki Ryömä, kansanedustaja ja poliitikko
• J. Savolainen, Maj Karma -yhtyeen rumpali
• Pablo Seppä, muusikko, näyttelijä
• E. N. Setälä, professori, suomen kielen tuntija, poliitikko, valtioneuvos
• Sampsa Timoska, jalkapalloilija
• Matti Toivonen, toimittaja, laulaja ja humoristi
• Verner Viitasaari, puutarhuri

Liikenneyhteydet

Kokemäen rautatieasema

Kokemäen kautta kulkevat Vihdin ja Porin välinen Valtatie 2, Nokian ja Porin välinen valtatie 11 sekä Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12.

Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä liikennöivät matkustajajunat pysähtyvät Kokemäen rautatieasemalla (ent. Peipohjan asema). Kokemäki–Rauma-radalla on vain tavaraliikennettä.

Kokemäellä sijaitsee harrasteilmailun käytössä oleva Piikajärven lentokenttä. Lähin lentoasema on Porin lentoasema.

Vesiliikenne Kokemäenjoella on rajoitettua, sillä vesivoimalaitokset Kokemäellä ja Harjavallassa estävät lähes täysin pidemmän matkan liikenteen. Paikallinen veneily ja muu joen virkistyskäyttö on kuitenkin suosittua. Osaltaan niitä pitää yllä jokakesäinen Satakunnan Kansansoutu -tapahtuma.

Koulutus

Kokemäen kaupungin kouluverkko on viime vuosina supistunut, kun perusopetusta luokille 1 - 6 antavia kouluja on suljettu. Jäljellä ovat Korkeaojan koulu, Lähteenmäen koulu, Peipohjan koulu, Risten koulu, Tulkkilan koulu ja Tuomaalan koulu. Kokemäen yhteiskoulu rakennuksissa toimivat yläkoulun luokat 7 - 9, erityisopetus, Kokemäen lukio ja sen aikuislinja sekä Kokemäen kansalaisopisto.

Ammatillista koulutusta antaa Satakunnan koulutusyhtymän eli SATAEDUn Kokemäen yksikkö. Sen opetustilat sijaitsevat Peipohjassa. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston tilat sijaitsevat Tulkkilasta pohjoiseen Kuoppalassa ja opistolle hankittu opetustarha Karimaan puutarha sijaitsee Paistilassa.

Yliopiston järjestämiä kursseja, joita tarjoavat Länsi-Suomen Kesäyliopisto ja Avoin yliopisto, voi opiskella Kokemäellä. Myös Huittisten musiikkiopiston sivupiste toimii Tulkkilassa. Tulkkilassa on Liikenneopiston toimipiste.

Aiemmin Peipohjassa toiminut Räisälän kansanopisto on nykyään lakkautettu.

Elinkeinoelämä

Kokemäellä toimii tällä hetkellä yli 400 yritystä. Graafinen ala, metalliteollisuus sekä kuljetusala ovat paikkakunnan avaintoimialoja. Myös maatalous (muun muassa erikoiskasvien viljely) ja uusimpana hyvinvointipalvelut ovat Kokemäellä vahvasti edustettuja.

Suurimmat työnantajat

Työnantajan nimen perässä on tyntekijöiden lukumäärä.

• Kokemäen kaupunki, 320
• Peiron Oy (metallien valu), 125
• Teljän Kuljetus Oy (kuljetusliike), 120 (200)
• Lehtosen Konepaja Oy (metallituotteiden valmistus), 95
• Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, 82
• Sinituote Oy, 80
• Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitos, 70
• Kokemäen kihlakunnanvirasto, 51 (66)
• Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki, 50
• Satakunnan Painotuote Oy (graafinen teollisuus), 30
• Potila Oy, 35 (80)
• Finnamyl Oy (perunatärkkelysteollisuus), 25 (66)
• Satakunnan verotoimista Kokemäen toimipiste, 23 (30)

Palvelua Kokemäellä

Valtion palveluita

Autokatsastuskonttori, kihlakunnanvirasto, käräjäoikeus, KELA, tiemestaripiirin sivutoimisto, VR Kokemäen asema, Avena Siilot Oy:n viljavarasto ja Satakunnan veropiirin Kokemäen toimipiste.

Virkistäytyminen

Kokemäellä sijaitsee Juhannusraveistaan tunnettu ravirata. Muita virkistysmahdollisuuksia ovat esim. uimahalli, Pitkäjärven vapaa-ajankeskus, Ammattiopiston palloiluhalli, Haapahuhdan ratsastustalli, Risten JM- ja Motocross-rata, Järilän FK-rata, Järilän hiihtokeskus, Piikajärven lentokenttä sekä jäähalli Teljä Areena. Uusia projekteja ovat muun muassa golfkenttä Pitkäjärvelle sekä keskuspuisto Tulkkilantien varteen.

Matkailukohteet

Pyhän Henrikin Saarnahuone

Historiallinen Pyhän Henrikin saarnahuone sijaitsee kaupungin keskustassa. Arkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnitteleman kappelin sisällä on asumus, jossa Piispa Henrik tarun mukaan vietti viimeisen yönsä, ennen kuin Lalli surmasi hänet Köyliönjärven jäällä.

Kokemäellä on Kustaa III:n kivikirkko, joka on seissyt kallioisella kirkonmäellä Kokemäen keskustassa yli 200 vuotta. Kirkon ensimmäiset luonnokset piirsi J. Sytti ja niitä täydensi C. F. Adercrantz. Luonnonkivikirkko rakennettiin v. 1780–1786.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1993. Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta; Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin.

Kokemäen matkailukohteet löytyvät www.kokemaenjokilaakso.com

Muita tutustumisen arvoisia kohteita:

• Anttilan Tila
• Asemapäällikön koti
• Karimaan puutarha
• Kokemäen maatalousmuseo
• Kokemäen Seuratalo
• Kokemäen sähkömuseo
• Kokemäen ulkomuseo
• Kriivarin porotila
• Käräjämäki
• Ompelijan museokoti
• Orjapaaden kalliot
• Pyhän Marian kirkon sakaristo
• Villa Cumasta Kokemäen kaupunkiin -kulttuurireitistö

Tapahtumat

Kesätapahtumat (Tulkkilan Yö ja Henrikin Markkinat) ovat osa kokemäkeläisyyttä. Tapahtumaan kuuluu osana myös Vastavirtarock-rockfestivaali ja muutakin ohjelmaa, kuten näyttelyitä, konsertteja ja rompetori. Erikoisuutena voidaan mainita WC-rulliin liittyvät tapahtumat, mm. pituusheiton SM-kisat (v. 2008) ja wc-paperirullapyramidin rakentaminen (v. 2010).

Kokemäen raviradalla järjestettävät perinteiset kaksipäiväiset juhannusravit keräävät vuosittain paikalle tuhansia raviharrastajia ympäri eteläistä Suomea.

Ystävyyskaupungit

• Põltsamaa, Viro
• Lier, Norja
• Falköping, Ruotsi
• Hobro, Tanska

Kylät

Aakula, Askola, Haavasoja, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Häyhtiönmaa, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantausta, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Kauvatsa, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Korkeaoja, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen (Birknäs), Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Riste, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikari, Tulkkila, Tuomaala, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee, ruots. Vuoltis), Ylistaro, Äimälä, Öykkäri

Katso myös

• Kauvatsa
• Vastavirtarock
• Kokemäen Kova-Väki
• Halkeenkiven kesäteatteri

Lähteet

• Salminen, Tapio (I:1) ja Hockman, Tuula & Salminen, Tapio (I:2): Kokemäen ja Harjavallan historia I. I:1: Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. I:2 Kokemäen ja Harjavallan talonhaltijat vuoteen 1900, torpat 1891–1900 sekä papisto ennen vuotta 1870. Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat: Gummerus Kirjapaino 2007.
• Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75-89. julkaisusta Satakunta XII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).
• Salo, Unto: Häme ja Satakunta, s. 76-129. julkaisusta Satakunta XVIII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1967. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 29.1.2012).

Aiheesta muualla

• Kokemäen kaupunki

Satakunnan maakunnan kunnat

Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila

Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiikoinen - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula