Kokemäki

Kokemäki (ruots. Kumo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 8 191 ihmistä ja sen pinta-ala on 531,34 km², josta 50,64 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 17 asukasta/km². Elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto; 9,0 %, jalostus; 30,0 %, palvelut; 61,0 %.

Kokemäen naapurikunnat ovat Harjavalta, Huittinen, Kiikoinen, Kiukainen, Köyliö, Lavia, Ulvila ja Äetsä. Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäkeen vuonna 1969.

Kokemäen kihlakunta käsittää Harjavallan, Huittisten ja Kokemäen kaupungit sekä Köyliön, Säkylän ja Vampulan kunnat. Asukasluku kihlakunnan alueella on 34 898 henkeä. Nämä samaiset kaupungit ja kunnat kuuluvat myös Satakunnan verotoimiston Kokemäen toimipisteen alueeseen.

Keskeisen sijaintinsa ja vanhan asutuksensa johdosta Kokemäki on ollut historiallisesti merkittävää keskusaluetta. Kokemäellä sijaitsee mm. tärkeitä rautakauden ja keskiajan muinaisjäännöksiä ja Satakunnnan historiallista maakuntaa kutsuttiin myöhemmällä keskiajalla usein Kokemäenkartanon lääniksi.

Kokemäen halki virtaa paikkakunnan mukaan nimetty 121 km:n pituinen Kokemäenjoki, jonka mukaan nimetty Kokemäenjoen vesistö on neljänneksi suurin vesistö Suomessa. Kokemäenjoen varrella on toiminnassa vesistön suurimmat voimalaitokset ja niistä Kolsin voimalaitos sijaitsee Kokemäellä. Huomattavaa on myös se, että Kokemäenjoesta on pyydystetty Suomen toiseksi suurin kala, 152-kiloinen sampi.

Satakunnan alkuperäisen maakuntalaulun toinen säkeistö:

Virtaa läpi vainioiden Kokemäen vuo.

Suurten selkäin, korpisoiden mailta tullen tuo,

koskin kuohuu, tulvoaapi, kansan mieltä kasvattaapi, uutta voimaa luo.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaiset aikakaudet

Kokemäki on tunnettu Kokemäenjokilaakson vanhana mahtipitäjänä, jonka alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset kertovat elämästä jopa 7000 vuoden takaa. Kokemäenjoen laakso onkin ollut rautakaudella yksi Suomen tärkeimmistä asutusalueista,^[5] johon ovat sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti läheisesti liittyneet myös Vanajaveden seudut. Kokemäeltä oli yhtenäinen asutus Hämeenlinnan seudulle saakka. Perimätiedot kertovat jopa muinaisesta Teljä-nimisestä kaupungista, joka olisi sijainnut Kokemäellä, mutta näille tarinoille ei ole vielä saatu historiallista tai arkeologista vahvistusta. Legendaa tai ei, Teljä on kuitenkin nykyään osana monen satakuntalaisen yrityksen, seuran ja järjestön nimeä.

[muokkaa] Keskiaika

Piispa Henrik ja Lalli

Legendan mukaan vuonna 1156 piispa Henrik kävi Satakunnassa saarnamatkalla, osana Eerik Pyhän ensimmäistä ristiretkeä Suomeen. Kokemäen seurakunta onkin perustettu viimeistään 1200-luvulla, joidenkin oletusten mukaan ehkä aikaisemminkin.^[5] Kokemäenkartanon lääni tunnetaan jo vuodelta 1331, ja sen keskusta, Kokemäen kuninkaankartanoa, isännöivät pitkään mm. Turun piispat ja monet kuninkaaliset suvut. Kokemäellä on sijainnut Harolan Linnaluodossa linna, joka on ollut käytössä ainakin keskiajalla, mutta se hävitettiin vuoden 1367 tienoilla.

Kokemäki toimikin keskiajalla historiallisen Satakunnan hallinnollisena keskuksena. Maakuntakäräjät pidettiin Kokemäen kirkon lähellä sijainneella käräjämäellä ja maakunnan sinettiä säilytettiin läheisessä Ylistaron kylässä vielä 1400-luvulla.

Keskiaikainen huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle. Huovintien varrella oli hengellisten ja maallisten yhteisöjen ylläpitämiä kiltataloja, joissa matkamiehet saattoivat yöpyä. Tällainen sijaitsi myös lähellä Kokemäen kirkkoa. Kokemäenjoki puolestaan on ollut mahtava vesireitti laivaliikenteelle mereltä sisämaahan^lähde? sekä sisämaasta tulevalle veneliikenteelle. Kokemäenjoki on myös ollut kuuluisa lohistaan ja siioistaan.

[muokkaa] Tunnuksia

Töyhtöhyyppä

[muokkaa] Nimikkokasvi & -eläin

Nimikkokasvi: Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus), jota kutsutaan myös lyhyesti nimellä kurjenmiekka, on komea kosteiden paikkojen kasvi. Sitä tavataan Keski- ja Etelä-Suomessa, paikoin pohjoisempanakin Oulun korkeudelle asti.

Nimikkoeläin: Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus), on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen lauhkeassa Euroopassa, ja sitä esiintyy myös Aasian lauhkeilla alueilla pesimäaikaan.

Kokemäen nimikkokasvi ja -eläin valittiin äänestyksellä vuonna 1997 Tulkkilan Yö -tapahtumassa.

[muokkaa] Vaakuna

Kokemäen kunnan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin 4.2.1953. Vaakunan kuvan aihe on otettu Piispa Henrikin vierailusta Kokemäellä ja siihen liittyvästä legendasta. Vaakunaselitys on "Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa."

[muokkaa] Kuuluisia kokemäkeläisiä

Teemu Heino, taekwondo-urheilija
Toivo Horelli, poliitikko, lakitieteen lisensiaatti ja pankinjohtaja
Juha Korkeaoja, maa- ja metsätalousministeri
Teemu Lehtilä, näyttelijä
Kullervo Manner, toimittaja, kansanedustaja ja poliitikko
E. N. Setälä, professori, suomen kielen tuntija, poliitikko
Sampsa Timoska, jalkapalloilija
Matti Toivonen, toimittaja, laulaja ja humoristi
Heikki Viinikka, kuljetusliike Viinikka Oy:n perustaja
Kaarle Vitikkala, säterirusthollari

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Kokemäen rautatieasema

Kokemäeltä on monipuoliset ja tehokkaat liikenneyhteydet koko Suomeen: valtatie 2 Helsinki–Pori etelässä, valtatie 12 Tampere–Rauma idässä sekä valtatie 11 Pori–Tampere pohjoisessa.

Henkilö- ja tavaraliikenteen rautateitse mahdollistaa Kokemäen rautatieasema, joka sijaitsee Tampereen ja Porin välisellä rautatiellä. Kokemäki–Rauma-rata puolestaan on erikoistunut vain vilkkaaseen tavaraliikenteeseen.

Lentoliikenteestä vastaa kahden kiitoradan lentokenttä, Piikajärven lentopaikka, jota käyttävät lähinnä Porin, Rauman, Kokemäen ja Vakka-Suomen Ilmailukerhot sekä porilainen Länsilentäjät. Piikajärvelle lentäen saapuvien tulee ottaa huomioon vilkas purje- ja moottorilentotoiminta, usein ilmassa on myös riippuliitimiä.

Vesiliikenne Kokemäenjoella on pidemmällä matkalla hieman rajoitettua, sillä vesivoimalaitokset Kokemäellä ja Harjavallassa haittaavat laivojen matkaamista. Veneily ja muu virkistyskäyttö ovat voimissaan ja niitä pitää yllä myös jokakesäinen Satakunnan Kansansoutu -tapahtuma.

[muokkaa] Koulutus

Koulutusmahdollisuuksia Kokemäellä:

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Kokemäellä toimii tällä hetkellä yli 400 yritystä. Graafinen ala, metalliteollisuus sekä kuljetusala ovat paikkakunnan avaintoimialoja. Myös maatalous (mm. erikoiskasvien viljely) ja nousevana trendinä hyvinvointipalvelut ovat Kokemäellä vahvasti edustettuja.

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

Kokemäen kaupunki, 320
Peiron Oy (metallien valu), 125
Teljän Kuljetus Oy (kuljetusliike), 120 (200)
Lehtosen Konepaja Oy (metallituotteiden valmistus), 95
Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, 82
Sinituote Oy, 80
Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitos, 70
Kokemäen kihlakunnanvirasto, 51 (66)
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki, 50
Styrochem Oy (kemian teollisuus), 45
Satakunnan Painotuote Oy (graafinen teollisuus), 30
Potila Oy, 35 (80)
Finnamyl Oy (perunatärkkelysteollisuus), 25 (66)
Kokemäen toimipiste (Satakunnan verotoimisto), 23 (30)

[muokkaa] Palvelua Kokemäellä

[muokkaa] Valtion palveluita

Autokatsastuskonttori, kihlakunnanvirasto, käräjäoikeus, KELA, tele, tiemestaripiirin sivutoimisto, työvoimatoimisto, VR Kokemäen asema, Avena Siilot Oy:n viljavarasto ja Satakunnan veropiirin Kokemäen toimipiste.

[muokkaa] Virkistäytyminen

Kokemäellä sijaitsee Juhannusraveistaan tunnettu Kokemäen Ravirata, jossa voi nauttia vanhasta maalaisravitunnelmasta. Ei sovi unohtaa muitakaan virkistysmahdollisuuksia, joita ovat esim: Uimahalli, Pitkäjärven virkistys- ja urheilukeskus, Ammattiopiston palloiluhalli, Haapahuhdan ratsastustalli, Risten JM- ja Motocross-rata, Järilän FK-rata, Järilän hiihtokeskus, Piikajärven lentopaikka sekä jäähalli Teljä Areena. Uusia projekteja ovat mm. golfkenttä Pitkäjärvelle sekä keskuspuisto Tulkkilantien varteen.

[muokkaa] Majoitus

Majoitusvaihtoehtoja matkailijalle:

Ali-Ketolan Tila
Haapahuhta
Kesähotelli Tyrni
Kesähotelli Aronia
Leinosen Torppa
Mantan Saaritila
Marttilan Tila
Peipohjan Asemakylä
Pitkäjärven Vapaa-ajankeskus
S-Systems loma-asunnot
SF-Caravan Kokemäki
Koivurannan leirialue (Harjavallan kaupungin omistama)

[muokkaa] Matkailukohteet ja tapahtumat

Pyhän Henrikin Saarnahuone

Mikäli historia ja uskonto kiinnostavat, niin turisti voi vierailla Pyhän Henrikin saarnahuoneella, joka sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta. Kappelissa on asumus, jossa piispa Henrik tarun mukaan vietti viimeisen yönsä, ennen kuin Lalli surmasi hänet Köyliönjärven jäällä. Kokemäellä on myös suuri, vanha ja näyttävä Kustaa III:n kivikirkko, joka on seissyt arvokkaalla paikallaan kallioisella kirkonmäellä Kokemäen keskustassa jo reilusti yli 200 vuotta. Kirkon ensimmäiset luonnokset piirsi J. Sytti ja niitä täydensi C. F. Adercrantz. Tämän suunnitelman mukaista luonnonkivikirkkoa rakennettiin v. 1780–1786.

Kesätapahtumista täytyy mainita ainakin jokakesäinen Tulkkilan Yö ja Henrikin Markkinat. Tapahtumaan kuuluu osana myös Vastavirtarock - rockfestivaali ja muutakin ohjelmaa, kuten näyttelyitä, konsertteja, rompettori jne. Kokonaisuudessaa vauhdikas kesäpäivä Tulkkilan keskustassa kestää aamusta ihan yömyöhään pikkutunneille asti. Vuonna 2008 tapahtuma järjestetään lauantaina 7. kesäkuuta.

"Kokemäen SM-kisojen" kilpailuväline

Lisäksi suurempaa kansallista huomiota ovat herättäneet mm.WC-rullan pituusheiton SM-kisat, jotka tänä vuonna järjestetään Kokemäen Pitkäjärvellä lauantaina 5. heinäkuuta. Tapahtuma on kasvanut viime vuodesta ja nyt paikalla kisoja juontamassa on Antero Mertaranta. Toinen laajempaa huomiota herättävä urheilutapahtuma on puolestaan neljäpäiväinen Kiekonheiton kansallinen karnevaali-tapahtuma, joka järjestetään aikavälillä to 26. - su 29. kesäkuuta.

Maankuulu matkailukohde lienee Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1993. Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta; Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin.

Kokemäen Museosilta

Muita tutustumisen arvoisia kohteita:

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Kylät

Aakula, Askola, Haavasoja, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantausta, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Kauvatsa, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Korkeaoja, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen (Birknäs), Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Riste, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikari, Tulkkila, Tuomaala, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee), Ylistaro, Äimälä, Öykkäri