Piparkakku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piparkakkuja.
Keskieurooppalaisia piparkakkuja Toruńista.

Piparkakku eli pipari on inkiväärillä maustettu makea leivonnainen, jota syödään erityisesti jouluisin. Se on tavallisesti ohueksi ja rapeaksi leivottu pikkuleipä, joka muotoillaan erityisesti tähän tarkoitukseen valmistetulla muotilla muistuttamaan esimerkiksi tähteä, sydäntä, ihmistä, eläintä tai muuta hahmoa. Piparkakkutalo on suomalainen jouluperinne.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piparkakkutalo.

Jo faaraoiden Egyptissä valmistettiin piparkakkujen edeltäjiä, hunajakakkuja. Hunajaa pidettiin jumalten ruokana ja antiikissa siinä uskottiin piilevän pitkän iän salaisuus. Hunajakakkuja uhrattiin jumalille, ja jotta jumalat ymmärtäisivät paremmin, mitä niiltä pyydetään, kakkuja alettiin muotoilla erilaisiksi hahmoiksi.

Eurooppaan hunajakakut tulivat Kreikan kautta Egyptistä sekä idän kauppamatkoilta ja ristiretkeläisten mukana. Pitkään tätä jumalten herkkua saivat valmistaa vain luostarit, joille kertyi ylijäämähunajaa muun muassa mehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta. Vähitellen resepti tuli myös leipureiden tietoisuuteen. Kun Kaukoidästä alettiin tuoda eksoottisia mausteita, niitä lisättiin taikinaan ja hunajan tilalle vaihtui sokeri. Piparkakku on saanut nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisiä pipareissa käytettyjä mausteita.

Pian hunajakakut muokkaantuivat eri Euroopan maissa erilaisiksi pipareiksi, esimerkiksi Saksassa pehmeiksi Lebkucheneiksi. Toisaalta vanhan tyylin hunajakakkuperinne jatkuu edelleen esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa, jossa valmistetaan vuokaan leivottuja, pitkänomaisia, pehmeitä piernik-nimisiä maustekakkuja. Varsinkin Toruń (saks. Thorn) on kuuluisa piparkakuistaan. Venäläisten mausteisten hunajakakkujen (пряник eli prenikka) pinta kuvioidaan yleensä puisella muotilla.

Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä keskiajalla. Pohjolassa taikinaan lisättiin myös runsaasti voita. Nykyäänkin perinteiseen piparkakkutaikinaan kuuluu voi, joka tosin usein korvataan kokonaan tai osittain margariinilla. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen.

Sokerikuorrutettua piparkakkutaikinasta valistettua leivonnaisista sanotaan pumpernikkeliksi.

Uskomukset ja symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin piparkakkuihin liitetyistä uskomuksista kulkevat kansanperinteessä vielä tänäkin päivänä. Useimmiten näillä uskomuksilla haviteltiin onnea, rikkautta ja menestystä. Aikoinaan esimerkiksi uskottiin, että pitämällä piparkakkua kirkonmenojen ajan taskussa vältyttiin sairauksilta. Kakkuun siunaantui voimaa ja sitä syömällä välttyi tarttuvilta taudeilta. Luostareiden kahvipöydissä esiintyneiden eläinhahmoisten piparkakkujen tarkoituksena oli taas karjaonnen turvaaminen. Kristillisessä perinteessä piparkakkujen ja muiden makeiden joululeivonnaisten sanottiin kuvaavan synnitöntä Kristusta, enkelten leipää.

Piparkakkumallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monilla piparkakkumalleilla on oma vertauskuvallinen merkityksensä, vaikka tätä ei enää välttämättä tiedostetakaan.

Esimerkiksi possupipari on symboli viikinkiajan uhrileivästä, jonka avulla jumalilta toivottiin rikkautta. Suomessa suosituin kukan mallinen piparkakku on hyvän sadon, rikkauden ja hedelmällisyyden vertauskuva. Piparkakku-ukko ja -akka puolestaan kuuluvat ikivanhaan elämänpuuaiheeseen, joka on pitkän ja onnellisen elämän symboli.

Sydän, tähti ja lintu ovat uskonnollisia rakkauden, uskon ja Pyhän Hengen vertauskuvia. Sitä mukaa kun uskomukset ja symboliikka ovat vähentyneet, on muotteihin ilmaantunut myös uusia malleja. Nykypäivänä näemme piparkakkuina esimerkiksi autoja, viuluja ja muumeja.

Piparinleivonnan SM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piparinleivonnan Suomen mestaruudesta kilpailtiin ensimmäistä kertaa joulukuussa 2011 Kampin kauppakeskuksessa, Helsingissä. Kilpailussa palkittiin se, joka muotoilee, paistaa ja koristelee valmistaikinasta upeimman piparkakun.[1] Ensimmäisen piparimestaruuden vei helsinkiläinen Sakari Kannosto, jonka piparissa joulupukki moottoripyöräili.[2] Vuonna 2012 SM-voittajaksi taas selviytyi turkulainen Marika Löfgren, jonka teos oli nimeltään sauna, josta löytyi mm. piparihalkoja, -kiuas ja -saunakiulu.[3] Vuonna 2013 kilpailun voitti Ninna Mäkinen Raisiosta työllään”Keinuhevonen”.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen ensimmäiset Piparinleivonnan SM-kisat 10. - 11.12.2011 Helsingin Kampissa syksy 2011. Suomela. Viitattu 27.6.2013.
  2. Joulupukki sai piparisen moottoripyörän 14.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  3. Joulusauna syntyy piparkakkutaikinasta 5.12.2011. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.6.2013.
  4. SM-kilpailut 2013, Myllynparas.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piparkakku.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Inga Aaltonen ja Kristiina Aaltonen: Pieni piparkakkukirja. Otava 2010.