Elämän puu
Elämän puu on yleinen aihe muinaisen Lähi-idän kansojen kulttuurissa. Tavallisesti kyseessä on myyttinen puu, joka antaa kuolemattomuuden. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala istuttaa Eedenin puutarhaan kaksi puuta: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun.
Elämän puu on kuvattu lukemattomia kertoja muinaisen Lähi-idän ja Egyptin taiteessa. Se on keskeinen symboli muun muassa Kabbalassa, tooran mystisessä tulkinnassa. Vastaavia myyttisiä puuaiheita tunnetaan ympäri maailmaa: sellaisia ovat esimerkiksi germaanisessa ja skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä maailmanpuu sekä Kalevalan Iso tammi.
Muinaisitämainen mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämän puu esiintyy muinaisen Lähi-idän taiteessa kolmannelta vuosituhannelta eaa. alkaen. Tavallisin elämän puun kuva on taatelipalmu, mutta myös muut puut tai kasvit voivat kuvata elämän puuta. Esimerkiksi Gilgamesh-eepoksessa kerrotaan meren pohjassa kasvavasta kasvista, jolla on nuorentava vaikutus. Elämän puun yhteyteen on usein piirretty kauriita tai vuohia, jotka kuvaavat luomakunnan ikuisen elämän kaipuuta. Palestiinasta on löydetty ajalta 1200 – 600 eaa. runsaasti sinettejä, joissa on elämän puun molemmille puolille kuvattu kädet kohotettuina seisova ihmishahmo. Muinaisen Assyrian taiteesta tunnetaan norsunluinen korkokuva, jossa elämän puuta vartioi kaksi siivekästä kerubia. Myös ensimmäisen Mooseksen kirjan salamoiva miekka on lainattu muinaisitämaisesta mytologiasta. Kyprokselta on löydetty rautakaudelle ajoitettu sinetti, jossa elämän puun kummallakin puolella on ihmishahmojen lisäksi miekkaa muistuttava ase.[1]
Kiinasta on löydetty veistos, joka esittää elämän puuta, lintua ja lohikäärmettä. Lohikäärme on usein kuolemattomuuden vertauskuva. Kiinalaisessa mytologiassa on myös tarina puusta, joka tuottaa persikan kerran kolmessa tuhannessa vuodessa. Tämän hedelmän syömällä voi saavuttaa kuolemattomuuden. Elämän puun tunsivat myös muun muassa asteekit.
Raamattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elämän puu paratiisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa ja kolmannessa luvussa on kuvaus Eedenin puutarhasta, jonka Jumala istuttaa luomansa ihmisen asuinpaikaksi (1. Moos. 2). Puutarhan keskelle hän kasvattaa kaksi puuta: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun (1. Moos. 2:9). Jumala kieltää ihmistä syömästä hyvän- ja pahantiedon puun hedelmiä, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma (1. Moos. 2:17). Syntiinlankeemusopin pohjalla olevassa kertomuksessa käärme houkuttelee ihmisen kuitenkin rikkomaan Jumalan kieltoa. Aadam ja Eeva karkotetaan paratiisista, jotta he eivät söisi myös elämän puusta. Jumala asettaa kerubit sekä salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan elämän puulle johtavaa tietä, sillä Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä iankaikkisesti, niin kuin joku meistä. (1. Moos. 3:22.)
Kolmannen luvun kahden viimeisen jakeen päällekkäinen rakenne on antanut tutkijoille aiheen olettaa, että viimeisen jakeen maininta elämän puuta vartioivista kerubeista ja miekasta on myöhemmin kertomukseen tehty lisäys. Samoin jakeen 22 maininta elämän puusta on oletettu samassa yhteydessä lisätyksi. Kerubit, miekka ja ajatus kuolemattomuuden tavoittelusta viittaavat muinaisitämaiseen mytologiaan, josta Vanhaan testamenttiin on ilmeisesti lainattu myyttisiä symboleja.[1]
Muualla Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raamatussa mainitaan elämän puu myös Sananlaskujen kirjassa: viisaus on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat (San. 3:18). Myyttinen kuolemattomuuden antava puu on tässä pelkistynyt onnellisuuden vertauskuvaksi. Vastaavalla tavalla elämän puuta on käytetty jakeissa 11:30 sekä Vanhan kirkkoraamatun jakeessa 13:12.
Elämän puusta kerrotaan myös Johanneksen ilmestyksessä. Johannes näkee näyssä uuden Jerusalemin: Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. (Ilm 22:2) Elämän puu on vanhurskaan ihmisen palkka, ikuinen elämä Jumalan yhteydessä. Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. (Ilm. 22:14; myös 2:7 ja 22:19.)
Kabbalan elämän puu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Sefirot
Juutalaisen mystiikassa kabbalassa elämän puuta käytetään Jumalan ja luomisen ymmärtämiseen. Se on eräänlainen kosmologia, tapa jäsentää maailmankaikkeutta. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta, jotka on yhdistetty 22 polulla.
Mormonismissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mormonin kirja kertoo patriarkka Lehin ja hänen poikansa Nefin nähneen näyssä elämän puun.[2] Näyssä kapea polku johtaa puulle, jonka hedelmät ovat ovat valkoisia ja makeita. Polun vieressä kulkee rautainen kaide, mutta sitä ympäröivät saastaisen veden lähde ja joki sekä pimeyden sumu. Syrjemmällä on suuri rakennus, johon kokoontunut väkijoukko osoittelee ja pilkkaa niitä, jotka syövät elämän puun hedelmää.[3] Yleisimmän tulkinnan mukaan he, jotka seuraavat rautakaidetta eli pyhiä kirjoituksia, pääsevät lopulta osalliseksi elämän puun hedelmistä eli Jumalan rakkaudesta.[2] Pimeyden sumu symboloi Saatanan eksytyksiä[4] ja saastainen vesi Helvetin syvyyksiä.[5] Suuri rakennus on maailman ylpeys ja se tulee lopulta sortumaan, kuten käy kaikkien, jotka kieltävät Kristuksen.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Timo Veijola: Vanhan testamentin tutkimus ja teologia, Helsinki 1990. ISBN 951-9111-79-4. Luku Elämän puu s. 185 – 201.
- ↑ a b Volluz, Corbin T.: Lehi’s Dream of the Tree of Life: Springboard to Prophecy. Journal of Book of Mormon Studies, 31.7.1993, 2. vsk, nro 2, s. 14–38. BYU. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Mormonin kirja, 1. Nefin kirja (luvut 8, 11, 15).
- ↑ 1. Nefi 8:23, 12:17.
- ↑ 1. Nefi 12:16.
- ↑ 1. Nefi 11:36.
