Margariini
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Lähteitä ei ole / ei käytetä riittävästi |
Margariini on kasvi- tai eläinrasvoista valmistettu levite.
Margariini keksittiin Ranskassa 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III oli julistanut 1866 kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi voin korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva liukenee lehmän utareesta maitoon. Niinpä hän sekoitti naudan rasvaa, kuorittua maitoa ja palan utaretta. Hän keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voimainen aine, joka oli helmen vaalea. Kreikan sanan helmi margarites mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.
Myöhemmin kemianteollisuus on kehittänyt useita erilaisia keinoja valmistaa margariinia myös pelkästään kasvisrasvasta. Edelleenkin margariinin etu voihin nähden on sen alhaisempi hinta, mutta useimmille ihmisille tärkeämpi peruste käyttää margariinia on se, että se sisältää voihin nähden huomattavasti vähemmän rasvaa. Toinen seikka, joka puoltaa margariinin käyttöä, on sen helpompi levitettävyys jääkaappilämpöisenä. Lisäksi laktoosi-intoleraatikot ja maitoallergiaa potevat voivat käyttää levitteenä puhdasta kasvismargariinia ilman haitallisia suolisto-oireita.
EU-direktiivit määrittelevät selvästi, että voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasviöljyseoksen, Voimariinin nimi muutettiin Valio Oivariiniksi.
Margariinia voidaan valmistaa pelkästään kasvirasvoista, mutta talous- ja leivontamargariineissa on yleensä sekä kasvi- että eläinrasvoja. Useissa margariineissa on myös lehmän maitoa, emulgointiaineita ja suolaa. Margariinia käytetään leivonnassa, paistamiseen ja levitteenä leivän päällä.
Margariiniin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli vähentävät kolesterolin imeytymistä.
Margariinia voidaan valmistaa esimerkiksi rapsiöljystä, rypsiöljystä ja soijaöljystä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ravitsemus
Rypsiöljyn tekevät terveelliseksi omega-6-rasvat ja etenkin omega-3-rasva (alfalinoleenihappo), jota on yli 20 kertaa enemmän kuin voissa tai oliiviöljyssä, samoin runsaasti E-vitamiinia. Rypsiöljystä valmistetut margariinit sisältävät omega-3-rasvaa ja E-vitamiinia niin paljon, että Euroopan elintarvikesäädösten mukaisesti margariinin saa väittää olevan "omega-3-rasvojen lähde" toisin kuin esimerkiksi voin tai maidon. [1]
Perinteisessä margariinissa on 80 % rasvaa kuten voissa mutta monissa uudemmissa rasvaa on vähemmän.
Tyypillisessä pehmeässä margariinissa on 10 - 20 % tyydyttynyttä rasvaa.[2] Tavallinen voi sisältää 52 - 65 % tyydyttynyttä rasvaa.[3] Tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolitasoa, mikä on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin.[4]
[muokkaa] Ei merkittävästi transrasvoja
Osa margariineistä sisältää transrasvoja, joiden terveysvaikutuksia tutkitaan aktiivisesti ja useissa maissa ollaan säätämässä lakeja, joiden mukaan näistä tulee olla varoitukset pakkauksissa. Finelin mukaan suomalainen margariini sisältää transrasvaa 0,3-0,5 %, voi 2 % ja kasviöljy 0 % painosta.[5] Eviran tutkimuksen mukaan alle puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä on transrasvoja, ja pitoisuudet ovat pieniä, eikä niillä ole terveydellistä merkitystä [6]
1990-luvun puolivälistä alkaen monissa maissa on alettu käyttää uusia valmistusmenetelmiä.[7] Näissä uusissa margariineissa on vähän tai ei lainkaan transrasvoja.[8]
[muokkaa] Margariinituotteita
- Keiju-margariini on Raisio Oyj:n vuodesta 1985 valmistama levite.
- Beneviva Omega3-kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti omega-3-rasvahappoja. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia.
- Flora-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se lienee ollut Suomen ensimmäinen pääosin kasvisrasvoista valmistettu margariini. Floraa markkinoi Suomen Unilever Oyj (aiemmin Paasivaara Oy, alun perin S.W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy). Floran ja muiden yhtiön margariinien valmistus siirtyi Ruotsiin, kun yhtiön Herttoniemen margariinitehdas Helsingissä suljettiin vuonna 1997 ja alue siirtyi asuinrakentamiskäyttöön. Yhtiön muita tuotteita ovat Becel ja Lätta (ent. Kevyt Linja).
- Suvikulta oli aiempi S.W. Paasivaaran Margariinitehtaan tuote, joka herätti kohua Uudessa Kuvalehdessä v. 1961 ilmestyneen artikkelin johdosta. Artikkelissa väitettiin Suvikultaa valmistetun kissojen ja muiden eläinten raadoista, vaikka todellisuudessa margariinin valmistusaineina kasvisrasvojen lisänä käytetyt eläinrasvat olivat peräisin maatalouden lihantuotannosta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Rasvitsemustieteen perusteita, Rasvat Avoin yliopisto
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Rypsiöljy on terveydelle edullista, Marina Heinonen, elintarvikekemian professori, Helsingin yliopisto. Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7
- ↑ Foods. National Institute for Health and Welfare (Finland) (2003 - 2010). Viitattu 2010-10-10.
- ↑ http://www.nal.usda.gov/fnic/foodcomp/search/
- ↑ F. B. Hu et al.. "Dietary Fat Intake and the Risk of Coronary Heart Disease in Women". The New England Journal of Medicine 337 (21): pp.1491–1499. doi:. Viitattu 2010-10-17.
- ↑ Ravintoaineiden koostumus Fineli, KTL
- ↑ Helsingin Sanomat: Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja Viitattu 12.9.2010..html#s4q3 Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat?] FDA 2006
- ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (editor F.D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429-443.
- ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422-426 (2005)
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
