Joulu eri maissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jouluperinteet eri maissa vaihtelevat.

Australialainen joulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiassa joulukorteissa on usein joulupukki ja lunta, vaikka onkin kesäistä. Kinkun sijasta saatetaan jouluna syödä katkarapuja ja grillata rannalla tai takapihalla 38 asteen kuumuudessa.[1]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Joulu Suomessa
Joulukatu Oulun Rotuaarilla.

Suomessa joulun vietto alkaa yleensä jo aattoiltana.[2] Ensimmäinen ja toinen joulupäivä ovat virallisia vapaapäiviä. Myös jouluaatto on useimmiten palkallinen vapaapäivä.[3] Myös julkinen liikenne loppuu Suomessa lähes kokonaan iltapäivällä jouluaattona[4].

Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ääneen jouluevankeliumi ennen jouluateriaa.[5] Jouluaamuna on joulukirkko. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Martti Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan.[6]

Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät joulusauna, jouluruuat, joulukuusi, kynttilät ja muut joulukoristeet.[7] Perinteisiä koristeita ovat himmeli ja olkipukki.[8][9] Pikkulintuja ruokitaan lyhteillä tai talipalloilla.[5] Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille.[5] Illalla on joulusauna.[6] Jouluna syödään paljon.[10] Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään joulupuurona yleensä riisipuuroa. Joulun leivonnaisia ovat joulutortut ja piparkakut. Joulukinkku on lihansyöjien herkku.[11]

Illalla vierailee joulupukki. Suomessa joulupukki vierailee jo aattoiltana kello neljän ja kymmenen välillä. Ainakin riehakkaiden pikkujoulujen aikaan saatetaan jossain nähdä myös nuuttipukki[12][13]

Suomalaisperäisiä joululauluja ovat esimerkiksi En etsi valtaa loistoa, Kun joulu on, Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu.

Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenvuoden koristeita Nižni Novgorodissa.

Venäjällä joulupäivää vietetään Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaisesti 25. joulukuuta eli gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta. Neuvostoaikana joulu oli kielletty kristillisenä, mutta itsenäisen Venäjän myötä jälkeen jouluperinne elpyi. Nykyään Venäjällä kristillisen joulun aseman on paljolti ottanut uusivuosi Pakkasukkoineen. Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Joulupukin kanssa Pakkasukko on vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.[14][15]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Joulu Yhdysvalloissa
Joulumusiikkia anglikaanisessa kirkossa Rhode Islandilla.

Yhdysvalloissa joulu alkaa jouluvalmisteluilla yleensä jo marraskuun puolella.[16] Varsinainen juhlapäivä on kuitenkin vain joulupäivä, joka on Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä.[17] Kunnallisissa kouluissa joululomaa kutsutaan talvilomaksi.[18] Joulunajan katsotaan usein alkavan kiitospäivästä, jonka jälkeinen perjantai on kaupoissa yleisesti alennuspäivä Black Friday eli musta perjantai.[17]

Yhdysvalloissa porojen vetämällä reellä lentävä punanuttuinen joulupukki (engl. Santa Claus) jakaa lahjat savupiipun kautta jouluaaton ja jouluaamun välisenä yönä.[17][16] Pienet lahjat jaetaan takan reunalla riippuviin joulusukkiin ja isommat joulukuusen alle. Lahjat avataan aikaisin joulupäivän aamuna, jonka jälkeen syödään jouluateria.[16] Yhdysvalloissa uskotaan, että joulupukki asuu pohjoisnavalla.[19] Jouluaterialla syödään lihaa, perunoita ja vihanneksia.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joulun käsikirja, s. 38.
  2. Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
  3. Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Helsingin yliopisto/ Ajasto, 2009. ISSN 1239-1654.
  4. Hartikainen, Erkki: Joulu ja talvipäivän seisaus dlc.fi. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 24.12.2010.
  5. a b c Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.
  6. a b Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet 14.11.2007. Plaza.fi. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 6.12.2009.
  7. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 189. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  8. Koristeellinen joulu on vielä nuori Yle. 22.12.2010 / Päivitetty 25.4.2012. Viitattu 25.10.2023.
  9. Joulun esine – olkipukki Joulukuu 2004. Satakunnan museo. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 6.12.2009.
  10. Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 96. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
  11. Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 193.
  12. Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
  13. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  14. Dobrowolski, Taneli: Joulunviettoa Venäjällä Rusgate. Viitattu 25.12.2010. [vanhentunut linkki]
  15. Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä Tunturisuden joulusivut. Viitattu 25.12.2010. tarvitaan parempi lähde
  16. a b c Joulu USA:ssa Iltalehti. 16.12.2004. Arkistoitu 29.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
  17. a b c d Lehkonen, Jenna: Tuttu elokuvista ja tv-sarjoista – tällainen on amerikkalainen joulu Rantapallo. 24.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
  18. Saarikoski, Laura: Yhdysvalloissa juutalaisten joulupöytä täyttyy kiinalaisesta ruuasta Helsingin Sanomat. 24.12.2015. Viitattu 28.12.2016.
  19. Saarikoski, Laura & Tatlow, Dermot: Yhdysvalloissa jouluun voi kuulua kirahvi ja Eiffel-torni (tilaajille) Helsingin Sanomat. 20.12.2014. Viitattu 28.12.2016.