Hautausmaa
Wikipedia
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Kalmisto kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Hautausmaa on alue jonne vainajat haudataan.[1] Hautausmaalle haudataan kuolleet ruumiit eli kalmot tai poltettujen ruumiiden tuhkat kuoppaan maa-aineksen alle.
Ruumiiden tai tuhkien hautaamisella on sekä kulttuurisia, uskonnollisia että käytännöllisiä näkökohtia. Ensinnäkin hautausmaa ja siellä useimmiten sijaitseva menehtyneen omaisen muistomerkki, kuten monissa kulttuureissa yleinen hautakivi ja kristittyjen risti, on omaisille paikka jonne saapua kunnioittamaan ja muistelemaan vainajaa. Monissa luonnonuskonnoissa esivanhempia myös palvotaan muistomerkin äärellä. Lisäksi ruumis voi elävien asumuksessa muuttua hygieniaongelmaksi. Siksi – ja muun muassa vainajan hengen tuonpuoleiseen saattamiseksi – ruumis viedään monissa kulttuureissa asutuksen ulkopuolelle ja haudataan maahan.
On olemassa myös eläinten hautausmaita. Nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa tähän on syynä lemmikkien eläimiksi korkea yhteisöllinen asema perheenjäseninä. Joissakin kulttuureissa eläimiä on haudattu tai ruhoja poltettu palvontamenoissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kiiskinen, Kyösti: Hautauskulttuuri Suomessa: Suomen hautaustoimistojen liiton 50-vuotisjuhlakirja. Historiallisen katsauksen kirjoittanut Leena Aaltonen. Helsinki: Suomen hautaustoimistojen liitto, 1992. ISBN 952-90-4089-X.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vanhat hautausmaat – monien muistojen puistot. Rakennusperinto.fi.
