Tuhkaus

Wikipedia

Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis ja arkku poltetaan krematoriossa. Tuhkaamisen jälkeen tuhka laitetaan uurnaan. Uurna yleensä haudataan hautausmaalle, mutta luvanvaraisissa tapauksissa voidaan tuhka ripotella myös esimerkiksi vesistöön.

[muokkaa] Uskonnot ja tuhkaus

Tapa on joissakin uskonnoissa suosittu, toisissa taas kielletty. Alkuaikoina kristillinen kirkko kielsi polttohautauksen, koska ruumiin polttaminen roviolla oli pakanallinen tapa. Keskiajalla Euroopassa polttohautausta käytettiin vain poikkeusoloissa, kuten nälänhätien ja kulkutautien aikana. Protestanttisessa maailmassa tapa yleistyi 1800-luvulla nykyaikaisen krematorioteknologian syntyessä, jolloin voitiin tehdä selkeä ero pakanalliseen roviolla polttamiseen. Katolinen kirkko vapautti polttohautauksen vuonna 1960. Ortodoksinen kirkko hyväksyy polttohautauksen vain poikkeustapauksissa.

Islamin piirissä polttohautausta pidetään pakanarituaaleihin viittaavana ja sitä väheksytään. Juutalainen laki puolestaan kieltää polttohautauksen ja myöhemmin se on yhdistetty holokaustiin ja äärijuutalaiset ovat pyrkineet kieltämään sen ja tuhonneet krematorioita.^[1]

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Israel: Party Seeks to Ban Cremation Ny Times.

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.