Helsingin ortodoksinen hautausmaa
Sivulta puuttuu 
Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella. Vuonna 1815 perustettuna se oli Helsingin vanhin käytössä oleva hautausmaa[1], kunnes 2009 alueliitoksen myötä Östersundomin kappelin hautausmaa tuli osaksi kaupunkia.
Sisällysluettelo |
Yleistä [muokkaa]
Hautausmaan aluetta rajoittaa etelässä Porkkalankatu ja idässä Mechelininkatu. Lännessä se rajoittuu suoraan Suomen kaartin hautausmaahan ja Helsingin islamilaiseen hautausmaahan. Pohjoisessa Lapinlahdentie erottaa sen luterilaisesta Hietaniemen hautausmaasta. Hautausmaan pääportti on Lapinlahdentien puolella, ja sen osoite on Lapinlahdentie 2.
Hautausmaalla on kaksi kirkkorakennusta, Pyhän Eliaan kappeli vuodelta 1852 ja arkkitehti Ivan Kudrjavzevin suunnittelema Pyhän Eliaan kirkko vuodelta 1958.
Historia [muokkaa]
Helsingissä asui ortodokseja 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, mutta heillä ei ollut omaa hautausmaata. Heidät haudattiin luterilaisten kanssa Kampinmalmin hautausmaahan, joka sijaitsi nykyisen Vanhan kirkkopuiston paikalla. Suomen sota käytiin 1808–1809. Viaporin linnoitus antautui toukokuussa 1808. Silloin ruotsalais-suomalaisten sotajoukkojen ja siviiliväestön oli poistuttava linnoituksesta, jonka Venäjän armeija miehitti. Viaporista tuli venäläinen varuskunta, jonka sotilaat olivat pääasiassa ortodokseja, mutta myös juutalaisia ja islaminuskoisia.
Viaporin komendantti vaati vuonna 1809 Helsingiltä maata uutta ortodoksista hautausmaata varten, koska Viaporin linnoituksessa ei ollut hautausmaaksi kelvollista aluetta.lähde? Aluksi venäläiset sotilaat haudattiin Kampiin nykyisen Bulevardin varrella olevan korttelin numero 71 alueelle, kunnes 1815 Helsingin ortodokseille osoitettiin uusi hautausmaa-alue Lapinlahden niemeltä Ruoholahden pohjoisrannalta. Vainajat kuljetettiin hautausmaalle vesiteitse. Rantaviivan siirryttyä laituri on sittemmin purettu, mutta rannasta hautausmaan kappelille johtanut lehmuskäytävä on yhä jäljellä hautausmaan pohjois-etelä-suuntaisena keskikäytävänä. Myöhemmin vakiintui tavaksi, että upseerit haudattiin Lapinlahden hautausmaalle ja venäläisen sotaväen rivisotilaat sekä matruusit Taivallahden rannalle 1826 perustettuun Taivallahden sotilashautausmaahan. Tämä hautausmaa oli otettu käyttöön Töölön sotasairaalassa kuolleita varten. Se poistui käytöstä 1918 ja muutettiin puistoalueeksi 1930.[1]
Helsingin ortodoksinen seurakunnan toiminta käynnistyi Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistuttua 1827. Neljä vuotta myöhemmin kenraalikuvernööri A. A. Zakrewski määräsi Viaporin komentajan luovuttamaan hautausmaan kaupungin kreikkalais-venäläiselle kauppiaskunnalle.[2] Tämän jälkeen Viaporin sotilaat haudattiin keskikäytävän itäpuolelle ja seurakunnan jäsenet länsipuolelle.[1] Ortodoksisen hautausmaan vanhin nykypäiviin säilynyt hautamuistomerkki on lokakuussa 1815 kuolleen Viaporin varuskunnan komentajan, kontra-amiraali Nikolai Bodiskon hauta kirkon lähellä.[3] Alkuperäisen kappelin seuraajaksi rakennettiin Pyhän Eliaan kappeli, joka vihitiin käyttöön profeetta Elian päivänä 20. heinäkuuta 1852. Hautausmaalla niinikään sijaitseva Pyhän Eliaan kirkko valmistui 28. syyskuuta 1958.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen yhä suurempi osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenistä ja siten myös hautausmaalle haudatuista on ollut suomenkielisiä, monet luovutetusta Karjalasta muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Mechelininkadun viereisessä korttelissa 16 on pieni sankarihauta-alue, johon on haudattu 58 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta. Alueen vieressä on Nina Sailon suunnittelema sankaripatsas Vapahtaja sotilaiden lohduttajana. Korttelissa 43 on 1968 pystytetty muistokivi sotavankeudessa 1939–1940 kuolleille Suojärven kunnan asukkaille.[4]
Ortodoksiselle hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä [muokkaa]
- Kirill Babitzin eli Kirka, laulaja
- Sammy Babitzin, pop-laulaja
- Nikolai Bodisko, amiraali, Viaporin linnoituksen komentaja
- Ina Colliander, kuvataiteilija [5]
- Tito Colliander, kirjailija, Ina Collianderin puoliso [5]
- Tamara Dernjatin, laulaja, Metro-tyttöjen jäsen
- Helvi Hämäläinen, kirjailija
- Feodor Kiseleff, kauppaneuvos
- Nikolai Kiseleff, kauppaneuvos [5]
- Andrei Nepenin, Venäjän Itämeren laivaston komentaja, surmattiin 1917 Helsingin kadulla[6]
- Daniel Nyblin, valokuvaaja
- Hagar Olsson, kirjailija
- Juri Repin, taidemaalari Ilja Repinin poika
- Michael Schilkin, muotoilija[2]
- Nikolai Sinebrychoff, Sinebrychoff-panimon perustaja [5]
- Pekka Tiilikainen, radioselostaja
- Ivan Timiriasev, kenraalikuvernöörien adjutantti, valokuvaaja[7]
- Jakov Tschernischeff, liikemies, Helsingin rikkaimpia asukkaita 1800-luvulla[4]
- Valentin Vaala, elokuvaohjaaja
- Anna Vyrubova, Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovnan hovineiti [5]
Lähteet [muokkaa]
- Marja Pehkonen: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Helsingin kaupunginmuseo 2008 (Narinkka-sarja). ISBN 978-952-223-283-0
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Hautausmaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilla
- Ortodoksisuutta eilen ja tänään, Helsingin Ortodoksinen seurakunta 1827–2002, toim. Petri Piiroinen ym. (ISBN 951-95511-6-6)
- Juhani Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla, Otava 2002 (ISBN 951-1-18024-X)
