Feodor Kiseleff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo vuosina 1772–1847 eläneestä kauppaneuvoksesta. Hänen pojastaan kerrotaan artikkelissa Feodor Kiseleff nuorempi.
Feodor (Fjodor) Kiseleff

Feodor (Fjodor) Pantelejevitš Kiseleff (ven. Фёдор Пантелеевич Киселёв, Kiseljov; 1. maaliskuuta (J: 17. helmikuuta) 1772 Hamina9. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1847 Helsinki)[1][2] oli Helsingissä vaikuttanut suomenvenäläinen kauppaneuvos, liikemies, tehtailija ja rakennusurakoitsija.

Kiseleffin isä oli ostaškovilainen kauppias Pantelei Kiseljov (Kiseleff), joka asettui Haminaan pian vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen. Fjodor Kiseleffkin aloitti porvarina Haminassa, mutta siirtyi vuonna 1809 Viaporiin[2] ja sieltä vuonna 1812 pääkaupungiksi korotettuun Helsinkiin, jossa hän sai uudet porvarioikeudet seuraavana vuonna. Venäläisen sotaväen tavarantoimittajana vaurastunut Kiseleff oli jo tuolloin Helsingin suurimpien veronmaksajien listalla jaetulla kolmannella sijalla.[1]

Kiseleffin merkittävimmäksi omistukseksi muodostui Aleksanterin- ja Unioninkatujen kulmassa sijainnut sokeritehdas, jonka hän osti vuonna 1812 Bernhard Maneckelta. Helsingin kasvaessa tilat kävivät pian ahtaiksi ja Kiseleff siirsi 1820-luvun alussa tehtaan kaupungin ulkopuolelle Töölönlahden rannalle, mistä alkaen se tunnetaan Töölön sokeritehtaana. Vuosina 1839–1859 se oli Suomen ainoa sokeritehdas. Naapurissa toimi Kiseleffin niin ikään omistama tiilitehdas. Carl Ludvig Engel suunnitteli vanhasta Unioninkadun tehdasrakennuksesta Kiseleffin talona tunnetun liikerakennuksen. Kiseleff oli myös lukuisia merkittäviä tilauksia saanut rakennusurakoitsija. Hän muun muassa suoritti Hietaniemen hautausmaan perustustyöt vuonna 1829 ja rakennutti Nikolainkirkon (nyk. Helsingin tuomiokirkko) julkisivuportaikon vuosina 1839–1843.[1]

Kiseleff valittiin ensimmäisenä venäläisenä Helsingin kaupunginvanhimpien joukkoon vuonna 1829 ja hän sai vuonna 1833 kauppaneuvoksen arvon. Ortodoksisen uskonsa säilyttäneestä Kiseleffin suvusta tuli yksi Helsingin porvariston eliittisukuja. Fjodor Kiseleffin lapsia olivat tehtailijat Nikolai Kiseleff ja Feodor Kiseleff nuorempi, yliarkkitehti Konstantin Kiseleff ja kartanonomistaja Anton Kiseleff.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jouni Yrjänä: Kiseleff, Feodor (1772–1847) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 13.10.2004 (päivitetty 30.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c Harry Halén: Venäläisperäinen kauppiaskunta Suomessa 1808–1917, s. 84. Unholan aitta 42. Helsinki 2015.