Katakombi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva Pariisissa sijaitsevasta katakombista

Katakombi on maanalainen hautakäytävä tai hauta-alue. Katakombeihin on eri aikoina haudattu ruumiita varsinkin Pohjois-Afrikassa ja eteläisessä Euroopassa. Nimi ”katakombi” on peräisin keisariajan Rooman kristillisestä hauta-alueesta, joka sijaitsi Via Appian varrella, San Sebastiano fuori le murassa. Hauta-alue sai aikoinaan lisänimen ad catacumbas, kreikan sanasta kata ’alla’ ja latinan sanasta cumba ’laakso’, millä lienee viitattu alueen kumpuilevaan maastoon.[1] Alun perin nimitys on tarkoittanut vain tätä yhtä hauta-aluetta, mutta nykyisin katakombeiksi kutsutaan kaikkia maanalaisia käytävämäisiä hautaholveja, joihin on haudattu kuolleita.

Roomassa kristityt louhivat San Sebastianon pehmeään kallioperään laajan käytäväverkoston. Käytävien seinustoille tehtiin ruumiita varten syvennyksiä (loculus) useisiin päällekkäisiin kerroksiin. Merkkihenkilöitä varten rakennettiin erityisiä kammioita (cubiculum), joissa oli alttari ja kaarella rajattu seinäsyvennys ruumista varten (arcosolium). Kaikki hautasyvennykset suljettiin kivilaatoilla, joihin kaiverrettiin tai maalattiin vainajan nimi. Kristinuskon tultua valtionuskonnoksi hautaaminen Rooman katakombeihin loppui vähitellen.

Rooman ohella huomattavimmat katakombit sijaitsevat Palermossa ja Pariisissa. Palermon katakombeihin haudattiin vainajia 1600–1800-luvulla, kunnes hautaustapa kiellettiin. Pariisin katakombit puolestaan syntyivät 1700-luvulla, kun alun perin kalkkikivilouhoksina syntyneisiin luoliin ryhdyttiin hautaamaan kuolleita. Hautausmailta siirrettiin runsaasti luita maanalaisiin käytäviin. Pariisin katakombeissa myös asui ihmisiä 1800-luvulla.

Tunnettuja katakombeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 254.