Toruń

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toruń
Näkymä Toruńin vanhaankaupunkiin Veikselin yli.
Näkymä Toruńin vanhaankaupunkiin Veikselin yli.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Toruń

Koordinaatit: 53°02′N, 18°37′E

Valtio Puolan lippu Puola
Voivodikunta Kujavia-Pommeri
Piirikunta ei piirikuntaa
Kunta ei kuntaa
Hallinto
 – Pormestari Michał Zaleski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 115,72 km²
Väkiluku (2009) 205 934
 – Tiheys 1 779,59 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Vanha kaupungintalo.
Porvaristaloja, keskellä Star-residenssi.
Keskellä oleva Marienkirche kauppatorilta kuvattuna.
Pyhän hengen kirkko.

Toruń (saks. Thorn) on 205 934 asukkaan kaupunki (2009)[1] Pohjois-Puolassa Kujavia-Pommerin voivodikunnassa Veikseljoen varrella. Toruńin keskiaikainen vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Kaupungin linna on rakennettu 1230. Useiden keskiaikaisten kohteiden lisäksi kaupungissa on hyvin säilyneitä sotilasvarustuksia 1880-luvulta. Ne on rakennettu Preussin valtion toimesta.

Kuuluisin Toruńissa syntynyt on tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus, jonka kotitalo on suosittu matkailukohde.

Kaupunki on tunnettu piparkakkuperinteestään; piparkakkumuseossa pääsee leipomaan pipareita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsi alunperin aivan Veikselin rannalla. Joen toistuvat tulvat johtivat siihen, että talot päätettiin vuonna 1236 siirtää ylemmäksi. Näin syntyi nykyinen vanhakaupunki. Se on keskiajalla ollut saksalaisen ritarikunnan ja (vuodesta 1280) hansaliiton tärkeä tukikohta.

Ritarikunnan ja kaupunkilaisten välit kiristyivät 1400-luvulla, jolloin eri väestöryhmien suhteet yleensäkin kiristyivät. Puolan ja ritarikunnan välillä oli useita yhteenottoja, esimerkiksi Tannenbergin taistelu (1410). Toruńissa jännite huipentui vuoden 1454 kapinaan, jossa ritarikunnan linna hävitettiin asumiskelvottomaksi. Lopulta 1400-luvun loppupuolella Puolan kuninkaat karkottivat saksalaisjoukot alueeltaan.[2][3][4]

Kaupungissa (Artus-salissa) solmittiin vuonna 1466 kolmetoistavuotisen sodan päätteeksi Toruńin rauha Puolan ja saksalaisvaltioiden kesken.[5] Jo aikaisemmin, vuonna 1411 solmittiin kaupungissa Thornin rauha Liettuan ja saksalaisten kesken.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsalkka Józef Piłsudskin mukaan nimetty silta.
Johanneksenkirkko

Suuri osa kaupungin vanhasta rakennuskannasta on tiilitaloja. Toruńin tärkeimpiä arkkitehtuurisia kohteita ovat[6]:

  1. Vanha kaupungintalo, joka on vanhimmalta osaltaan 1300-luvulta. Talon edessä on Kopernikuksen patsas (kuvanveistäjä F. Tieck, 1853)
  2. Artus-sali (Artushof) kauppatorin etelälaidassa oli keskiajalla kulttuurielämän keskus. Nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa se sai 1800-luvun lopulla.
  3. Jesuiittojen rakennuttama Pyhän Hengen kirkko on 1700-luvulta, mutta siinä on 1800-luvun lopun myöhäisbarokkityylinen julkisivu.
  4. Neitsyt Marian kirkko (Marienkirche) on 1300-luvun tiiligotiikkaa. Rakennusta on laajennettu 1400-luvun alussa ja 1600-luvun alkupuolella, kun siihen tehtiin Ruotsin kuningas Sigismundin sisaren Anna Vasan mausoleumi (s. 7.5.1568, k. 26.2.1625).
  5. Johanneksenkirkko (St. Johann) näkyy korkeimpana rakennuksena kaupungin silhuetissa. Rakennus on nykymuodossaan valmistunut 1400-luvulla, mutta sen vanhimmat osat ovat vuodelta 1260. Kellotornin Tuba bei -kello on Puolan toiseksi suurin kirkonkello. Pääalttarilla on myöhäisgoottilainen triptyykki.
  6. Teatteri Wilama Horzycy eli kaupunginteatteri on rakennettu 1903-1904. Sen suunnittelu on wieniläisen Fellner & Helmer -arkkitehtitoimiston.
  7. Dąmbski-palatsin rakennuttaja on piispa Stanisław Dąmbski. Vuonna 1693 valmistuneessa talossa toimii nykyisin yliopiston taiteiden laitos.
  8. Saksalaisen ritarikunnan linnan rauniot. Linna rakennettiin 1236 entisen linnan tilalle. Linna tuhoutui vuonna 1454 paikallisen väestön kapinassa. Nykyisin sen raunioilla esitellään linnan historiaa.
  9. Kaupunginmuuri ja sen portit. Yksi sen torneista on voimakkaasti kallistunut ja sitä nimitetään Toruńin kaltevaksi torniksi.
  10. Useat kaupungin porvareiden talot, mm. koristeellinen Star-residenssi, jonka on suunnitellut Filippo Buonacorsi vuosina 1465-1466. Barokkijulkisivu on vuodelta 1697.
  11. Joen vastarannalla on Dybówin linnan raunio. Linna on rakennettu Puolan kuningas Jagellon toimesta 1400-luvun alussa.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population. Size and structure by territorial division. As of June 30, 2009 Puolan tilastokeskus. Viitattu 31. maaliskuuta 2010.
  2. Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 287-288, 311-313. Suom. Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.
  3. Kazimierz IV Jagiellończyk (1427-1492) Polska, Ministry of Foreign Affairs
  4. Growth of Parliament and privileges for the nobility Polska, Ministry of Foreign Affairs
  5. Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, palsta 1506 art. Preussi
  6. Boguslaw Dybas: Toruń Mini Guide. Toruń: Wydawnictwo VIA. ISBN 987-83-88273-51-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]