Toruń

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toruń
Näkymä Toruńin vanhaankaupunkiin Veikselin yli.
Näkymä Toruńin vanhaankaupunkiin Veikselin yli.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Toruń

Koordinaatit: 53°02′N, 18°37′EKoordinaatit: 53°02′N, 18°37′E

Valtio Puolan lippu Puola
Voivodikunta Kujavia-Pommeri
Piirikunta ei piirikuntaa
Kunta ei kuntaa
Hallinto
 – Pormestari Michał Zaleski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 115,72 km²
Väkiluku (2009) 205 934
 – Tiheys 1 779,59 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2

Toruń (saks. Thorn) on 205 934 asukkaan kaupunki (2009)[1] Pohjois-Puolassa Kujavia-Pommerin voivodikunnassa Veikseljoen varrella. Toruńin keskiaikainen vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Kaupungin linna on rakennettu 1230. Useiden keskiaikaisten kohteiden lisäksi kaupungissa on hyvin säilyneitä sotilasvarustuksia 1880-luvulta. Ne on rakennuttanut Preussin valtio.

Vanha kaupungintalo, Rynek Staromiejski.
Porvaristaloja, keskellä Star-residenssi.
Keskellä oleva Mariankirkko Kościół NMP Kauppatorilta kuvattuna.
Pyhän hengen kirkko, Kościół Świętego Ducha.

Kuuluisin Toruńissa syntynyt on tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus, jonka kotitalo on suosittu matkailukohde. Kaupunki on tunnettu piparkakkuperinteestään. Piparkakkumuseossa pääsee leipomaan pipareita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsi alunperin aivan Veikselin rannalla. Joen toistuvien tulvien vuoksi talot päätettiin vuonna 1236 siirtää ylemmäksi. Näin syntyi nykyinen vanhakaupunki. Se oli keskiajalla saksalaisen ritarikunnan ja (vuodesta 1280) hansaliiton tärkeä tukikohta.

Ritarikunnan ja kaupunkilaisten välit kiristyivät 1400-luvulla, jolloin eri väestöryhmien suhteet yleensäkin kiristyivät. Puolan ja ritarikunnan välillä oli useita yhteenottoja, esimerkiksi Tannenbergin taistelu (1410). Toruńissa jännite huipentui vuoden 1454 kapinaan, jossa ritarikunnan linna hävitettiin asumiskelvottomaksi. Vihdoin 1400-luvun loppupuolella Puolan kuninkaat karkottivat saksalaisjoukot alueeltaan.[2][3][4]

Kaupungissa (Artus-salissa) solmittiin vuonna 1466 kolmetoistavuotisen sodan päätteeksi Toruńin rauha Puolan ja saksalaisvaltioiden kesken.[5] Jo aikaisemmin, vuonna 1411, solmittiin kaupungissa Liettuan ja saksalaisten välinen Thornin rauha.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marsalkka Józef Piłsudskin mukaan nimetty silta.
Johanneksenkirkko,Kościół św. Józefa.

Suuri osa kaupungin vanhasta rakennuskannasta on tiilitaloja. Toruńin tärkeimpiä arkkitehtuurisia kohteita ovat[6]:

  1. Vanha kaupungintalo (Rynek Staromiejski w Toruniu), joka on vanhimmalta osaltaan 1300-luvulta. Talon edessä on Kopernikuksen patsas (kuvanveistäjä F. Tieck, 1853).
  2. Artus-sali (Dwór Artusa w Toruniu eli Artushof) Kauppatorin etelälaidassa oli keskiajalla kulttuurielämän keskus. Nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa se sai 1800-luvun lopulla.
  3. Jesuiittojen rakennuttama Toruńin Pyhän Hengen kirkko (Kościół Świętego Ducha w Toruniu) on 1700-luvulta, mutta siinä on 1800-luvun lopun myöhäisbarokkityylinen julkisivu.
  4. Neitsyt Marian kirkko (Kościół NMP eli Kościół Wniebowzięcia Najświętszej Marii Panny w Toruniu) on 1300-luvun tiiligotiikkaa. Rakennusta on laajennettu 1400-luvun alussa ja 1600-luvun alkupuolella, jolloin siihen tehtiin Ruotsin kuninkaan Sigismundin sisaren Anna Vasan mausoleumi.
  5. Johanneksenkirkko (Kościół św. Józefa w Toruniu eli St. Johann) näkyy korkeimpana rakennuksena kaupungin silhuetissa. Rakennus on nykymuodossaan valmistunut 1400-luvulla, mutta sen vanhimmat osat ovat vuodelta 1260. Kellotornin Tuba bei -kello on Puolan toiseksi suurin kirkonkello. Pääalttarilla on myöhäisgoottilainen triptyykki.
  6. Teatteri Wilama Horzycy eli kaupunginteatteri on rakennettu 1903-1904. Sen on suunnitellut wieniläinen arkkitehtitoimisto Fellner & Helmer.
  7. Dąmbski-palatsin (pałac Dąmbskich) rakennuttaja on piispa Stanisław Dąmbski. Vuonna 1693 valmistuneessa talossa toimii nykyisin yliopiston taiteiden laitos.
  8. Saksalaisen ritarikunnan linnan rauniot (Zamek krzyżacki w Toruniu). Linna rakennettiin 1236 entisen linnan tilalle. Linna tuhoutui vuonna 1454 paikallisen väestön kapinassa. Nykyisin sen raunioilla esitellään linnan historiaa.
  9. Kaupunginmuuri ja sen portit (Mury miejskie w Toruniu). Yksi sen torneista on voimakkaasti kallistunut, ja sitä nimitetään Toruńin kaltevaksi torniksi (Krzywa Wieża w Toruniu).
  10. Useat kaupungin porvareiden talot, muun muassa koristeellinen Star-residenssi, jonka on suunnitellut Filippo Buonacorsi vuosina 1465-1466. Talon barokkijulkisivu on vuodelta 1697.
  11. Joen vastarannalla on Dybówin linnan raunio (Zamek Dybów). Linna on rakennuttanut Puolan kuningas Jagello 1400-luvun alussa.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population. Size and structure by territorial division. As of June 30, 2009 Puolan tilastokeskus. Viitattu 31. maaliskuuta 2010.
  2. Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 287-288, 311-313. Suom. Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.
  3. Kazimierz IV Jagiellończyk (1427-1492) Polska, Ministry of Foreign Affairs
  4. Growth of Parliament and privileges for the nobility Polska, Ministry of Foreign Affairs
  5. Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, palsta 1506 art. Preussi
  6. Boguslaw Dybas: Toruń Mini Guide. Toruń: Wydawnictwo VIA. ISBN 987-83-88273-51-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]