Töyhtöhyyppä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Töyhtöhyyppä
Kiebitz 2007-05-13 125.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Hyypät Vanellus
Laji: vanellus
Kaksiosainen nimi
Vanellus vanellus
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
WorldDistributionNorthernLapwing.jpg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Töyhtöhyyppä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Töyhtöhyyppä Commonsissa

Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) on kurmitsojen heimoon kuuluva rantalintu, joka on tavallinen lauhkeassa Euroopassa ja jota esiintyy pesimäaikaan myös Aasian lauhkeilla alueilla.

Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovat Pohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu päiväsaikaan. Suomalaiset hyypät talvehtivat Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Keväällä se on varhaisimpia muuttolintujamme, saapuen jo maaliskuun alusta alkaen. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuussa, jolloin pesimättömät ja pesinnässä epäonnistuneet linnut muuttavat pikku parvina lounaaseen. Syysmuutto päättyy vähitellen, ja lokakuussa tavataan viimeiset muuttajat.

Suomessa pesivä hyyppäkanta on voimakkaasti taantunut. Yhtenä syynä taantumiseen ovat entistä voimaperäisemmät kevätpeltojen muokkaukset, jolloin pesät tuhoutuvat, sekä tehokkaan salaojituksen takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja entisten laidunmaiden umpeenkasvu ruovikoiksi ja pajukoiksi on vähentänyt lajin suosimaa lyhytkortista ruohostomaata.

Läntisimmät kannat, jotka pesivät alavilla alueilla, ovat kuitenkin yleensä paikkalintuja.

Töyhtöhyyppä on kahlaaja, joka pesii avoimilla matalakasvuisilla alueilla ja se myös suosii melko kosteita alueita. Se tekee pesän maahan ja munii 4 munaa. Haudonta kestää 4 viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.

Töyhtöhyypän ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, nilviäisistä, madoista ja muista pienistä selkärangattomista.

Piirros töyhtöhyypästä
Töyhtöhyypän muna
Ulkonäkö
  • Mustavalkoinen yleisväritys
  • Siivet ovat leveät ja niissä on pyöreät kärjet
  • Päästä lähtee lajille nimen antava töyhtö
  • Naarailla ja nuorilla linnuilla on kapeammat siivet, mutta muuten ulkonäkö on samankaltainen
  • Pituus 30 cm, paino 130-330 g, siipien kärkiväli 85 cm.
Ääni
  • Pitkä ja tasoltaan vaihteleva korkea naukuminen. Soidinlennossa hyyppä lentelee reviirinsä yllä ja tekee huikeita taitolentoesityksiä siivet humisten.

Suomen vanhin rengastettu töyhtöhyyppä on ollut 14 vuotta 4 kuukautta 5 päivää vanha.[2] Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 23 vuoden 7 kuukauden ikäinen hyyppä. Hyyppiä on metsästetty voimaperäisesti ainakin Tanskassa ja Ranskassa.

Suomen pesimäkanta käsitti noin 60 000 paria 1990-luvun lopulla. Euroopassa pesii vähintään miljoona paria töyhtöhyyppiä, joista Britteinsaarilla 190 000 - 240 000 paria.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Vanellus vanellus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 23.5.2014. (englanniksi)
  2. Rengastajan vuosikirja 2005

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hottola, Petri 1988: Vaalea töyhtöhyyppä Vanellus "vanilla". – Lintumies 3.1988 s. 128. LYL.
  • Koskimies, Pertti 1992: Hollannissa syödään hyypän munia! – Lintumies 5.1992 s. 223. LYL.
  • Vepsäläinen, K. 1968: The effect of the cold spring 1966 upon the Lapwing (Vanellus vanellus) in Finland. – Ornis Fennica 45:33-47.
  • Töyhtöhyyppä Lintukuva.fi-verkkopalvelussa