Eura
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.eura.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Rauman seutukunta |
| Perustettu | 1866 |
| Kuntaliitokset | Hinnerjoki (1970) Honkilahti (1970) Kiukainen (2009) Köyliö (2011) Säkylä (2011)[1] |
| Kokonaispinta-ala | 630,26 km² 193:nneksi suurin 2009 [2] |
| – maa | 578,9 km² |
| – sisävesi | 51,36 km² |
| Väkiluku | 12 540 85:nneksi suurin 31.3.2009 [3] |
| – väestötiheys | 21,66 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [4] |
| – 0–14-v. | 16,9 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 21,3 % |
| Äidinkieli | 2008 [5] |
| – suomenkielisiä | 98,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero | 19 % 242:nneksi suurin 2009 [6] |
| Työttömyysaste | 8 % (2009) |
| Kunnanjohtaja | Matti Lahtinen |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2011[7] • SDP • Kesk. • Kok. • Vas. • PS |
13 10 6 5 1 |
Eura on kunta Satakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 12 540 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 630,26 km2, josta 51,36 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 21,66 asukasta/km2.
Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.
Euran vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1954.[8]
Euraan asutettiin viime sotien jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[9]
Eura tunnetaan muun muassa rautakautisista muinaisjäännöksistään, Euran Daltoneiksi kutsutuista rikoksia tehneistä veljeksistä ja teknomuusikko Darudesta, joka on kotoisin Euran Hinnerjoelta.Myös laulaja Jussi Lammela on kotoisin Hinnerjoelta.
Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500. Vuonna 2011 Euraan liitetään myös naapurikunnat Säkylä ja Köyliö, jolloin asukasluku nousee yli 20 000:n.
Kauttualla on ollut teollisuutta vuodesta 1689 alkaen, jolloin vapaaherra Lorenz Creuz sai valtakunnan vuorikollegion kankivasaraprivilegion. Metalliteollisuus jokilaaksossa jatkui yli 200 vuotta. Vuodesta 1907 alkaen metalliteollisuus vaihtui paperin valmistukseen, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti Kauttuan Paperitehtaan. Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Porrastalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ympäristö
Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 40), sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Järvi tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Koskeljärvi Euran Honkilahdella on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Eurassa on myös kolme museota ja kolme kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755 ja Honkilahden puukirkko 1759) sekä lentokenttä, jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.
[muokkaa] Historia
Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt (Käräjämäki, Luistari, Pappilanmäki) tekevät Euraa tunnetuksi. Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan Ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana. Klubirakennus valmistui vuonna 1802.
[muokkaa] Kylät
Isovahe, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Mikkola, Naarjoki, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vähävahe, Kauttua ja Kiiskinmäki. Uusissa kuntaliitoksissa Euraan liitetään myös Kiukainen, Köyliö ja Säkylä.
[muokkaa] Kuvia Eurasta
 Euran keskusta |
 Euran keskusta |
 Euran kirkonkylä |
|
 Sorkkistentie |
[muokkaa] Ystävyyskunnat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kunnanvaltuustot hyväksyivät liitossopimuksen Eura 2011. Euran, Kiukaisten, Köyliön ja Säkylän kunnat. Viitattu 28.7.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 3,0 3,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.2.2009.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 157, Otava 1979, Helsinki
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129, Otava 1950, Helsinki
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Noormarkku - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila |
| Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula |
