Eura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Satakunnassa. Eura on ollut myös Tarvasjoen entisaikainen nimi.
Eura
Eura.vaakuna.svg Eura.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.eura.fi
Sijainti 61°07′50″N, 022°08′25″EKoordinaatit: 61°07′50″N, 022°08′25″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Hinnerjoki (1970)
Honkilahti (1970)
Kiukainen (2009)
Kokonaispinta-ala 630,20 km²
188:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 578,77 km²
– sisävesi 51,43 km²
Väkiluku 12 365
85:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 21,36 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 23,5 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2014 [4]
Työttömyysaste 8 % (2004)
Kunnanjohtaja Matti Lahtinen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2013[5]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS

13
10
5
5
2

Eura on kunta Satakunnassa. Kunnassa asuu 12 365 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 630,20 km2, josta 51,43 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 21,36 asukasta/km2. Euran nimikkolintu on härkälintu ja nimikkokasvi pähkinäpensas.[6]

Kunnan keskustaajamissa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat. Vuonna 2009 Euraan liitettiin Kiukainen, jolloin Euran asukasluvuksi tuli noin 12 500.Euran naapurikuntia ovat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Euran seurakunta[7] sekä helluntaiherätykseen kuuluva Euran helluntaiseurakunta[8]. Biolanin pääkonttori sijaitsee Eurassa.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 20)[9], sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Se tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Koskeljärvi Euran Honkilahdella on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Euran läpi virtaa Eurajoki, joka alkaa Satakunnan Pyhäjärvestä ja laskee Eurajoen kunnassa Olkiluodon pohjoispuolelta Pohjanlahteen.

Eurassa on myös kolme museota ja viisi kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755, Honkilahden puukirkko 1759, Kiukaisten puukirkko 1761 ja Panelian kivikirkko 1950) sekä Euran lentokenttä, jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran kautta kulkevat Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12 sekä Harjavallan ja Uudenkaupungin välinen kantatie 43. Vuonna 1897 liikenteelle avattu Kokemäki–Rauma-rata rakennettiin alun perin Kiukaisten kautta ja siltä valmistui vuonna 1913 sivuraide Kauttualle, jonne tehtiin asemarakennus ja kaksipaikkainen veturitalli. Veturitalli vaurioitui kansalaissodan aikana punaisten ajettua kaksi veturia tallin takaseinän läpi. Henkilöliikenne Kauttuan radalla lopetettiin vuonna 1953, mutta samana vuonna valmistui sivuraide Kauttuan asemalta Säkylän sokeritehtaalle. Myös Rauman radan henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1988, mutta sokerijuurikkaan kuljetukset Kauttuan radalla jatkuivat 2000-luvulle. [10]

Etäisyyksiä Eurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rauma 35 kilometriä
  • Pori 50 kilometriä
  • Uusikaupunki 55 kilometriä
  • Turku 85 kilometriä
  • Tampere 110 kilometriä
  • Helsinki 210 kilometriä

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Siellä on poikkeuksellisen runsaita, erityisesti rautakautisia löytöjä Käräjämäellä, Luistarissa, Pappilanmäellä ja Kolmhaarassa.

Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee muun muassa vuonna 1802 valmistunut komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana.

Vuoden 1907 tienoilla metalliteollisuuden tilalle tuli paperinvalmistus, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti sinne Kauttuan Paperitehtaan.

Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Terassitalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Euran väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 729
1985
  
13 630
1990
  
13 406
1995
  
13 438
2000
  
12 957
2005
  
12 807
2010
  
12 507
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euran tunnetuin urheiluseura lienee LiigaEura, joka pelaa naisten lentopallon SM-liigassa. Myös vesipallojoukkue ETU on pelannut SM-tasolla. Jalkapallojoukkue Euran Pallo pelaa Satakunnan kolmosessa. Euran Paneliassa toimii jääkiekkojoukkue Panelian Raikas. Eurassa on myös kilpaurheiluseura Euran Raiku, jonka lajeja ovat lentopallo, yleisurheilu, beach volley ja petankki. Euran Veivi on euralainen kori- ja sulkapallojoukkue. Eura on myös tunnettu hevosurheilustaan.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurassa toimii evankelisluterilainen Euran seurakunta.[12] Seurakunnalla on viisi kirkkorakennusta: Euran, Hinnerjoen, Honkilahden, Kiukaisten ja Panelian kirkot.[13]

Tunnettuja Eurasta kotoisin olevia henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eura, Kauttua, Kiukainen, Panelia, Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä ja Honkilahden kirkonkylä.

Kuvia Eurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 10.1.2013.
  6. http://www.eura.fi/fi/etusivu.html
  7. Euran seurakunta Viitattu 1.1.2010.
  8. Euran helluntaiseurakunta Viitattu 1.1.2010.
  9. Yleistietoa kunnasta 5.11.2012. eura.fi. Viitattu 9.11.2013.
  10. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 132–133. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Euran seurakunta Euran seurakunta. Viitattu 5.10.2012.
  13. Toimipaikat Euran seurakunta. Viitattu 5.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eura.