Eura

Wikipedia

Eura
vaakuna sijainti
www.eura.fi
Sijainti	61°07′50″N, 22°08′25″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Perustamisvuosi	–
Kuntaliitokset	Hinnerjoki (1970), Honkilahti (1970), Kiukainen (2009), Köyliö (2011), Säkylä (2011)
Pinta-ala - maa - sisävesi	479,88[1] km² 429,05 km² 50,83 km²
Väkiluku - väestötiheys	9 339[2] (29.2.2008) 21,8 as/km²
Työttömyysaste	8 % (2004)
Kunnallisvero	19,00 % (2008)
Kunnanjohtaja	Matti Lahtinen
Kunnanvaltuusto   2004 – 2008[3]  • SDP  • Kesk.  • Vas.  • Sit.  • Kok.	35 paikkaa 13 8 6 6 2

Eura on kunta Satakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Asukkaita kunnassa on 9 339 ja väestötiheys on 21,8 asukasta/km².

Euran naapurikuntia ovat Säkylä, Köyliö, Kiukainen, Eurajoki, Lappi, Laitila ja Yläne.

Eura tunnetaan muun muassa rautakautisista muinaisjäännöksistään, Euran Daltoneiksi kutsutuista rikoksia tehneistä veljeksistä ja teknomuusikko Darudesta, joka on kotoisin Euran Hinnerjoelta.

Kunnan keskustaajamassa, Eurassa ja Kauttualla, on yhteensä noin 6 700 asukasta. Muita pienempiä taajamia ovat Hinnerjoen kirkonkylä, Mannila, Koskenkylä sekä Honkilahden kirkonkylä. Kuntaan liitettiin vuonna 1970 Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat.

Kauttualla on ollut teollisuutta vuodesta 1689 alkaen, jolloin vapaaherra Lorenz Creuz sai valtakunnan vuorikollegion kankivasaraprivilegion. Metalliteollisuus jokilaaksossa jatkui yli 200 vuotta. Vuodesta 1907 alkaen metalliteollisuus vaihtui paperin valmistukseen, kun Ahlström Osakeyhtiö perusti Kauttuan Paperitehtaan. Kauttuan kylässä on huomattava määrä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista tunnetuimmat ovat Porrastalo ja alkuaan virkanaisten asuntolaksi suunniteltu Tipula, joka nykyään tunnetaan nimellä Villa Aalto.

Sisällysluettelo 1 Ympäristö 2 Historia 3 Kylät 3.1 Kuvia Eurasta 4 Ystävyyskunnat 5 Aiheesta muualla 6 Lähteet

[muokkaa] Ympäristö

Euralaisen luonnon rikkautena ovat järvet (yli 40), sekä rehevä ja vaihteleva luonto. Satakunnan Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, josta huomattava osa sijaitsee Euran alueella. Järvi tunnetaan kalaisuudestaan ja vapaa-ajanviettokohteena. Koskeljärvi Euran Honkilahdella on Suomen tunnetuimpia lintujärviä. Erämaisen järven rannat on pääosin suojeltu. Järvelle on rakennettu lintutorni ja pysähdyspaikkoja luonnossa liikkumista harrastaville. Eurassa on myös kolme museota ja kolme kirkkoa (Euran harmaakivikirkko 1898, Hinnerjoen puukirkko 1755 ja Honkilahden puukirkko 1759) sekä lentokenttä (Euran lentopaikka), jota käyttävät Euran ympäristön moottorilentäjät ja varjoliitäjät.

[muokkaa] Historia

Eura on Suomen merkittävimpiä kuntia esihistorialtaan. Poikkeuksellisen runsaat, erityisesti rautakautiset löydöt (Käräjämäki, Luistari, Pappilanmäki) tekevät Euraa tunnetuksi. Eurassa on ollut teollista toimintaa yhtäjaksoisesti yli 300 vuoden ajan. Kauttuan Ruukin alue syntyi vuonna 1689, kun vapaaherra Lorenz Creutz sai vuorikollegiolta luvan perustaa rautaruukin Kauttuan kosken partaalle. Rautaruukista alkanut teollisuus on synnyttänyt Kauttualle mielenkiintoisen asumis- ja teollisuusympäristön, Kauttuan Ruukinpuiston. Alueella oleva rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Ruukinpuistossa sijaitsee mm. komea klubirakennus, joka toimii nykyisin ravintolana. Klubirakennus valmistui vuonna 1802.

[muokkaa] Kylät

Isovahe, Kirkonkylä, Lähteenoja, Mestilä, Mikkola, Naarjoki, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vähävahe ja Kauttua. Uusissa kuntaliitoksissa Euraan liitetään myös Kiukainen, Köyliö ja Säkylä.

[muokkaa] Kuvia Eurasta

Euran keskusta		Euran kirkko	Euran kirkonkylä
Honkilahden kirkko

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Harku, Viro

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Euran kunnan kotisivut
• Euran lentopaikka

[muokkaa] Lähteet